Tykkivene Hämeenmaa
| Hämeenmaa | |
|---|---|
 Uusimaa tai Hämeenmaa |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Kone ja Silta Oy, Helsinki |
| Laskettu vesille | 1917 |
| Palveluskäyttöön | 22. syyskuuta 1917 |
| Poistui palveluskäytöstä | 1953 |
| Tila | romutettu |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 400 t |
| Pituus | 52,0 m |
| Leveys | 7,5 m |
| Syväys | 3,4 m |
| Koneteho | 2 × 700 hv |
| Nopeus | 15 solmua |
| Miehistöä | 54 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
2 × 102 mm Obuhov 1 × 40 mm ilmatorjuntatykki 1 × 20 mm ilmatorjuntatykki 3 × konekivääriä |
| Miinat | 12 miinaa |
| Miinantorjuntajärjestelmät | raskaat raivausvinssit puomeineen |
Tykkivene Hämeenmaa oli vuosina 1920–1953 Suomen merivoimien tykkivene, joka oli alun perin Venäjän keisarikunnan laivaston Suomessa valmistettu Golub-luokan vartioalus.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän keisarikunnan laivasto tilasi miina- ja suojaverkonlaskijan Pingvinin Kone ja Sillan veistämöltä Helsingistä. Alus laskettiin vesille 1917 ja liitettiin laivastoon 22. syyskuuta. Aluksen suunnittelussa oli otettu huomioon myös käyttö raskaassa miinanraivauksessa. Alustyyppi oli merikelpoinen ja voimakaskoneinen.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus otettiin maaliskuussa 1918 Suomen sisällissodan punaisten laivastoon. Saksalaiset valtasivat huhtikuussa aluksen Helsingin valtauksen yhteydessä nimeten sen Wulffiksi. Saksa luovutti marraskuussa aluksen Suomen merivoimille, joka nimesi sen Hämeenmaaksi.[2]
Hämeenmaa osallistui toiseen maailmansotaan sisaraluksensa Uusimaan tavoin. Alusta käytettiin talvisodassa rannikkovartiointiin pohjoisella Itämerellä ja tammikuussa 1940 saattajana. Se toimi kahden saattueen saattajana ennen paluutaan Turkuun hankalan jäätilanteen ja vaurioituneen potkurin takia.[3]
Alus otti osaa Somerin taisteluun kesäkuussa 1942 ja piti taistelun lopussa vihollisen matalana tykkitulellaan. Alus kuitenkin vaurioitui Neuvostoliiton ilmavoimien lentokoneen hyökkäyksessä ja menetti neljä miestä kaatuneina ja yhdeksän haavoittuneina lentopommin räjähdettyä tyhjässä ammusvarastossa. Aluksen saamat vauriot korjattiin Helsingissä. Hämeenmaa vaurioitui 4. heinäkuuta 1944 tukiessaan Teikarin puolustusta. Sotatoimien päätyttyä alus osallistui miinanraivaukseen. Alus poistettiin palveluksesta 1952 ja romutettiin 1953.[3]
Ainoa Hämeenmaan suomalainen sisaralus oli tykkivene Uusimaa. Muita samaan luokkaan kuuluvia aluksia olivat venäläiset Korshun ja Kobtchnik, Chilen laivaston Colocolo, Leucoton, Elicura ja Orompello.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Auvinen, Visa (toim.): Leijonalippu merellä. Pori: EITA Oy, 1983. ISBN 951-95781-1-0.
- Suomen laivasto 1918-1969. Helsinki: Meriupseeriyhdistys, 1968.
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo: Conway, 2006. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
- Tuomi-Nikula, Jorma: Suomen laivat punatähtisen sotalipun alla. Jyväskylä: Atena kustannus Oy, 2000. ISBN 951-796-212-6.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lappalainen, Niilo: Veren kostuttamat saaret - Teikarin ja Melansaaren taistelut kesällä 1944. Espoo: Kustannuspiste Oy, 1983. ISBN 951-95491-0-2.
- Lappalainen, Niilo: Suursaari toisessa maailmansodassa. Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14497-5.
| Venäjän keisarikunnan laivasto |
Bekas - Golub - Kulik - Pingvin - Chibis - Strizh |
|---|---|
| Suomen merivoimat | |
| Chilen laivasto |
Orompello - Elicura - Colocolo - Leucoton |
| Edeltäjä: Kopchik-luokka – Seuraaja: Filin-luokka |