William Dunbar
| William Dunbar | |
|---|---|
 William Dunbar, Scottish National Portrait Gallery. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | noin 1460−1465 |
| Kuollut | ennen 1530 |
| Kansalaisuus | Skotlanti |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | skotti |
| Tuotannon kieli | skotti |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
William Dunbar (noin 1460−1465 − ennen 1530[1]) oli etevä skotlantilainen runoilija ja fransiskaanimunkki. Jaakko IV:n noustua 1488 valtaistuimelle Dunbar näyttää runoillaan herättäneen hallitsijan ja hovin kiinnostuksen. Dunbarin tärkeimpiä valtiollisia tehtäviä oli hänen matkansa Lontooseen 1501 solmimaan Jaakko IV:n ja prinsessa Margareetan kihlausta. Nuoren morsiamen tuliaisiksi Skotlantiin 1503 Dunbar kirjoitti kauniin runonsa The thrissill and the rois, joka osoittaa Geoffrey Chaucerin vaikutusta ja joka tuotti hänelle hovirunoilijan arvon.[2]
Dunbarin ensimmäinen kehityskausi − kuninkaan kihlaukseen asti − on voittopuolisesti satiirinen. Hän ivaa etupäässä fransiskaanimunkkeja ja naisia. Toisella kehityskaudella − kuninkaan kuolemaan saakka − satiiri väistyy syrjemmälle, ja nyt hän ylistää kaunista sukupuolta. Tältä ajalta on muun muassa vertauskuvallinen runo The goldyn targe. Kuuluisaksi tuli Dunbarin omituinen runoelma The dance of the sevin deidly synnis. Dunbarin viimeisen jakson alkaa runo nuorelle leskikuningattarelle. Tähän liittyy hengellisiä runoja. Dunbarin viimeiset runot sisältävät yleisiä mietteitä maailman katoavaisuudesta ja kaiken mitättömyydestä. Dunbar on kiistatta huomattavin Skotlannin vanhemmista runoilijoista.[2]
Dunbarin teokset julkaisi David Laing (1834), joka liitti niihin selityksiä ja elämäkerran. Uudemman painoksen julkaisi James Paterson (1863).[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ William Dunbar, Britannica.com, viitattu 17.3.2020 (englanniksi)
- ↑ a b c Dunbar, William, Tietosanakirja osa 2, palsta 434, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909