Tursaat
| Tursaat | |
|---|---|
 Meritursas (Octupus vulgaris) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Nilviäiset Mollusca |
| Luokka: | Pääjalkaiset Cephalopoda |
| Alaluokka: | Mustekalat Coleoidea |
| Ylälahko: | Kahdeksanlonkeroiset Octopodiformes |
| Lahko: |
Tursaat[1] Octopoda Leach, 1818[2] |
| Alalahkot[3] | |
|
|
| Katso myös | |
Tursaat (Octopoda) ovat mustekaloja, joilla on kahdeksan lonkeroa. Niitä elää kaikissa maailman valtamerissä.
Tursaita pidetään älykkäinä eläiminä. Ne kykenevät oppimaan, käyttämään työkaluja ja muistamaan paikkoja.[4]
Tursaslajeja on kolmisen sataa.
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tursaita elää kaikissa maailman valtamerissä, varsinkin niiden rannikkovesissä. Tursas elää suurimman osan ajastaan erakkona luolassaan.[4]
Elinikä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tursaat elävät lajista riippuen yhdestä kolmeen vuotta. Koiras kuolee parittelun jälkeen, naaras poikastensa kuoriutumisen jälkeen.[4]
Anatomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]_(7007259144).jpg)
Tursaita on hyvin erikokoisia. Tyynenmeren jättiläistursas (Enteroctopus dofleini) on tursaslajeista suurin. Sen lonkeroiden kärkiväli on jopa neljä metriä.[4] Kääpiötursaat painavat alle gramman.
Tursaalla on kahdeksan samanmittaista lonkeroa päänsä ympärillä. Niitä se käyttää merenpohjassa kävelyyn. Lonkeroiden alapinnalla on herkät imukupit. Tursaan päässä on kaksi monimutkaista ja herkkää silmää. Suu on pään alapuolella. Tursaalla on myös nokka.[4]
Tursaalla on kolme sydäntä, joista kaksi pumppaa verta kiduksiin ja kolmas muualle kehoon. Tursaan veri on sinistä, sillä siinä on kuparia, joka on rautaa tehokkaampaa hapen välittämisessä kylmässä.[4]
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Parittelun aluksi tursaskoiras lähestyy naarasta ja ruiskuttaa yhden lonkeronsa päästä spermaa naaraan munatorveen. Naaras etsii luolan ja laskee sen seinämään munansa, joita voi joillain lajeilla olla jopa satoja tuhansia. Naaras vartioi ja huoltaa munia, kunnes ne kuoriutuvat. Poikaset pystyvät uimaan, syömään ja tuottamaan mustetta heti synnyttyään.[4]
Ravinto ja viholliset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikuiset tursaat syövät rapuja, simpukoita, etanoita, pieniä kaloja ja toisia tursaita. Ne saalistavat yleensä öisin. Saatuaan saaliinsa kiinni lonkeroillaan tursas ruiskuttaa siihen nokastaan myrkkyä ja rikkoo nokallaan sen kuoren.[4]
Tursas on muun muassa ankeriaiden, hylkeiden, maitovalaiden, merisaukkojen ja useiden lintujen ruokaa. Tursas piiloutuu saalistajilta vaihtamalla väriä, ruiskuttamalla mustetta, pakenemalla nopeasti tai piiloutumalla ahtaaseen rakoon.[4] Tursas pystyy ahtautumaan hyvin pienistä raoista, koska sillä ei ole kuorta tai luita.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tirri, R.; Lehtonen, J.; Lemmetyinen, R.; Pihakaski, S. & Portin, P.: ”liite 3”, Biologian sanakirja, s. 805. (Uudistetun laitoksen 3. painos) Otava, 2006. ISBN 951-1-17618-8
- ↑ World Register of Marine Species
- ↑ Vallardi, Francesco (päätoim.): Uusi suuri eläinkirja. 4, s. 287. Porvoo: WSOY, 1971.
- ↑ a b c d e f g h i j Octopuses The National Wildlife Federation. Viitattu 26.5.2021.