World Trade Center (1973–2001)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”WTC” ohjaa tänne. World Trade Center -rakennuksista yleensä, katso World Trade Centers Association. World Trade Center on myös elokuva. Terrori-iskuista kertoo artikkeli syyskuun 11. päivän terroriteot.
World Trade Center -kaksoistornit
World Trade Center maaliskuussa 2001.
World Trade Center maaliskuussa 2001.
Tiedot
Sijainti New York, New York, Yhdysvallat
Koordinaatit 40°42′42″N, 74°00′45″W
Rakennettu 1: 1966–1972
2: 1966–1973
Tuhottu terrori-iskussa 11. syyskuuta 2001
Käyttötarkoitus monikäyttö
Tila tuhottu
Yritykset
Arkkitehti Minoru Yamasaki
Emery Roth & Sons
Insinööri Leslie E. Robertson
Urakoitsija Tishman Realty & Construction
Omistaja Port Authority of New York and New Jersey
Tekniset tiedot
Kerroksia kummassakin 110
Kerrospinta-ala kummassakin 430 000, eli kerroksessa noin 4 000 
Hissien määrä kummassakin 99
Korkeus
Antenni 1: 1 727 jalkaa, eli 526,3 m
Kattokorkeus 1: 1 368 jalkaa, eli 417,0 m
2: 1 363 jalkaa, eli 415,3 m
Ylin kerros 1: 1 355 jalassa. eli 413,0 m
2: 1 348 jalassa, eli 411,0 m
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

World Trade Center (puhekielessä myös WTC tai Kaksoistornit) oli New Yorkissa Yhdysvalloissa sijainnut pilvenpiirtäjäkompleksi, joka tuhoutui syyskuun 11. päivän terrori-iskuissa vuonna 2001. Amerikanjapanilaisen arkkitehti Minoru Yamasakin suunnittelemaan rakennuskompleksiin kuului kaikkiaan seitsemän rakennusta, joissa työskenteli noin 50 000 ihmistä. New Yorkin World Trade Center oli eri puolilla maailmaa sijaitsevista World Trade Centereistä tunnetuin ja se oli ennen tuhoutumistaan yksi New Yorkin tunnetuimpia maamerkkejä.

Samalle paikalle rakennettiin uusi World Trade Center-kompleksi, jonka korkein rakennus on nimetty One World Trade Centeriksi.

Kaksoistornit WTC1 ja WTC2

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
WTC-tornien kaaviokuva

New Yorkin World Trade Center oli kuuluisa kahdesta valtavasta pilvenpiirtäjästään, kaksoistorneista. Tornit olivat maailman korkeimmat pilvenpiirtäjät vuosina 1972–1974, kunnes Willis Tower (Sears Tower) syrjäytti ne. Torneissa oli 110 maanpäällistä kerrosta, tornit olivat 417 ja 415 metriä korkeat ja ne peittivät kuuden ja puolen hehtaarin alueen Manhattanin länsilaidalla.[1][2][3] Ulkokehä otti vastaan tuulikuormat, sisäkehä vain pystysuoria voimia.[4]

Välipohjien kannattimena olivat 33-tuumaiset teräsristikot, laattana teräsbetoninen liittolaatta. Ristikoiden liitoksessa ulkokehään käytettiin joustavia kumivaimentimia tuulikuormien aiheuttamien muodonmuutosten vuoksi. Liittolaatassa pohjana oli profiloitu teräslevy, päällä 4 tuumaa (noin 100 mm) betonia.[4]

Teräsosat oli alun perin suojattu keskimäärin 20 mm (½–¾ tuuman) vahvuisella ruiskutettavalla vermikuliitti-paloeristeellä, sisärungossa osin kipsilevyin. Eriste oli virheellisesti ruiskutettu primer-käsitellylle teräspinnalle, mikä vähensi eristyksen kiinnipysyvyyttä. Ruiskueristettä oli 1990-luvulla lisätty useimpiin kerroksiin, vahvuudeksi uusituilla osilla tuli 25–38 mm (1–1½ tuumaa). Tällä vahvuudella oikein suoritetulla paloeristyksellä laskennallinen palonkestoaika olisi ollut kaksi tuntia.[5]

Rakennukseen oli 1990-luvulla asennettu sprinklerijärjestelmä suurimpaan osaan tiloista.[5] Hätäpoistumisteinä oli kolme ydinosassa sijainnutta portaikkoa.

World Trade Centerin pommi-isku 1993

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pommi-isku oli 26. helmikuuta 1993 tapahtunut pommi-isku New Yorkin World Trade Centerin (WTC) maanalaisissa kerroksissa. Iskun tehneiden terroristien tarkoituksena oli vaurioittaa World Trade Centerin kaksoistornien tukipilareita aiheuttaen tornien sortumisen ja tuhansien ihmisten kuoleman.[6] Kaksoistornit eivät kuitenkaan vaurioituneet, mutta isku aiheutti kuuden ihmisen kuoleman ja haavoitti yli tuhatta ihmistä. World Trade Centerin pommi-isku oli New Yorkin pahin terrori-isku ennen syyskuun 11. päivän iskuja.

New Yorkin WTC:n tuhoutuminen ja uuden keskuksen rakentaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lentokoneiden osumakohdat torneissa

New Yorkin World Trade Centerin rakennukset WTC1 ja WTC2, sekä WTC7 tuhoutuivat syyskuun 11. päivän iskussa vuonna 2001 terroristien ohjatessa kaksi matkustajakonetta törmäämään torneihin. Lennoilla oli määränpäänä Los Angeles Kaliforniassa. Ensimmäinen kaapattu matkustajalentokone, American Airlinesin lento 11:n Boeing 767 törmäsi Pohjoistornin pohjoispuoleen kello 8.46 paikallista aikaa (Suomen aikaa kello 15.46). Useat televisiokanavat näyttivät suoraa kuvaa onnettomuuspaikalta. Törmäyksen syystä ei aluksi ollut varmuutta, mutta seuraavan United Airlinesin lennon 175 törmätessä Etelätorniin kello 9.03 paikallista aikaa, tekojen tahallisuus alkoi olla ilmeistä. Molemmissa torneissa syttyi tulipaloja. Virallisten tietojen mukaan törmäysiskuissa vapautunut liike-energia ja syntyneet tulipalot aiheuttivat tornien rakenteessa muodonmuutoksia, jotka johtivat rakennusten sortumiseen. Ensimmäisenä kello 9.59 romahti Etelätorni yhden tunnin ja 20 minuutin palon jälkeen. Pohjoistorni romahti 30 minuuttia myöhemmin tunnin ja 42 minuutin palon jälkeen. Kuolonuhreja aiheutui runsaat 2 750 henkeä. Viranomaisten selvityksiä kritisoivien ”9/11 Truth” -aiheisten kansalaisjärjestöjen[7] taholta on esitetty muun muassa, että iskuihin syyllistyi Yhdysvaltain hallinnon sisäisiä voimia ja rakennukset tuhottiin räjäyttämällä niiden rakenteita.[8]

Samalle paikalle aloitettiin vuonna 2006 uuden One World Trade Centerin rakentaminen, entinen Freedom Tower. Rakennustöistä vastaavan arkkitehtitoimisto Skidmore, Owings & Merrillin mukaan rakennustöiden oli määrä valmistua jo 2008, mutta se valmistui vasta vuonna 2014.[9] Edellisen WTC:n paikalla on lisäksi rakenteilla kolme muuta korkeaa rakennusta, Two World Trade Center, Three World Trade Center ja Four World Trade Center, joiden valmistumisen uskottiin aiemmin venyvän 2030-luvulle.[10] [11][12] Kuitenkin nykyisen arvion mukaan viimeisenä valmistuva Two World Trade Centerin arvioidaan valmistuvan vasta 2018.päivitettävä 7 World Trade Center valmistui jo 2004.

World Trade Center mediassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
New Yorkin palomies katsoo sortuneen etelätornin jäänteitä.

World Trade Centerin terrori-iskuista kertova elokuva World Trade Center julkaistiin vuonna 2006. Eräässä Marvelin sarjakuvassa Hämähäkkimies ja muut Marvelin supersankarit auttavat WTC-tornien terrori-iskujen uhreja ja ottavat asiaan kantaa. Vuoden 1981 elokuvassa Pako New Yorkista päähenkilö soluttautuu vankilaksi muutetulle Manhattanille laskeutumalla WTC-tornien katolle liitokoneella[13]. Vuoden 2010 elokuvassa Remember Me kuvataan syyskuun 11. päivää, kun päähenkilö (Robert Pattinson) on toisessa torneista terrori-iskujen aikaan.

Televisiosarjan The Lone Gunmen ensimmäisessä jaksossa Yhdysvaltain hallinnon alainen järjestö kaappaa Boeing 727 -matkustajakoneen kauko-ohjauksella törmäämään WTC-torniin.[14] Aikomuksena on syyttää muslimiterroristeja iskusta ja aloittaa sota.[15] Jakso esitettiin ensimmäisen kerran 4. maaliskuuta 2001.[16] Vuoden 2008 dokumenttielokuva Man on Wire ja vuoden 2015 3D-näytelmäelokuva The Walk kertovat ranskalaisesta Philippe Petit'sta ja hänen luvattomasti vuonna 1974 tekemästään nuorallakävelystä kaksoistornien väliin viritettyä vaijeria pitkin.

Ennen kaksoistornien tuhoutumista niitä käytettiin elokuvissa ja televisiosarjoissa usein kertomaan katsojalle, että tapahtumapaikkana on New York. Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen monet televisiosarjojen jaksot poistettiin televisiosta kaksoistornien poismuokkaamista varten, ja jotkut jaksot otettiin kokonaan pois televisiosta. Tornit on muokattu pois myös vanhojen elokuvien myöhemmissä uudelleenjulkaisuissa. Monien syyskuun 11. päivän terrori-iskujen aikaan tekeillä olleiden elokuvien julkaisuja lykättiin kaksoistornien poismuokkaamiseksi, kuten vuoden 2002 elokuvassa Spider-Man – hämähäkkimies.[17]

  1. John Gilbert: Maailman suurimmat ihmeet, Weilin+Göös 1971
  2. Finniston, Monty & Williams, Trevor & Bissell, Christopher: ”Skyscraper”, Oxford Illustrated Encyclopedia of Invention and Technology, s. 322. ("Modern skyscrapers such as the World Trade Center, New York, have steel and concrete hull-and-core structures. The central core–a reinforced concrete tower–contains lift shafts, staircases, and vertical ducts. From this core, the concrete and steel composite floors span on to a steel perimeter structure; a lightweight aluminium and glass curtain wall encloses the building. This type of construction is the most efficient so far designed against wind forces.") Oxford University Press, 1992. ISBN 0-19-869138-6 (englanniksi)
  3. Stroup, Katherine: ‘Painful and Horrible’ (Still, Robertson, whose firm is responsible for three of the six tallest buildings in the world, feels a sense of pride that the massive towers, supported by a steel-tube exoskeleton and a reinforced concrete core, held up as well as they did—managing to stand for over an hour despite direct hits from two massive commercial jetliners.) MSNBC. 13.9.2001. Newsweek. Arkistoitu 6.3.2007. Viitattu 1.8.2009. (englanniksi)
  4. a b Wilkinson 2002
  5. a b Dunn 2006
  6. Parachini, s. 202
  7. Patriots question 9/11 patriotsquestion911.com. Viitattu 9.2.2011.
  8. David Chandler: Destruction of the World Trade Center North, WTC was inside job Tower and Fundamental Physics (PDF) Journal of 9/11 Studies. Viitattu 9.2.2011.
  9. Prismatic glass facade for WTC tower scrapped www.seattlepi.com. Viitattu 13.5.2011.[vanhentunut linkki]
  10. World Trade Center project won't be finished until 36 years after 9/11 - PA New York Daily News. Arkistoitu 19.4.2009. Viitattu 17.4.2009.
  11. Office Towers World Trade Center Properties. Viitattu 2.9.2011. (englanniksi)
  12. Two World Trade Center - Skyscraper Page Skyscraper Page. Viitattu 2.9.2011. (englanniksi)
  13. Pako New Yorkista Internet Movie Databasessa (IMDb.com) (englanniksi)
  14. [1] The Lone Gunmen englanninkielisessä Wikipediassa
  15. The Lone Gunmen - Ote 1. jaksosta, (youtube.com) (englanniksi)
  16. The Lone Gunmen - 1. jakso, Internet Movie Databasessa (IMDb.com) (englanniksi)
  17. Mashberg, Tom: After Sept. 11, Twin Towers Onscreen Are a Tribute and a Painful Reminder The New York Times. 10.9.2019. Viitattu 24.9.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]