Yleinen suomalainen asiasanasto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleinen suomalainen asiasanasto (lyhennettynä YSA) on indeksoinnin ja tiedonhaun apuvälineeksi tarkoitettu asiasanasto eli tesaurus, jonka tavoitteena on sisältää kaikkien tieteen- ja tiedonalojen sanastoa. YSAn tarkoitus on tarjota dokumentteja koskevien tietojen tallentajille (luetteloijille ja sisällönkuvailijoille) sekä tiedonhakijoille yhteistä kieltä. Se toteuttaa tiedon tallentamiseen ja hakuun liittyvää sanastokontrollia, jossa vapaita termejä korvataan tai täydennetään ennalta määritellyillä termeillä ja vakiintuneilla muodoilla. Yhteinen sanasto ja sanastokontrolli helpottavat tiedon kuvailua ja hakua. YSAa on käytetty tietokannoissa vuodesta 1987 lähtien.[1]

YSAssa on noin 33 000 termiä, joista maantieteellisiä nimiä on noin 6 000. Sanastoa kartutetaan vuosittain noin 1 000 termillä, ja uudet asiasanat valitaan noin neljä kertaa vuodessa järjestettävissä sanastopalavereissa. Palavereihin osallistuu edustajia Kansalliskirjastosta, Åbo Akademin kirjastosta, Helsingin kaupunginkirjastosta, Helsingin yliopiston Viikin kampuskirjastosta, Eduskunnan kirjastosta, BTJ Finlandista ja Yleltä.[2]

YSAn ruotsinkielinen vastine on Allmän tesaurus på svenska (ALLÄRS). YSA:n kaltainen yleissanasto on esimerkiksi Yhdysvaltain kongressin kirjaston laatima Library of Congress Subject Heading (LCSH). Yleissanastojen rinnalla käytetään erikoissanastoja, jotka kattavat tietyn tai tiettyjä tiedonaloja eivätkä pyri yleisyyteen.

YSA antaa ohjeita termien valintaan usealla tavalla. Se ohjaa käyttämään tarvittaessa suppeampaa tai laajempaa termiä ja kertoo, mitkä termit ovat yhteydessä keskenään (rinnakkaistermi-ohjaus). Se ohjaa valitsemaan toisen termin (käytä-ohjaus) tai kertoo, että tietty termi on käytössä toisen sijasta (korvaa termin -ohjaus, KT). YSA antaa myös ohjeita siitä, miten käytetään sellaisia termejä, joita sanastoon ei sisälly. Esimerkiksi kaikki erisnimet ovat YSA:n kannalta ”sallittuja” termejä.

Aiemmin YSA julkaistiin Helsingin yliopiston kirjaston kustantamana kirjana ja vuodesta 1999 eteenpäin myös verkkoversiona nimellä VESA-verkkosanasto. Kummassakin oli sekä aakkosellinen että alanmukainen hakemisto ja VESA:ssa lisäksi tekstihakuominaisuus. Lisäksi niihin sisältyi liitetaulukoita esimerkiksi eläinten ja kasvien nimistä.

Nykyisin YSAa käytetään VESA-palvelun sijaan Finto-palvelussa, jonka kautta pääsee tutustumaan useampaan tesaurukseen ja ontologiaan.[3]

YSA on laadittu Suomenkielisen tesauruksen laatimis- ja ylläpito-ohjeiden (SFS 5471) mukaan.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]