Zairenleveähuulisarvikuono

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Zairenleveähuulisarvikuono
Vuonna 2014 kuollut uros Angalifu
Vuonna 2014 kuollut uros Angalifu
Uhanalaisuusluokitus

Äärimmäisen uhanalainen [1]

Äärimmäisen uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Kavioeläimet Perissodactyla
Heimo: Sarvikuonot Rhinocerotidae
Suku: Ceratotherium
Laji: simum
Alalaji: cottoni
Kolmiosainen nimi

Ceratotherium simum cottoni
Lydekker, 1908

Etelänleveähuulisarvikuonon levinneisyysalue on kuvattu kartassa vihreällä ja zairenleveähuulisarvikuonon oranssilla värillä.
Etelänleveähuulisarvikuonon levinneisyysalue on kuvattu kartassa vihreällä ja zairenleveähuulisarvikuonon oranssilla värillä.

Zairenleveähuulisarvikuono (Ceratotherium simum cottoni) on Afrikan keskiosissa elävä äärimmäisen uhanalainen ja melkein luonnosta hävinnyt isosarvikuonon alalaji. Zairenleveähuulisarvikuonoja tiedetään olevan jäljellä enää kaksi yksilöä, jotka ovat naaraita. Molemmat yksilöt elävät Ol Pejeta -luonnosuojelualueella Keniassa, ja niitä vartioidaan aseellisesti vuorokauden ympäri. Zairenleveähuulisarvikuonokanta on romahtanut rajusti vuodesta 1960, jolloin niitä oli vielä noin 2 000 yksilöä. Kannan on romahduttanut salametsästys.

Alalajin neljänneksi viimeinen yksilö, naaraspuolinen Nolan, kuoli marraskuussa 2015.[2] Vuoden 2015 heinäkuussa kuolleen Nabire-naaraan munasoluja otettiin talteen ja pakastettiin, ja niillä alalajia on yritetty pelastaa.

Viimeinen uros, Sudan, kuoli maaliskuussa 2018. Se oli 45-vuotias ja jouduttiin lopettamaan korkeasta iästä johtuvien komplikaatioiden vuoksi.[3] Jäljellä olevat naaraat ovat Sudanin jälkeläisiä: 28-vuotias Najin ja tämän jälkeläinen, 17-vuotias Fatu. Lajin pelastamispyrkimyksiä jatketaan; yhtenä vaihtoehtona on yrittää saada naaraita lisääntymään läheisen lajin kanssa. Poikanen ei olisi puhdas zairenleveähuulisarvikuono, mutta tutkijoiden mukaan se olisi parempi kuin ei mitään.[4] Sudan, Najin ja Fatu elivät vuoteen 2009 asti tšekkiläisessä eläintarhassa, josta ne siirrettiin Keniaan. Sudan oli alun perin otettu kiinni Etelä-Sudanissa.[5]

Laji voi elää 40–60-vuotiaaksi.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Emslie, R.: Ceratotherium simum ssp. cottoni IUCN Red List of Threatened Species. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.7.2016. (englanniksi)
  2. Skovbo, Mikkel: Nola on kuollut: Zairenleveähuulisarvikuonoja on vain kolme maailmassa Tieteen kuvalehti. 24.11.2015. Viitattu 24.5.2016.
  3. Myllyoja, Markus: Sukupuuttoa lähestyvän sarvikuonolajin viimeinen uros kuoli Yle Uutiset. 20.3.2018.
  4. Karimi, Faith: The world's last male northern white rhino is dead. Now what? CNN. 21.3.2018. Viitattu 21.3.2018. (englanniksi)
  5. McKie, Robin: Down to the last three: can science save northern white rhino from extinction? The Guardian. 15.5.2016. Viitattu 21.3.2018. (englanniksi)
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.