William Harris Crawford
| William Harris Crawford | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. helmikuuta 1772 Amherstin piirikunta (nykyään Nelsonin piirikunta), Virginia, Brittiläinen Amerikka |
| Kuollut | 15. syyskuuta 1834 (62 vuotta) Elberton, Georgia, Yhdysvallat |
William Harris Crawford (24. helmikuuta 1772 Amherstin piirikunta (nykyään Nelsonin piirikunta), Virginia, Brittiläinen Amerikka – 15. syyskuuta 1834 Elberton, Georgia, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen poliitikko. Hän toimi sotaministerinä 1815–1816 ja valtiovarainministerinä 1816–1825. Hän pyrki Yhdysvaltain presidentiksi vuoden 1824 vaaleissa.[1][2]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Crawfordin ollessa seitsemänvuotias hänen vanhempansa muuttivat Edgefieldin piirikuntaan Etelä-Carolinaan ja neljä vuotta myöhemmin Columbuksen piirikuntaan Georgiaan. Hänen isänsä kuolema vuonna 1788 jätti perheen vähävaraisiin oloihin, ja William yritti tienata opettamalla koulua kuuden vuoden ajan. Sen jälkeen hän opiskeli kaksi vuotta Moses Waddelin Carmel Academyssä, toimi jonkin aikaa Augustassa koulun rehtorina ja avasi vuonna 1799 asianajotoimiston Lexingtonissa. Vuosina 1803–1807 hän oli Georgian osavaltion edustajainhuoneen jäsen. Hän kävi tuolloin poliittisiin riitoihin liittyen kaksi kaksintaistelua, joista toisessa hän tappoi vastustajansa ja toisessa haavoittui ranteeseensa.[1][2]
Vuosina 1807–1813 hän oli Yhdysvaltain senaatin jäsen, jonka väliaikainen puheenjohtaja hän oli maaliskuusta 1812 maaliskuuhun 1813. Crawford kannatti Yhdysvaltojen sodanjulistusta Britanniaa vastaan vuonna 1812, tullitariffia ja Yhdysvaltain keskuspankin toimivallan laajentamista. Vuonna 1813 hän kieltäytyi sotaministerin virasta, ja toimi 1813–1815 Ranskan hovissa Yhdysvaltain lähettiläänä. Vuonna 1815 presidentti James Madison nimitti Crawfordin sotaministeriksi ja vuotta myöhemmin valtiovarainministeriksi, jota tehtävää hän hoiti vuoteen 1825. Vuonna 1820 hän laati neljän vuoden toimikausilain, joka rajoitti tuhansien virkamiesten toimikauden neljään vuoteen ja edisti näin Spoils-järjestelmän kehittymistä. Vuoden 1816 presidentinvaaleissa Crawford oli johtava presidenttiehdokas, mutta James Monroe valittiin, ja tämä säilytti Crawfordin valtiovarainministerinä. Monroe valittiin uudelleen lähes ilman vastustusta vuonna 1820. Vuoden 1824 presidentinvaaleissa Crawford oli jälleen ehdokkaana John Quincy Adamsin, Henry Clayn ja Andrew Jacksonin ohella. Crawford voitti puoluekokouksen äänestyksen, mutta sen valinta osoittautui merkityksettömäksi. Vaalien aikaan Crawford oli halvaantunut ja lähes sokea aivohalvauksen seurauksena. Vaikka hänen kannattajansa väittivät, että hänen tilansa oli paranemassa, hän sijoittui vasta kolmanneksi Adamsin ja Jacksonin jälkeen. Adams pyysi Crawfordia jatkamaan valtiovarainministerinä, mutta hän kieltäytyi. Hän toipui niin, että hänestä tuli vuonna 1827 Georgiassa piirituomari, mutta hän kuoli virassa ollessaan 15. syyskuuta 1834.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c William Harris Crawford Encyclopedia Britannica. 2023. Viitattu 3.12.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c William Harris Crawford Encyclopedia Britannica. 2023. Viitattu 3.12.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta William Harris Crawford Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
