Rissondelfiini
| Rissondelfiini | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Valaat Cetacea |
| Alalahko: | Hammasvalaat Odontoceti |
| Heimo: | Delfiinit Delphinidae |
| Suku: |
Rissondelfiinit Grampus Gray, 1828 |
| Laji: | griseus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Grampus griseus |
|
 Rissondelfiinin levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Rissondelfiini eli harmaadelfiini[2] (Grampus griseus) on ainoa Grampus-sukuun kuuluva delfiinilaji. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajin uudeksi nimeksi isodelfiiniä.[3]
Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rissondelfiini esiintyy maailmanlaajuisesti lauhkeiden ja trooppisten vyöhykkeiden merissä, yleensä mieluummin syvissä vesissä kuin lähellä maata. Intian valtameren, Tyynen valtameren ja Atlantin lämpimien osien lisäksi rissondelfiinejä esiintyy Persianlahdella, Välimerellä ja Punaisella merellä. Mustallamerellä lajia ei kuitenkaan esiinny.
Rissondelfiinit suosivat mannerjalustan viereisiä, noin 400–1000 metrin syvyisiä syvänteitä, joissa veden lämpötila on vähintään 10 °C mutta mieluiten yli 15 °C.
Tyynen valtameren itäosissa arvioidaan elävän 175 000 yksilöä ja länsiosissa 85 000. Maailmanlaajuisesta populaatiosta ei ole tietoa.[1]
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rissondelfiini on suurikokoinen delfiini, joka voi kasvaa yli kolme metriä pitkäksi ja painaa yli 400 kiloa. Vastasyntynyt poikanen on 1,3–1,7 metriä pitkä. Rissondelfiinillä on pyöreä pää, ulospäintyöntyvä otsa eikä lainkaan nokkaa.[4]
Vastasyntyneet rissondelfiinit ovat väritykseltään harmaita mutta tummuvat pian suklaanruskeiksi. Aikuistuessan ne vaalenevat jälleen harmaiksi, ja muuttuvat arpeutumisen myötä vanhemmiten jopa kokonaan valkoisiksi. Arpia synnyttää sekä taistelu urosten välillä että taistelu jättiläiskalmareiden kanssa.[4]
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rissondelfiinien ravinto koostuu pääasiassa kalmareista, mutta ne syövät satunnaisesti myös tursaita ja joitakin kaloja.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Taylor, B.L., Baird, R., Barlow, J., Dawson, S.M., Ford, J.K.B., Mead, J.G., Notarbartolo di Sciara, G., Wade, P. & Pitman, R.L.: Grampus griseus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 31.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Scientific - English - Finnish Cetacean Dictionary (arkistoitu versio) helsinki.fi. Arkistoitu 5.11.2011. Viitattu 26.8.2009.
- ↑ Nisäkkäiden suomenkieliset nimet Luomus.fi. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Arkistoitu 3.7.2010. Viitattu 26.8.2009.
- ↑ a b c Nuno Sá & Rita Bento: ”Golfinho-de-risso”, Açores Whale Watching - Baleias e golfinhos dos Açores, s. 88–90. Ponta Delgada: Ver Açor, 2008. 989-8123-10-9. (portugaliksi) (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Isodelfiini (Grampus griseus)
- ITIS: Grampus griseus (englanniksi)
- American Cetacean Society fact sheet: Risso's dolphin (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Grampus griseus, Risso's dolphin (englanniksi)
- Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO): Grampus griseus (englanniksi)
| ||||||||||