Argoksen talo
Argoksen talo oli Helsingissä Pohjoisesplanadin ja Mannerheimintien (alk. Itäinen Henrikinkatu) kulmassa sijainnut viisikerroksinen rakennus, joka valmistui vuonna 1897. Siitä on nykyisin jäljellä vain julkisivut; sisätilat purettiin vuosina 1986–1987 Stockmannin tavaratalon laajennuksen tieltä.[1]
Talo rakennettiin alun perin asuintaloksi.[2] Julkisivun suunnitteli Grahnin, Hedmanin ja Wasastjernan arkkitehtitoimistossa työskennellyt John Settergren.[3] Rakennuksen tieltä purettiin paikalla aiemmin sijainnut, vuonna 1843 rakennettu kaksikerroksinen Staudingerin talo.[4]
Argoksen talon runsaasti koristeltu, tiilestä ja ruotsalaisesta hiekkakivestä rakennettu julkisivu oli Helsingin ensimmäisiä jugendtyylisiä julkisivuja[5], ja se on lähes tarkka kopio Tukholmassa Strandvägenin varrella sijaisevasta, Isak Gustaf Clasonin suunnittelemasta Bünsowin talosta.[3]
Jo talon valmistumisvuonna sen alakertaan perustettiin Wulffin paperikauppa. Se toimi paikalla vuoteen 1965 saakka, jolloin valmistui yhtiön uusi toimitalo Mannerheimintien toisella puolella.[6] Tämän vuoksi tämä keskeisellä paikalla Helsingin keskustassa sijainnut rakennus tuli yleisesti tunnetuksi ”Wulffin kulman” nimellä.[5]
Stockmann osti Argoksen talon vuonna 1919.[1] Tämän jälkeen rakennus oli vuosikymmenestä toiseen purku-uhan alainen, sillä samaan kortteliin rakennettua Stockmannin tavarataloa oli tarkoitus myöhemmin laajentaa koko korttelin suuruiseksi. Sigurd Frosteruksen suunnitelmaa tavaratalon laajentamiseksi ei kuitenkaan koskaan toteutettu.[7] Tavarataloa ryhdyttiin laajentamaan vasta 1980-luvulla, ja tällöin järjestetyn arkkitehtikilpailun voittaneen, Kristian Gullichsenin, Erkki Kairamon ja Timo Vormalan laatiman suunnitelman mukaisesti Argoksen talon julkisivut jätettiin pystyyn, mutta sisätilat purettiin ja rakennettiin kokonaan uudestaan. Uudisrakennus valmistui vuonna 1989.[1] Samalla julkisivu, josta välillä oli poistettu parvekkeet ja muut koristeet[5], palautettiin alkuperäiseen asuunsa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Osa 42, Gaselli, Tavaratalo täytti koko Gasellin korttelin Helsingin Sanomat. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 23.5.2013.
- ↑ Juha Ilonen: Kolmas Helsinki: kerroksia arjen arkkitehtuurissa, s. 96–97. AtlasArt, 2013. ISBN 978-952-5671-51-3.
- ↑ a b John Settergren Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 2.11.2013. Viitattu 23.5.2013.
- ↑ Asmo Alho: Helsinki ennen meitä, s. 86–87. Otava, 1962.
- ↑ a b c Matti ja Sari Vesikansa: Kantakaupunkimme – ajatuksia Helsingin keskusta-alueen kehittämisestä, s. 148–149. Helsinki-Seura, 1978. 951-9418-01-6.
- ↑ Kaisa Ollila, Kirsi Toppari: Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, s. 86–87, 129. Helsingin Sanomat, 1998. ISBN 951-9134-69-7.
- ↑ Sigurd Frosterus Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 28.1.2015. Viitattu 23.5.2013.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Argoksen talo Wikimedia Commonsissa
