Yleinen suomalainen ontologia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleinen suomalainen ontologia (YSO) on kolmikielinen, etupäässä yleiskäsitteistä koostuva ontologia. YSO on rakennettu suomalaisen kulttuuripiirin sisällönkuvailutarpeiden ja käsitteistön pohjalta, ja se on tarkoitettu käytettäväksi kuvailuun erityisesti silloin, kun kuvailtavien aineistojen aihealueet ovat monipuolisia.

YSO on rakenteeltaan hierarkkinen kokonaisuus, joka perustuu käsitteiden välisille yläkäsite–alakäsite-suhteille. Ontologian hierarkiasuhteet rakentuvat hieman eri tavalla kuin tesauruksissa. Kaikki YSOn käsitteet polveutuvat jostakin kolmesta yläkäsitteestä: oliot, ominaisuudet, tapahtumat ja toiminta.

Hierarkiasuhteiden lisäksi YSOssa on assosiatiivisia ja osa-kokonaisuussuhteita. Jokaisella YSOn käsitteellä on kieliriippumaton pysyvä tunniste (URI). Tunnisteiden avulla käsitteet saadaan 'konekielelle', jolloin erilaiset ohjelmistot pystyvät käsittelemään niitä esimerkiksi automaattisessa (koneellisessa) päättelyssä.

YSOn käsitteiden termit ovat tesaurusstandardien mukaisesti useimmiten monikkomuotoisia substantiiveja. Yksikössä esitetään esimerkiksi ainesanat sekä abstrakteja käsitteitä ja toimintaa kuvaavat termit. Joillain termeillä on yksikkö- ja monikkomuodossa eri merkitys. Esimerkiksi termi baletti viittaa taidemuotoon ja baletit yksittäisiin taideteoksiin.

YSOn käsitteitä vastaavat termit on esitetty kolmella eri kielellä. Suomenkielinen sisältö pohjautuu Yleiseen suomalaiseen asiasanastoon (YSA) ja ruotsinkielinen yleiseen ruotsinkieliseen tesaurukseen (Allärs). YSOn käsitteille on määritelty vastaavuussuhteet alkuperäisiin YSAn ja Allärsin käsitteisiin. YSOa linkitetään myös Yhdysvaltain Kongressin kirjaston asiasanastoon (Library of Congress Subject Headings, LCSH).

YSOa voi käyttää usealla tavalla kuten selailemalla suoraan Finto.fi-palvelussa, kytkemällä se omaan järjestelmään Finton API:n kautta tai lataamalla koko ontologia omaan järjestelmään. YSO on vapaasti ladattavissa CC-BY-3.0-lisenssillä kolmessa eri muodossa: RDF/XML, TURTLE sekä JSON-LD.

Eräs käytännön esimerkki Yleisen suomalaisen ontologian käytöstä sisällönkuvailussa ja tiedonhaussa on Kulttuurisampo-portaali.

YSOn julkaisija on Kansalliskirjasto. Käyttäjät voivat tehdä muutosehdotuksia sanastoon. Ehdotukset käsitellään eri alojen asiantuntijoista koostuvassa ryhmässä.

Ontologian tunniste 'yso' on rekisteröity Kongressin kirjaston MARC-standardin sanastotunnisteisiin. Käytettäessä ontologian termejä sisällönkuvailujärjestelmässä valitun termin kieli voidaan merkitä näkyviin tarkenteella yso/fin, yso/swe ja yso/eng.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YSOn ensimmäinen versio kehitettiin laajassa Tekesin ym. rahoittamassa FinnONTO-tutkimushankkeessa vuosina 2003–2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Seppälä, Katri ja Hyvönen, Eero: Asiasanaston muuttaminen ontologiaksi. Yleinen suomalainen ontologia esimerkkinä FinnONTO-hankkeen mallista, s. 48 sivua. Helsinki: Kansalliskirjasto, Tutkimuskirjasto, 2014. ISBN 978-952-10-9883-3. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.11.2017). (suomeksi)
  • Eero Hyvönen: FinnONTO-hanke loi ontologisen perustan kansalliselle webin tietoinfrastruktuurille. Tieteessä tapahtuu, 2014, nro 3. ISSN 1239-6540. Verkkojulkaisu Viitattu 16.11.2017.
  • Eero Hyvönen, Katri Seppälä, Kim Viljanen ja Matias Frosterus: Yleinen suomalainen ontologia YSO – kohti suomalaista semanttista webiä. Tietolinja, 2007, nro 1. ISSN 1239-9132. Verkkojulkaisu Viitattu 21.11.2017.