Tursaat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee mustekalalahkoa. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla tursas.
Tursaat
Meritursas (Octupus vulgaris)
Meritursas (Octupus vulgaris)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nilviäiset Mollusca
Luokka: Pääjalkaiset Cephalopoda
Alaluokka: Mustekalat Coleoidea
Ylälahko: Kahdeksanlonkeroiset Octopodiformes
Lahko: Tursaat[1]
Octopoda
Leach, 1818[2]
Alalahkot
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Tursaat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tursaat Commonsissa

Tursaat (Octopoda) ovat mustekaloja, joilla on kahdeksan lonkeroa. Niitä elää kaikissa maailman valtamerissä.

Tursaita pidetään älykkäinä eläiminä. Ne kykenevät oppimaan, käyttämään työkaluja ja muistamaan paikkoja.[3]

Tursaslajeja on kolmisen sataa.

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tursaita elää kaikissa maailman valtamerissä, varsinkin niiden rannikkovesissä. Niiden ei uskota olevan vaarantuneita. Tursas elää suurimman osan ajastaan erakkona luolassaan.[3]

Elinikä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tursaat elävät lajista riippuen yhdestä kolmeen vuotta. Koiras kuolee parittelun jälkeen, naaras poikastensa kuoriutumisen jälkeen.[3]

Anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyynellämerellä elävä jättiläistursas on tursaista suurin. Kuvassa erottuvat hyvin sen lonkeroiden imukupit.

Tursaita on hyvin erikokoisia. Tyynenmeren jättiläistursas (Enteroctopus dofleini) on tursaslajeista suurin. Sen lonkeroiden kärkiväli on jopa neljä metriä.[3] Kääpiötursaat painavat alle gramman.

Tursaalla on kahdeksan samanmittaista lonkeroa päänsä ympärillä. Niitä se käyttää merenpohjassa kävelyyn. Lonkeroiden alapinnalla on herkät imukupit. Tursaan päässä on kaksi monimutkaista ja herkkää silmää. Suu on pään alapuolella. Tursaalla on myös nokka.[3]

Tursaalla on kolme sydäntä, joista kaksi pumppaa verta kiduksiin ja kolmas muualle kehoon. Tursaan veri on sinistä, sillä siinä on kuparia, joka on rautaa tehokkaampaa hapen välittämisessä kylmässä.[3]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parittelun aluksi tursaskoiras lähestyy naarasta ja ruiskuttaa yhden lonkeronsa päästä spermaa naaraan munatorveen. Naaras etsii luolan ja laskee sen seinämään munansa, joita voi joillain lajeilla olla jopa satoja tuhansia. Naaras vartioi ja huoltaa munia, kunnes ne kuoriutuvat. Poikaset pystyvät uimaan, syömään ja tuottamaan mustetta heti synnyttyään.[3]

Ravinto ja viholliset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikuiset tursaat syövät rapuja, simpukoita, etanoita, pieniä kaloja ja toisia tursaita. Ne saalistavat yleensä öisin. Saatuaan saaliinsa kiinni lonkeroillaan tursas ruiskuttaa siihen nokastaan myrkkyä ja rikkoo nokallaan sen kuoren.[3]

Tursas on muun muassa ankeriaiden, hylkeiden, maitovalaiden, merisaukkojen ja useiden lintujen ruokaa. Tursas piiloutuu saalistajilta vaihtamalla väriä, ruiskuttamalla mustetta, pakenemalla nopeasti tai piiloutumalla ahtaaseen rakoon.[3] Tursas pystyy ahtautumaan hyvin pienistä raoista, koska sillä ei ole kuorta tai luita.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tirri, R.; Lehtonen, J.; Lemmetyinen, R.; Pihakaski, S. & Portin, P.: ”liite 3”, Biologian sanakirja, s. 805. Uudistetun laitoksen 3. painos. Otava, 2006. ISBN 951-1-17618-8.
  2. World Register of Marine Species
  3. a b c d e f g h i j Octopuses The National Wildlife Federation. Viitattu 26.5.2021.
Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.