Ångermanjoki
| Ångermanjoki | |
|---|---|
 |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Ruotsi |
| Läänit | Västernorrland |
| Kunnat | Sollefteå |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Ångermanjoen vesistö |
| Pinta-ala | 31 864 km² [1] |
| Järvisyys | 9 % [2] |
| Pääuoman pituus | 447 km [3][4] |
| Pääuoman osuudet | Ångermanjoki ←Kultsjöån ←Ransarån |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Malgomaj [1][5] |
| Laskupaikka | Kramfors, Sollefteå [6] |
| Läpivirtausjärvet | Kultsjön (d) |
| Sivu-uomat | Vojmån (en), Fjällsjöälven (en), Faxälven (en), Q10430640 |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 338 – 344 m mpy. |
| Laskukorkeus | 0 m |
| Korkeusero | 338 – 344 m |
| Pituus | 272 km [a] |
| Kaltevuus | 1,26 m/km |
| Keskiylivirtaama | 1 390 m³/s (MHQ) [7] |
| Keskivirtaama | 536 m³/s (MQ) [7] |
| Keskialivirtaama | 167 m³/s (MNQ) [7] |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ångermanjoki (ruots. Ångermanälven) on Ruotsissa Västernorrlandin läänissä virtaava 272 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Ångermanjoen vesistön 447 kilometrisen pääuoman alajuoksun [3]. Joen valuma-alueen pinta-ala on 31 864 neliökilometriä. Se alkaa Ranserelva-nimisenä Norjan puolelta ja se laskee Pohjanlahden Selkämereen Sollefteån kunnassa.[1][2][6][8]
Ångermanjoki on purjehduskelpoinen Sollefteåhon asti.[9] Ångermanjoki on valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan Ruotsin kolmanneksi suurin joki. Joen valuma-alue on 31 865 neliökilometriä ja keskimääräinen virtaama 500 kuutiometriä sekunnissa. Vesistöä on muokattu voimakkaasti vesivoiman tuottamiseksi.[8][10][b]
Vesivoima
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joessa on suuria vesivoimaloita, muun muassa Kilforsen. Kaikkiaan Ångermanjoessa on 15 voimalaitosta ja joen valuma-alueella yhteensä 50 voimalaa. Pääuomassa on seuraavat voimalaitokset: Sollefteå, Forsmo, Moforsen, Nämforsen, Lasele, Långbjörn, Edensforsen, Degerforsen, Gulsele, Hällby, Åsele, Stenkullafors, Volgsjöfors, Malgomaj ja Stalon. Voimaloiden yhteisteho on 1 248 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 6 006 gigawattituntia.[10][10][11][12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Malgomaj, jossa mainitaan järven etäisyys merestä.
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Ångermanälven.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Ångermanjoki (SE700749-159177) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 25.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 1565–1939, 25.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Eklund, Anna: Sveriges vattendrag (PDF), Faktablad nr 44, 2010, SMHI, viitattu 21.3.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Ångermanjokiin lähdejärvi Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 7.3.2021.(ruotsiksi)
- ↑ Ångermanjokiin lähdejärvi Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 30.1.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b Ångermanjokiin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 30.1.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b c Ångermanjoen vesistö (Excel-lomake nro 20000), Vattenwebb, SMHI, viitattu 29.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 25.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ CD-Facta 2005
- ↑ a b c Kuhlins, Leif: Ångermanälven, vattenkraft.info, viitattu 24.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Vattenkraft-info: Ångermanälven
- ↑ Vattenkraft-info: Ångermanälven - biflöden, viitattu 9.5.2015
