Zossen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Zossen
(sorbiksi Sosny)
Zossen, Häuserzeile am Marktplatz-3.jpg
Vaakuna
Vaakuna

Zossen

Koordinaatit: 52°13′N, 13°27′E

Valtio Saksa
Osavaltio Brandenburg
Piirikunta Teltow-Fläming
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 180 km²
Korkeus 38 m
Väkiluku (2016)  (arvio) 18 115[1]
 – Tiheys 100 as./km²
Postinumero 15806









Zossen on kaupunki Brandenburgin osavaltiossa itäisessä Saksassa. Se sijaitsee Dahmen sivujoen Notten varrella 25 kilometriä Berliinistä etelään. Zossen on useimpien muiden brandenburgilaisten paikkakuntien tavoin alun perin slaavilainen yhdyskunta. Kaupungin naapurit pohjoisesta myötäpäivään ovat Mahlow, Rangsdorf, Dahme-Spreewaldin piirikunta, Baruth, Mellensee, Trebbin ja Ludwigsfelde. Zossen-nimen alkuperän arvellaan olevan slaavilaisessa mäntyä tarkoittavassa ilmaisussa (sosna, Сосна).

Kaupungissa on runsaat 18 000 asukasta.[1]

Zossen sijaitsee kaksirataisen, sähköistetyn rautatielinjan Berliini–Dresden varrella. Kaupungin alueella risteävät valtatiet B 96 ja B 246. Moottoritie A 10 kulkee kaupungin pohjoispuolitse.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zossenin kirkko.

Zossenissa sijaitsi Neuvostoliiton sotilasalue vuosina 1945–1994.[3] Alue oli sotilaskäytössä jo ensimmäisen maailmansodan aikana; siellä majoitettiin venäläisten, brittien ja ranskalaisten joukoissa taistelleita islaminuskoisia sotavankeja leirissä, jota kutsuttiin nimellä Halbmondlager eli ”Puolikuunleiri”. Heitä varten rakennettiin puinen moskeija; hyvällä kohtelulla vankeja pyrittiin käännyttämään Saksan puolelle.[4]

Vuosilukuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1734: Zossenin pyhän kolminaisuuden kirkon peruskivi laskettiin 24. toukokuuta, kirkko uudistettiin 1938
  • 1809/1810: Kietz ja Zossenin viinitarhat yhdistettiin
  • 1885: Kietziin pystytettiin muistomerkki vuosien 1864, 1866 ja 1870/1871 sodissa kaatuneille
  • 19011904: Berlin-Marienfelden ja Zossenin välillä kokeiltiin nopeita sähköllä kulkevia vetureita ja moottorivaunuja
  • 1906: Kirchplatzin koulua laajennettiin, Kietz saa uuden nimen Bismarckplatz
  • 1910: Zossenin ja Wünsdorfin välistä sotilasaluetta kehitettiin
  • 1932: Levitettiin kaupunginvaltuutettu ja diakoni Emil Phillipin lentolehtisiä, joissa käsiteltiin protestanttista yhteisöä ja Zossenin kaupunkia uhkaavia muutoksia
  • 1933: Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen valtaannousun myötä SA-joukot pidättivät 60 sosialistia ja kommunistia. 32 pidätetyistä, muun muassa Alfred Schulz ja Alfred Heintz, kuljetettiin KZ Oranienburgiin. Emil Phillip vapautettiin virastaan pastorin Eckertin määräyksellä
  • 1939: Zossenin sotilastukikohta muutettiin sotilaspäämajaksi toisen maailmansodan alussa
  • 19431945: Oberkommando des deutschen Heeres -yleisesikunta piti päämajaa Zossenin Wünsdorfissa
  • 1956: Perustettiin kaupunginpuisto (Stadtpark)
  • 1992: Perustettiin ”Alter Krug” Zossen e. V. kotiseutuyhdistys
  • 1993: Bismarckplatz eli entinen Kietz, joka toisen maailmansodan jälkeen nimettiin Leninplatziksi sai takaisin historiallisen nimensä Am Kietz
  • 1994: Teltow-Flämingin piirikunta muodostettiin yhdistämällä Jüterbog, Luckenwalde ja Zossen
  • 1995: Alte Krug ja sen keittiö Schwarzküche restauroitiin
  • 1996: Joachim II:n Zossenille myöntämien privilegioiden ja oikeuksien 450-vuotisjuhla
  • 2003: Useita pieniä naapurikuntia liitettiin Zosseniin
  • 2007: Weinbergistä löydettiin pronssikautinen uurnahauta

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Zossen Citypopulation. Viitattu 27.3.2018.
  2. Viele Wege führen nach Zossen . . . Zossen. Viitattu 27.3.2018.
  3. Zossen World War II Database. Viitattu 27.3.2018.
  4. Zossen Irish Brigade. Viitattu 27.3.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:Zossen