Wikipedia:Mielipidetiedustelu artikkelien laatu-statuksista

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Replacement filing cabinet.svg Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Tämä on mielipidetiedustelu (straw poll) artikkelien laatu-statusten kehittämiseksi.

Tällä hetkellä wikipediassa on kolme laatutasoa: suositellut artikkelit, hyvät artikkelit ja lupaavat artikkelit. Näiden lisäksi on vielä vähän koekäyttöä saanut tarkistetut artikkelit, joiden laadulle ei ole käytännössä vielä vakiintunutta kriteeristöä. (SA, HA, LA, TA)

Tätä mielipidetiedustelua saa muokata vapaasti. Tiedustelu alkoi 3.3. ja se arkistoidaan 19.3. klo 12.00.

Sisällysluettelo


Pitken taulukot[muokkaa wikitekstiä]

Pitken luomat taulukot arviointien nykytilasta.
Lähde: Käytäntöjen kahvihuoneen keskustelu "LA/HA/SA-kriteerit".

Kirjattujen kriteerien nykytilanne[muokkaa wikitekstiä]

Kriteeri Lupaava Hyvä Suositeltava
Tarkistettavuus Sisällön tulee olla objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka.
Ulkoasu Artikkelin tulisi noudattaa Wikipedian tyyliohjeita. Artikkelin tulee noudattaa Wikipedian tyyliohjeita. Artikkelin tulisi olla muodoltaan linjassa muiden vastaavan aihepiirin artikkeleiden kanssa. Artikkelin tulisi noudattaa Wikipedian tyyliohjeita.
Lähteet Lähteet tulee mainita. Lähteet tulisi mainita. Lähteet tulisi mainita. Viitteiden käyttö on suotavaa tarkistamisen helpottamiseksi.
Kuvitus - Kuvitus on toivottavaa, mutta ei välttämätöntä. Artikkelissa tulisi olla tarpeen mukaan kuvitusta.
Laajuus - Artikkelin tulisi olla aiheeseen nähden sopivan laaja. -
Linkitys - Artikkelin ymmärtämisen kannalta keskeisistä aiheista tulisi olla vähintään perustason artikkelit.
Kieliasu Kielen tulisi olla selkeää. Artikkelin tulisi olla myös maallikolle lukukelpoinen. Kielen tulisi olla selkeää. Jos artikkeli on käännös, se ei saisi näkyä vierasperäisinä kielioppirakenteina. Artikkelin tulisi olla myös maallikolle mielenkiintoinen ja lukukelpoinen.

Ohjeiden kirjaimen mukaan mentäessä moni nykyinen LA olisi itse asiassa suoraan hyväksyttävissä SA-tasolle. Näin ei tietenkään ole, vaan kaikkien statusten vaatimukset ovat korkeammat kuin mitä ohjeisiin on kirjattu. Ohessa oman ymmärrykseni mukainen esitys de facto -vaatimuksista ja ehdotus uusiksi kriteereiksi kullekin tasolle.

Käytännön arviointityön kriteerien nykytilanne[muokkaa wikitekstiä]

Kriteeri Lupaava Hyvä Suositeltu
Pähkinänkuoressa Artikkeli on kunnossa ja sisältää aiheen perustiedot. Artikkeli on hyvätasoinen ja käsittelee aiheen kattavasti. Artikkeli käsittelee aiheen korkeatasoisesti ja käsittelee aiheen kattavasti.
Pituus Artikkelin pituus ei vaikuta statukseen. Kattavuuskriteerien on täytyttävä.
Kattavuus Käsittelee aiheen perustiedot. Mitään keskeistä tietoa ei puutu. Käsittelee aiheen kattavasti. Mitään keskeistä tietoa ei puutu. Artikkeli on aiheeseen nähden sopivan laaja ja käsittelee aiheen syvällisesti ja kattavasti. Mitään keskeistä tietoa ei puutu.
Tietosisältö ja neutraalius Artikkeli on objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka. Artikkeli on objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka. Artikkeli esittelee tarvittaessa erilaisia näkökantoja aiheeseen. Artikkeli on objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka. Artikkeli esittelee kaikki merkittävät näkökannat aiheeseen.
Kieli ja luettavuus Artikkelin kieli on selkeää ilman kirjoitus- tai kielioppivirheitä tai vierasperäisiä rakenteita. Artikkeli on maallikolle lukukelpoinen. Artikkelin kieli on hyvätasoista ilman kirjoitus- tai kielioppivirheitä tai vierasperäisiä rakenteita. Artikkeli on maallikolle lukukelpoinen. Artikkelin kieli on korkeatasoista ilman kirjoitus- tai kielioppivirheitä tai vierasperäisiä rakenteita. Artikkeli on maallikolle lukukelpoinen siinä määrin kuin täsmällisyyttä menettämättä voidaan saavuttaa.
Lähteet Artikkeli perustuu luotettaviin lähteisiin ja lähteet on merkitty. Viitteet on merkitty, jos artikkeli perustuu useampaan kuin yhteen lähteeseen. Artikkelissa ei ole lähdepyyntöjä. Artikkeli perustuu luotettaviin lähteisiin. Lähdeteosten tiedot on merkittu tarkasti viitemallinein. Artikkeli on kauttaaltaan viitteistetty. Artikkeli perustuu useisiin luotettaviin lähteisiin. Lähdeteosten tiedot on merkitty mahdollisimman tarkasti viitemallinein. Artikkeli on kauttaaltaan tarkasti viitteistetty. Yksittäiset viitteet eivät käsitä lähteessä kovin suuriin tekstikokonaisuuksia.
Linkitys Artikkeli on sopivasti linkitetty. Linkit eivät ohjaa täsmennyssivuille. Artikkeli on sopivasti linkitetty. Linkit eivät ohjaa täsmennyssivuille. Artikkeli on sopivasti ja tyyliohjeen mukaisesti linkitetty. Linkit eivät ohjaa täsmennyssivuille. Aiheen ymmärtämisen kannalta tärkeät linkit ohjaavat vähintään perustason artikkeleihin. Punaisia linkkejä ei juuri ole.
Kosmeettiset seikat Artikkeli noudattaa Wikipedian tyyliohjeita. Artikkeli on muodoltaan linjassa muiden vastaavien artikkeleiden kanssa. Artikkelissa ei ole häiritseviä visuaalisia elementtejä.
Kuvitus Kuvitus kuvatekstein on toivottavaa. Laadukas kuvitus kuvatekstein on toivottavaa. Laadukas ja monipuolinen kuvitus kuvatekstein on toivottavaa.

Mielipidetiedustelu[muokkaa wikitekstiä]

Replacement filing cabinet.svg Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Allaolevaa mielipidetiedustelua saa muokata. Mukaan saa lisätä arviointien kehittämiseen liittyviä kysymyksiä ja ehdotuksia. Jokainen saa kannattaa niin monta muotoa kuin haluaa. Lisää allekirjoituksesi ~~~~ kannattamiesi muotojen kohdalle.

Koska kyseessä on mielipidetiedustelu (ei äänestys) jatkotoimenpiteet toteutetaan erillisen keskustelun perusteella, joka käydään tiedustelun päättymisen jälkeen.

1 Pyritään laskemaan artikkelien kriteereitä[muokkaa wikitekstiä]

Pyritään laskemaan käytännön arviointityössä sovellettuja kriteereitä. Nykyään sovellettavat kriteerit eivät noudata arviointiohjeisiin kirjattuja kriteereitä, vaan kirjatut kriteerit ovat vaatimuksiltaan alhaisemmat kuin käytännön arviointityössä sovelletut. Eli muutetaan käytännön arviointityötä vastaamaan kirjattuja kriteereitä. Tähän tulee pyrkiä:

Ongelmaan pitää puuttua LA-arvioinneissa[muokkaa wikitekstiä]

  1. Lupaavien artikkelien ohjeessa puhutaan alkuperäisen ajatuksen mukaisesti artikkelista, johon nimenomaan uudet käyttäjät voivat pyrkiä. Tämä ei ole pitänyt paikkaansa käytännössä. --Thi (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 15.33 (EET)
  2. ei tarvetta muotoseikkojen pakottamiselle, kuten viite-mallineet, osio-järjestykset yms. Ei tarvetta viitepakolle, jos tarkistettavuus täyttyy. "liian lyhyt" on huono myös huono "kriteeri". Gopase+f (keskustelu) 4. maaliskuuta 2012 kello 14.43 (EET)
  3. De facto ja kirjattujen käytäntöjen tulisi vastata toisiaan, kaikilla tasoilla. Nykyisin LA-arviointeihin muodostunut tiukempi kriteeristö pienentää entisestään LA-HA-SA-luokituksen muutenkin epääytännöllisen pieniä eroja. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 06.23 (EET)--
  4. Luulen että kattavuuden vaatimus on kasvanut arvointitavan takia: koetaan että konsensuksen saavuttamiseksi pitää lisätä kaikki aihepiirit mitä yksikin käyttäjä on toivonut.--Tappinen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 06.44 (EET)

Ongelmaan pitää puuttua HA-arvioinneissa[muokkaa wikitekstiä]

  1. Jos säilytetään niin de facto vaatimuksia pitäis laskea kuten myös kirjattuja kriteereitä. Gopase+f (keskustelu) 12. maaliskuuta 2012 kello 23.56 (EET)

Ongelmaan pitää puuttua SA-arvioinneissa[muokkaa wikitekstiä]

  1. esim. "punaista pois" -kommentit eivät vastaa kirjattuja kriteereitä. Ei tarvetta viitepakolle, jos tarkistettavuus täyttyy muutenkin. Esim. osio-viitteet pitäis sallia. Gopase+f (keskustelu) 4. maaliskuuta 2012 kello 14.43 (EET)
  2. Punaisten linkkien poistopakko aiheuttaa vain turhia tynkiä, jotka harvemmin liittyvät aiheeseen mitenkään (esim. omaa HA-artikkeliani Alamedan piirikuntaa varten sinistin aikoinaan kymmenittäin täysin alkuperäiseen aiheeseen liittymättömiä linkkejä, kuten piirikunnan läpi kulkeneiden valtateiden alku- ja päätekaupunkeja). Kriteeriä voisi muotoilla jotenkin tyyliin "aiheeseen läheisesti liittyvät punaiset linkit olisi hyvä sinistää" tms.-Henswick 5. maaliskuuta 2012 kello 20.12 (EET)
  3. Henswick kiteyttää asian hyvin. En oikein ymmärrä miksi punaisia linkkejä kaihdetaan, koska ne provosoivat kirjoittamaan sinne jotain enemmän kuin siniset linkit, joiden informaatiosisältö voi olla vähäinen. --Höyhens (keskustelu) 12. maaliskuuta 2012 kello 23.24 (EET)

Käytännön arviointikriteereitä ei tarvetta laskea[muokkaa wikitekstiä]

  1. Ei tarvitse, jos LA:n alapuolelle tehdään vielä "nollaluokka".--Tanár 3. maaliskuuta 2012 kello 13.58 (EET)
  2. Tähänastisissa keskusteluissa on minusta vaikuttanut, että kriteereistä on suunnilleen konsensus eikä käytännön arvioinneissakaan haluta lupaaviksi artikkeleita, jotka eivät ole riittävän kattavia. Hyvien ja suositeltujen yhdistäminen on kuitenkin saanut jonkin verran kannatusta. Kannattaa ottaa huomioon omien käytäntöjen lisäksi ainakin jossain määrin muiden wikien en-wikin esikuvat. --Thi (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 15.33 (EET)
  3. Mikä ei ole lupaava muttei myöskään tynkä on ilmeisesti se mitä haetaan eli ihan tavallinen artikkeli. Siinä on nollaluokkaa. --Höyhens (keskustelu) 12. maaliskuuta 2012 kello 23.26 (EET)
  4. Voidaan myöa todeta LA-arvioinnissa, että "tämä aihe ei sovi LA-arvioitavaksi, laajenna artikkelia ja yritä suoraan HA-tasolle.". --Tappinen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 06.45 (EET)

2 Arviointiohjeisiin kirjatut kriteerit ovat huonoja ja niitä pitää muuttaa[muokkaa wikitekstiä]

kirjattuja kriteerejä pitää lieventää[muokkaa wikitekstiä]

LA-artikkeleissa[muokkaa wikitekstiä]
HA-artikkeleissa[muokkaa wikitekstiä]
  1. Tämä on kai se ongelmalapsi. Jos tämä taso säilytetään niin eiköhän sen pidä erottua SA:sta jotenkin alaspäin. Tämä ei ole viimeinen sana. --Höyhens (keskustelu) 12. maaliskuuta 2012 kello 23.40 (EET)
  2. Jos säilytetään niin de facto vaatimuksia pitäis laskea kuten myös kirjattuja kritereitä. Gopase+f (keskustelu) 12. maaliskuuta 2012 kello 23.55 (EET)
SA-artikkeleissa[muokkaa wikitekstiä]

kirjattuja kriteerejä pitää nostaa[muokkaa wikitekstiä]

(esim. vastaamaan de facto käytännön arviointityötä)

  1. Kirjataan nykyiset de facto -käytännöt arviointiohjeisiin ja edellytetään, että äänet tai perustelut annetaan kriteerien perusteella.--Tanár 3. maaliskuuta 2012 kello 13.58 (EET)
  2. De facto -tasolle. Pitke (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 16.01 (EET)
  3. Jeps, ohjeet pitäisi päivittää. Ja tosiaan perustelu "liikaa punaista" esimerkiksi voitaisiin hyvältä suoraan, sillä sellaista ei missään vaadita. --PtG (keskustelu) 5. maaliskuuta 2012 kello 21.58 (EET)
  4. Kaikille leima-artikkeleille pitäisi olla viitepakko. Viite on tarkistettavuuden kannalta suuri parannus pelkkään yleislähteeseen nähden, eikä sen merkitsemisestä ole mainittavasti vaivaa. Tämä on ollut de facto-vaatimus jo kauan, joten käytännössä mitään muutosta ei tule (suurempi vaiva olisi opettaa yhteisö hyväksymään yleiset lähteet). --ML (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 16.06 (EET)
  5. Kuten yllä, viitepakko olisi edistys hyvään suuntaan. –ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 13. maaliskuuta 2012 kello 17.35 (EET)
  6. ML sen sanoo. --Jannex (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 14.55 (EET)
LA-artikkeleissa[muokkaa wikitekstiä]
HA-artikkeleissa[muokkaa wikitekstiä]
SA-artikkeleissa[muokkaa wikitekstiä]

kirjattuja kriteereitä ei tarvetta muuttaa[muokkaa wikitekstiä]

  1. aika hyviä ovat nykyiset kirjatut kriteerit. Pieniä tarkennuksia voi tietysti tehdä. Käytännön arviointityön kriteerien pitäis vastata paremmin kirjattuja kriteereitä. Gopase+f (keskustelu) 4. maaliskuuta 2012 kello 14.43 (EET)
  2. Kuten Gopase, pieniä tarkennuksia voidaan tehdä, mutta muuten ei vaadi sen kummempia muutoksia.-Henswick 5. maaliskuuta 2012 kello 20.14 (EET)
  3. On harhaanjohtavaa puhua kriteerien nostamisesta, jos kyse on käytännön tilanteen kirjoittamisesta ylös. Vain se, että lupaavista puhutaan uusille käyttäjille suunnattuna, on selkeästi ristiriidassa käytännön kanssa. --Thi (keskustelu) 11. maaliskuuta 2012 kello 18.46 (EET)

3 LA-tason kriteerien alapuolelle on hyödyllistä luoda uusi arviointitaso?[muokkaa wikitekstiä]

Keskusteluissa on esitetty että voisi olla hyödyllistä luoda uusi arviointitaso LA-artikkeleiden alapuolelle. (käytännössä uutta arviointitasoa on kokeiltu jo tarkistetut artikkelit -projektissa, mutta TA-arvioinnissa käytetyt kriteerit ovat muuttuneet paljon kokeilun aikana) Tällä hetkellä projektissa kirjatut kriteerit ovat (Wikipedia:Tarkistetut artikkelit):

  • Määritelmä ja johdanto: Artikkelissa pitää olla määritelmä ja tarvittaessa lyhyt johdanto.
  • Muoto: Artikkelin muodon pitää vastata Wikipedia-artikkelien yleisiä muotovaatimuksia (wikitykset, otsikonnit ym.).
  • Oikoluku: Artikkelin tekstin tulee olla ymmärrettävää suomea.
  • Lähteet: Artikkeliin on merkitty lähteet, suositellusti viitemallineita käyttäen. (Ohjeita ja apuvälineitä on Lähdeprojektin sivuilla.)
  • Luokat: Artikkeli on luokiteltu.

Uusi taso voi olla muodoltaan myös ns. ei virheellinen -taso tai nolla-taso.

tarkistettujen artikkeleiden kriteerit ovat liian kireät tähän tarkoitukseen[muokkaa wikitekstiä]

  1. Ongelmaksi nousee "artikkeliin on merkitty lähteet", koska se voidaan tulkita niin että joka kohdan pitää olla viitteistetty. Alimmalla tasolla pitää selkeästi sallia, että artikkeli ei ole kokonaan viitteistetty ja siinä käytetään yleislähdettä.--Tanár 3. maaliskuuta 2012 kello 13.58 (EET)
  2. Nykyisistä TA-kriteereistä erotuksena lähteiden ilmoittaminen esim. muokkausyhteenvedossa pitäisi riittää. ei tarvetta viitemallinepakolle. ei tarvetta viitepakolle. Gopase+f (keskustelu) 4. maaliskuuta 2012 kello 14.43 (EET)

tarkistettujen artikkeleiden kriteerit ovat sopivat tarkoitukseen[muokkaa wikitekstiä]

  1. En-wikissä on käytössä arviointiperusteet artikkelien laatutasolle. Niitä voidaan käyttää keskustelusivuilla ja projekteissa, mutta vain kolme ylintä luokitusta merkitään pallukalla sivun yläreunassa. http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Version_1.0_Editorial_Team/Assessment "Ei virheellinen" -taso ylläpitoluokkana (kuten Luokka:Elävät henkilöt) olisi estämässä artikkelien ongelmien paisumista niin suuriksi, että kukaan ei halua enää korjata niitä. On havaittu, että epäneutraaleiksi merkittyhen tai uutta tutkimusta sisältävien artikkelien korjaamiseen ei ole fi-wikissä mitään halua. – Tanárin mainitsema kohta on muotoiltu niin, että siinä ei tarvita viitemallineita jos niille ei ole käyttöä. Maininta viitemallineista on vain muistutus parhaasta tavasta, kuten maininta mahdollisista koordinaateista. Verkkoviitteet tarvitsevat joka tapauksessa viittauspäivämäärän, eikä pelkkää yleislähdettä käyttäviä lähteistettyjä artikkeleita juuri ole. – Myös se käy, että luokkaa ei oteta käyttöön. --Thi (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 15.33 (EET)

tarkistettujen artikkeleiden kriteerit ovat liian lievät tarkoitukseen[muokkaa wikitekstiä]

ei tarvetta uudelle arviointitasolle[muokkaa wikitekstiä]

  1. Nähtävästi useimpien mielestä arviointitasoja pitää karsia, ei lisätä. Uusi alempi arviointitaso sekoittuu ikävästi seulonnan kanssa. --ML (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 16.46 (EET)
  2. Ei ainakaan lisää tasoja. --Eetvartti (kommentoi) 17. maaliskuuta 2012 kello 21.33 (EET)
  3. Tasoja on tarpeeksi. --Arla 18. maaliskuuta 2012 kello 19.59 (EET)

4 Nykyisiä arviointitasoja voisi yhdistää[muokkaa wikitekstiä]

Poistetaan yksi nykyisistä arviointitasoista ja jätetään jäljelle kaksi arviointitasoa

HA- ja SA-tasot yhteen[muokkaa wikitekstiä]

  1. Olen vähän karsastanut tätä alusta asti. Nythän erona on se että edellistä ei tarvitse vertaisarvioida. Pikemmin niin että HA pitäisi voida vertaisarvioida ja sitten se olisi siinä. Lupaaviin ei tarvitsisi puuttua. --Höyhens (keskustelu) 12. maaliskuuta 2012 kello 23.30 (EET)

HA- ja LA-tasot yhteen[muokkaa wikitekstiä]

  1. HA on jäänyt nyt väliinputoajaksi. Helpointa olisi yhdistää kategorisesti kaikki HA- ja LA-artikkelit ja arvioida sen jälkeen, voisiko osa niistä olla SA-tasoa.--Tanár 3. maaliskuuta 2012 kello 13.58 (EET)
  2. Toisaalta en-wikissä on siirrytty kaksiportaisesta kolmiportaiseen julkiseen laatutasoon. Tässä ratkaisussa joko haluttaisiin parantaa nykyhetken ongelmia tai myönnettäisiin, että pienellä kielialueella ei riitä kirjoittajia. Vaikka artikkeleita on tullut vähän, se ilmeisesti muissa suhteissa on toiminut. Minusta käsillä on kaksi eri hanketta: laadukkaiden artikkelien kirjoittaminen sekä yleinen tavoite pitää Wikipedia kunnossa ja luotettavana. --Thi (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 15.33 (EET)
  3. Tämä käy. SA-kriteereitä vois tällöin lieventää. Gopase+f (keskustelu) 4. maaliskuuta 2012 kello 14.43 (EET)
  4. Nykyinen systeemi tuntuu turhalta pyörittämiseltä, kaksi tasoa riittää. --Eetvartti (kommentoi) 17. maaliskuuta 2012 kello 21.33 (EET)
  5. Arviointiluokat ovat epäkäytännöllisen lähellä toisiaan, tällä haarukalla kolme luokkaa on turhaa. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 06.23 (EET)--
  6. HA tasosta voidaan luopua, jos tarkistetuista artikkeleista tulee uusi pohjataso. Kaikkiin arviointi tasojen kriteereihin pitää ottaa painokertoimella huomioon artikkelin laajuus/kattavuus ja merkittävyys. Mikäli wikipedia ylläpitää kahta erillistä viitteen merkitsemistapaa, niin molemmat tavat tulee katsoa yhdenvertaisiksi. Vilkapi (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 20.21 (EET)

Ei tarvetta yhdistää arviointitasoja[muokkaa wikitekstiä]

  1. Tämä käy. Gopase+f (keskustelu) 4. maaliskuuta 2012 kello 14.43 (EET)
  2. Jotain kertonee se, että minä olen itse kirjoittanut 62 lupaavaa, 8 hyvää ja 0 suositeltua artikkelia. Esimerkiksi HA-artikkelini James Madison on toisaalta ihan liian kattava LA-tasolle (vrt. esim. samaan sarjaan kuuluva LA-artikkeli John Quincy Adams), mutta toisaalta artikkeli ei ole vielä lähelläkään "kaikenkattavan artikkelin" SS-statusta. HA-tason poistaminen tulisi todennäköisesti ainakin minulta syömään aika paljon kiinnostusta LA-artikkelien laajentamiseen.-Henswick 5. maaliskuuta 2012 kello 20.00 (EET)
  3. Tuo Henswickin ajatus siirtää suositeksuni tälle tasolle. Kolme tasoa on kuitenkin vielä hallittava ja siinä on selvästi mahdollista kehittää järkevissä askeleissa artikkeleita eteenpäin. --PtG (keskustelu) 5. maaliskuuta 2012 kello 21.53 (EET)
  4. Sekä muiden wikien esimerkit että täkäläisten muokkaajien tottuneisuus tulisi ottaa huomioon. --Thi (keskustelu) 11. maaliskuuta 2012 kello 18.46 (EET)
  5. --Pyhajumbo (keskustelu) 12. maaliskuuta 2012 kello 23.24 (EET)
  6. ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 13. maaliskuuta 2012 kello 17.36 (EET)
  7. Yhteensopivuus muiden wikien kanssa on tarpeen. --Tappinen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 06.47 (EET)
  8. --Arla 18. maaliskuuta 2012 kello 19.59 (EET)


6 Kriteeriluettelon käyttöönotto[muokkaa wikitekstiä]

Muutetaan äänestyksiä/arviointeja suuntaan, jossa luetellaan kriteerit ja jokaiseen voi äänestää "täyttää" tai "ei täytä". Tällä voitaisiin ratkaista kriteerien nouseminen käytännön arviointityössä. (Tämä käytännössä sama mielipidetiedustelu kuin aikasemmin kahvihuoneessa. Silloin tuloksena: pitää ottaa käyttöön, mutta kriteereitä pitäisi tarkastella ennen)

Kannatan kriteeriluetteloehdotusta[muokkaa wikitekstiä]

  1. --Tanár 3. maaliskuuta 2012 kello 13.58 (EET)
  2. --ML (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 15.53 (EET)
  3. --Harriv (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 11.17 (EET)
  4. Tämä on hyvä idea mutta koska Wp ei ole demokratia vaan tietosanakirja menisin toisaalle.. Esim. Gopase+f on luonut oman (?) sinänsä erinomaisen kriteeristönsä lupaaville joka on aika hyvä mutta sitä ei ole virallisesti hyväksytty. (Mikäkäköhän tästä kokonaisuudesta tulee..) --Höyhens (keskustelu) 12. maaliskuuta 2012 kello 23.35 (EET)
  5. --Riisipuuro (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 06.23 (EET)--
  6. --Arla 18. maaliskuuta 2012 kello 19.59 (EET)
  7. Vilkapi (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 20.23 (EET)

Vastustan kriteeriluetteloehdotusta[muokkaa wikitekstiä]

  1. Ei varmaankaan tarvetta vielä tässä vaiheessa. Ehkä myöhemmin käyttöön, jos arviointien ongelmia ei muuten ratkaista. Gopase+f (keskustelu) 4. maaliskuuta 2012 kello 14.43 (EET)
  2. Yksinkertaisempaa näin, riittää jos kriteerit ovat muualla esillä. --Thi (keskustelu) 11. maaliskuuta 2012 kello 18.46 (EET)

7 Arviointitasojen nimet[muokkaa wikitekstiä]

Arviointitasojen nimet pitää muuttaa tavallisella lukijalle ymmärrettäväksi: esim: kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä. (tai jotain muuta sopivaa)

Kannatan arviointitasojen uudelleen nimeämistä[muokkaa wikitekstiä]

  1. ehdotukseni: arvioitu ("nollaluokka"), hyvä (nykyiset HA ja LA), erinomainen (nykyinen SA)--Tanár 3. maaliskuuta 2012 kello 13.58 (EET)
  2. Tanárin ehdotuksen tapaan. Hyvät ja erinomaiset artikkelit vastaisivat hakusanoja painetussa tietosanakirjassa, nollaluokka määritelmiä kirjan pienhakemistossa tai suppeassa hakuteoksessa. Nollaluokka olisi ylläpitoluokka, joka auttaisi pitämään Wikipediaa jossain määrin siistinä ja ajantasaisena. Sen pohjalta olisi myös helpompi tehdä lupaavia/hyviä. --Thi (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 15.33 (EET)
  3. --ML (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 16.00 (EET)
  4. Saa nimetä uudelleen järkevämmin. Gopase+f (keskustelu) 4. maaliskuuta 2012 kello 14.43 (EET)
  5. Miten olisi (enkkuwikin) A, B, C, ja ehkä D? –ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 13. maaliskuuta 2012 kello 17.37 (EET)
  6. Nimien on muodostettava itsestäänselvä asteikko. Nyt näin ei ole.Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 06.23 (EET)--
  7. Hyväksyn tämän mutta en vaadi uudelleennimeämistä. --Tappinen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 06.48 (EET)

Vastustan arviointitasojen uudelleen nimeämistä[muokkaa wikitekstiä]

  1. Sikäli kun Wikipediaa ei-muokkaavia ihmisiä tunnen, niin valtaosa ymmärtää ihan hyvin mitä eroa SS/HA/LA-artikkeleilla on. Uudet nimet vain sekoittavat muutenkin turhan sekavaksi muuttunutta fi-wikiä entisestään ja aiheuttavat päänvaivaa muiden kieliversioiden kanssa, joista kaikissa(?) taitaa olla yhä käytössä en-wikin featured/good -nimityksiä vastaavat nimet.-Henswick 5. maaliskuuta 2012 kello 20.05 (EET)
  2. Samaa mieltä Henswickin kanssa. --Jisis (keskustelu) 11. maaliskuuta 2012 kello 16.00 (EET)
  3. Tämäkin käy. --Thi (keskustelu) 12. maaliskuuta 2012 kello 15.11 (EET)
  4. Per Henswick. --Eetvartti (kommentoi) 17. maaliskuuta 2012 kello 21.30 (EET)
  5. per Henswick --Arla 18. maaliskuuta 2012 kello 19.59 (EET)

8 Arviointiasteikko on muutettava lukijan kannalta käyttökelpoisemmaksi[muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen LA-HA-SA -arviointi on lukijan kannalta epäkäytännöllinen: nyt arviointitasot ovat liian lähekkäin, arviointikriteerit poikkevat kirjatuista ja asteikkona termit ovat epäselvät. Lukijan kannalta arvioinnin tulisi olla selkeästi esillä, asteikon itsestäänselvä, portaitten oleellisia ja luokkin toisistaan erottuvia. Lukijalle arviointi tulisi esittää riittävän yksinkertaisena ja selkeänä, esim. tähtien määrällä tai muulla vastaavalla tavalla. Arviointia tulisi muuttaa em. periaaatteiden mukaan lukijalle käyttökelpoisemmaksi.

Kannatan ehdotusta 8[muokkaa wikitekstiä]

  1. Itsestään selvä tavoite. Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2012 kello 08.41 (EET)
  2. Kannatan arviointikriteerien selventämistä ei-vakiomuokkaajille esimerkiksi jonkinlaisen kaikkien ymmärrettävissä olevan ohjesivun avulla.-Henswick 8. maaliskuuta 2012 kello 14.51 (EET)
  3. Mitä vähemmän erilaisia laatukriteereitä sen parempi, mutta epävarmat ja kiistanalaiset asiat pitää osata erottaa. Hyvissä artikkeleissahan näin pitää ollakin vai? --Höyhens (keskustelu) 13. maaliskuuta 2012 kello 00.35 (EET)
  4. ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 13. maaliskuuta 2012 kello 17.38 (EET)
  5. Kokonaisuus pidettävä riittävän yksinkertaisena. Erityisesti nyt merkittyjen versioiden myötä riskinä on suo josta eivät ota selvää kuin wikipedistit. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 06.23 (EET)--

Vastustan ehdotusta 8[muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuten kohdassa 7, vastustan artikkeliluokkien uudelleennimeämistä. Sikäli kun Wikipediaa ei-muokkaavia ihmisiä tunnen, niin valtaosa ymmärtää ihan hyvin mitä eroa SS/HA/LA-artikkeleilla on. Uudet nimet vain sekoittavat muutenkin turhan sekavaksi muuttunutta fi-wikiä entisestään ja aiheuttavat päänvaivaa muiden kieliversioiden kanssa.-Henswick 8. maaliskuuta 2012 kello 14.51 (EET)
  2. Yhteisöllä ei näytä olevan kysyntää tällaiselle toiminnalle, se on nähty jo tämän kyselyn lähtökohdassa eli ta-hankkeessa. Täällä on ollut jonkin verran puhetta arviointitasojen yhdistämisestä, mutta käytännön vertaisarvioinneissa artikkelien kriteerit ovat pysyneet samoina kuin aikaisemmin. --Thi (keskustelu) 11. maaliskuuta 2012 kello 18.46 (EET)
  3. Arviointiasteikkoa pitää kehittää muokkaajia enemmän palvelevaksi, jotta artikkelin parannuskohteet pystytään helposti tunnistamaan. Mielestäni lukijan kannalta ei kovin oleellista.. --Harriv (keskustelu) 13. maaliskuuta 2012 kello 00.18 (EET)
  4. --Arla 18. maaliskuuta 2012 kello 19.59 (EET)

Keskustelu[muokkaa wikitekstiä]

Kahvihuoneessa on monesti mainittu laatustatussysteemin (TA, LA, HA, SA) sekavuus sen kanssa monin tavoin päällekkäisen uuden seulontasysteemin (nyt ilmeisesti "Silmäilty", "Kunnossa", "Hyvin lähteistetty", mutta elää koko ajan) kanssa. Nämä pitäisi erotella mahdollisimman selkeästi. Miten olisi tällainen: alin laatustatus on korkeampi kuin ylin seulontastatus. Ne erotellaan siten, että laatustatukseen tarvitaan aina useamman käyttäjän mielipide (äänestys tai vähintään keskustelu), kun taas seulontastatukseen riittää yhden seulojan näkemys ja toimenpide. Kaikki laatustatuksen saaneet artikkelit merkitään automaattisesti korkeimmalla seulontastatuksella. --ML (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 11.42 (EET)

Itse olen hahmottanut seulontasysteemin niin, että se mahdollistaa versionhallinnan (viimeinen tarkistettu versio on se "vakaa versio", jossa ei ole sotkua eikä vandalismia), joten sitä ei pitäisi käyttää arviointiin eikä seulonnassa pitäisi olla asteikkoa. Sen sijaan sitä voisi harkita, että kaikista arvioiduista eli "laatustatusartikkeleista" näytettäisiin vain vakaa versio. Ne olisivat siis artikkeleja, jotka ovat a) arvioituja ja b) seulottuja ja joiden tason wikipedia voi taata.--Tanár 3. maaliskuuta 2012 kello 13.58 (EET)
Tällä hetkellä seulonnassa on useampia portaita sisältävä asteikko. Yksi varteenotettava vaihtoehto olisi tosiaan tuo, että seulontamerkintöjä on tasan yksi ja seulonta on tarkoitettu lähinnä vandalismin torjuntaan (ja ajatus, että käyttäjälle näytetään leima-artikkelista vain tarkistettu versio, on myös hyvä). Miten tahansa ne toteutetaan, on tärkeää, että seulonta ja laatuarviointi on mahdollisimman selvästi erotettu ja päällekkäisyydet eliminoitu. Kuten Kahvihuoneessa todettiin, tällä hetkellä esim. "tarkistettu artikkeli" -arviointitaso menee aika sekavasti päällekkäin seulontatasojen kanssa. --ML (keskustelu) 3. maaliskuuta 2012 kello 15.22 (EET)

Viitekeskustelu[muokkaa wikitekstiä]

Kannanotoissa vilahtaa yleislähteiden salliminen. Kommentoin tänne, ja ehkä sallijat vastaavat. Miten käytännössä yleislähteet muutetaan myöhemmillä tasoilla viitteiksi, erityisesti jos on kyse painetusta lähteestä? Verkkolähteidenkin tarkistaminen ja muuttaminen viitteiksi tuottaa ylimääräistä vaivaa, kun alkuperäiskirjoittaja voisi hoitaa ne saman tien kuntoon. --Abc10 (keskustelu) 5. maaliskuuta 2012 kello 21.00 (EET)

Käytännössä jokaisen epäilyttävän väitteen lisäysajankohta ja lisääjä löytyy artikkelihistoriasta. Itse etsin nämä joka tapauksessa aina, oli väitteen perässä viite tai ei. Artikkelihistoriasta sitten näkee, onko käyttäjä tehnyt artikkeliin jotain lähdemerkintöjä / ilmoittanut käyttämänsä lähteen muokkausyhteenvedossa. (joskus lähdeilmotuksia löytyy myös keskustelusivulta) En näe tässä mitään ongelmaa. Tarkistettavuus-käytäntö täyttyy ja kaikilta säästyy työtä. Viitteet eivät ole mikään itse tarkoitus, vaikka niiden vaatiminen on sellaiseksi jostain syystä kehittynyt. (tämä koko aihe on moneen kertaan keskusteltu toisaalla ja turha käydä suurta viitekeskustelua tässä kokonaan uudestaan (Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Suuri viitekeskustelu)) Gopase+f (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 10.39 (EET)
Teoriassa löytyy, mutta käytännössä on erittäin työlästä etsiä väitteen lisääjää historiasta. Tässä muuten kaivattaisiin softaparannusta. --ML (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 11.03 (EET)
No mä ainakin etsin ne jo nyt sieltä. Ainoa varma tapa tietää liittyykö väitteen perässä oleva viite edes väitteeseen. (btw: artikkelihistorian tahalliseen tuhoamiseen vois muuten ruveta puuttumaan tiukemmin.) Gopase+f (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 11.09 (EET)
Tämä auttaa vähän. --Harriv (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 12.05 (EET)
Toinen vastaava on Blame joka löytyy myös pienoisohjelmista (näytä linkit ulkoisii työkaluihin) jolloin se tekee vasemmanreunan työkaluihin linkin "etsi tekstin lisääjää" jota klikkaamalla avautuu ikkuna johon voi kirjoittaa hakemansa sanan ja se näyttää linkit niihin diffeihin joissa sana on lisätty. --Zache (keskustelu) 24. maaliskuuta 2012 kello 09.22 (EET)

Korostan vielä että yleislähteiden käyttö lupaavissa artikkeleissa käytännössä estää ainakin kirjalähteitä käytettäessä artikkelin valitsemisen edelleen hyväksi. Työ on aloitettava alusta ja etsittävä lähteet, kenties monisatasivuisesta teoksesta, joka tietysti on ensin hankittava, pahimmassa tapauksessa ulkomailta. --Abc10 (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 08.57 (EET)

Ratkaisuna viitevaatimuksia vois lieventää järkevälle tasolle myös SA- ja HA-artikkeleissa. Tämä myös hyvä esimerkki vaatimusten pikku hiljaa nostamisesta: "koska ylemmillä tasoilla vaaditaan tätä, vaadittakoon sitä myös alemmilla tasoilla." Ei kovin käytännöllistä, jos on tarkoitus käyttää useampiportaista arviointiasteikkoa... Gopase+f (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 10.39 (EET)
Painettuja kirjalähteitä on vaadittu (kirjoittamaton sääntö) HA ja SA-tasolla ( Newcastle ) mistä vaatimus oli hiipimässä myös LA-tasolle Ruotsi. Niinpä jos josku haluaa nostaa kalapuikko tai muovikassi -artikkelit lupaavista hyviksi, lähteet joutuu joka tapauksessa etsimään uudelleen. Taikka vaikka se Norsunluurannikko. --Tappinen (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 12.06 (EET)
Tämä on mielestäni joidenkin käyttäjien keksimä vaatimus. Luotettavat nettilähteet ovat ihan yhtä hyviä kuin luotettavat kirjaviitteet. Nettiviitteiden ongelma on käytännössä se, että niiden pohjalta tulee helposti silpputietokokoelma, varsinkin jos ei ole kunnollista yleislähdettä vaan (lähes) jokainen lause tai virke on kerätty eri lähteestä. Tästä syystä itse pyrin kirjoittamaan artikkelit muutaman yleislähteen pohjalta (painettu tai sitten nettilähde). Esimerkiksi Yhdysvallat-artikkelin historiaosuuden loppupätkä on mielestäni hieman rönsyilevä, mikä johtuu siitä, että kaikki faktat on haettu erillisistä lähteistä ja vieläpä lähinnä uutisista. Mutta siis kirjalähdevaatimus ei todellakaan ole HA- tai edes SA-vaatimus.--PtG (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 12.40 (EET)
Artikkeliin Ruotsi ei ole vaadittu kirjalähteitä. Artikkelissa on lähteistämättömiä kohtia, mikä voi tarkoittaa samaa kuin avoin lähdepyyntö. Toiseksi verkkoviitteille ei ole viittauspäivämäärää, mikä on luettavissa haitaksi viitteitä uusiessa eikä anna valmista mallia tuoreille muokkaajille. Tällaiset ovat alusta asti olleet itsestäänselvyyksiä lupaavan tasoisessa artikkelissa. Todellinen ongelma on se, että tavallisten artikkelien kunnosta ja neutraaliudesta ei välitetä. Hyvien ja suositeltujen arviointi on asia erikseen eikä ole edes tuottanut suuria ongelmia Wikipedialle. --Thi (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 16.47 (EET)
Kun pari viikkoa sitten kattelin läpimenneitä lupaavia noin puolessa oli mainitsemasi tapaisia puutteita viitteissä. Eli luonnehdintasi ei pidä paikkaa lupaavien kohdalla. Gopase+f (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 21.49 (EET)
Sen pahempi Wikipedialle. Viitteiden merkitsemisestä on muistutettu siitä lähtien kuin lupaavien projekti aloitettiin ja aiemmin. --Thi (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 21.57 (EET)
Sivumennen sanoen en pidä mitään lähdettä luotettavana enkä hyvämaineisena. Wikipediahan ei edes pyri totuuteen vaan lähteidenmukaiseen näkemykseen. --Höyhens (keskustelu) 21. maaliskuuta 2012 kello 17.17 (EET)

Ehdoton ei viitevaatimuksen poistolle. Ilman viitettä on hyvin vaikea erottaa myöhemmin lisättyä lähteetöntä tekstiä. Mieluummin mikä tahansa muu vaatimus pois kuin tämä. --ML (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 11.00 (EET)

Kannanotot vaatimusten tasosta kannattaa esittää mielipitiedusteluosassa. Gopase+f (keskustelu)
Allekirjoitan kaiken Gopase+f:n tässä alaotsikossa sanoman. Iivarius (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 11.12 (EET)
Näin pitkään, monipolviseen ja sekavaan mielipidetiedusteluun tuskin saadaan paljon vastauksia. Ehdotan tiedustelun rakentamista uudelleen niin että sen hahmottaminen käy muutamalla silmäyksellä. --Abc10 (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 11.14 (EET)
Kannatan. Jos ei uutta mielipidetiedustelua saada alulle 19.3. mennessä noudatetaan tän tiedustelun "ohjetta" jatkokeskustelussa (eli pidetään tämä auki uuden valmistelun ajan) Tietysti uusi mielipidetiedustelu voidaan tehdä joka tapauksessa ihan minä tahansa ajan hetkenä tulevaisuudessa. Ei aikaisemmin tehty tiedustelu mitenkään sulje pois uutta. Gopase+f (keskustelu)
Samaten. Tämän mielipidetiedustelun monitahoisuus lähinnä kuvastaa sitä ettei arvioinnista, sen päämääristä, kohderyhmästä ja laajuudesta ole keskusteltu yhteisölle konsensusta jota voisi soveltaa pöydällä oleviin muutoksiin. Nämä ei-sitovat mielipidetiedustelut ovat yksi osa keskustelua jolla konsensusta lähestytään. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 8. maaliskuuta 2012 kello 08.40 (EET)--
Kannatetaan Abc10:n toimenpide-ehdotusta. --Höyhens (keskustelu) 21. maaliskuuta 2012 kello 17.17 (EET)

Hyöty verrattuna panostukseen[muokkaa wikitekstiä]

Itse näkisin, että tällaisen laatuluokituksen ylläpitämisen hyöty on jokseenkin mitätön. Ei ole mitään todellista mahdollisuutta luokitella kuin marginaalinen murto-osa koko artikkelimassasta. Jos sellaiset 98-99 prosenttia artikkeleista on kokonaan luokittelematta ja loppujen luokitteluun onnistutaan rakentamaan kaksiulotteinen ja monitasoinen järjestelmä, lopputulos on suuren yleisön edessä melkoisen koominen.--Gronroos (keskustelu) 8. maaliskuuta 2012 kello 10.22 (EET)

Arvioni mukaan nykyiset LA-kriteerit täyttäviä artikkeleita on pari prosenttia, joista arvioitu ja merkitty vasta neljäsosa (0,5 % kokonaismäärästä). Pienellä parannuksella kriteerit täyttäviä onkin sitten jo luultavasti toiset pari prosenttia. Pitää muistaa että suurinosa wikipediasta on lyhyitä lähteettömiä tai käännösartikkeleita. Käytännössä laatu-statukset (SA, HA, LA, TA) koskisivat maksimissaankin vain 10-20 % artikkeleista, jos ei pyritä laatuluokittelemaan kaikkea. Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2012 kello 10.31 (EET)´
Näkisin, että 10-20% on aivan yhtä hyvä lukema kuin 2%, joka taas on aivan yhtä hyvä lukema kuin 0%. Sellaisella 80%:n penetraatiolla luokituksesta rupeaisi olemaan iloa. Wikipediankaan tapauksessa ei mielestäni ole huono ajatus seurata yleistä teollisuudessa noudatettavaa periaatetta: älä ryhdy prosesseihin, joihin rahkeesi eivät riitä. Tässä koko hommassa on vähän samaa kuin jos ylioppilaskokeista otettaisiin 2% arvosteltaviksi ja lopuille annettaisiin lukematta approbatur. Tätä ei laajojen kansalaispiirien joukossa pidettäisi kovinkaan uskottavana arviointimenetelmänä.
En esitä, että laatuleimoista pitäisi luopua. Monitasoisen luokittelun sijaan voisi jonkinlainen asiantuntijan lukema -leima tuottaa arvoa. Leimattomat artikkelit eivät leimaannu huonoiksi, mutta eivät hyviksikään, ja kaikki vastuu jää lukijalle. Ongelma tästä tulee tietysti siitä, että ketkä kelpuutetaan niiksi asiantuntijoiksi. Asiantuntijaksi ei vielä pääse sillä, että osaa tarkistaa että artikkelin viitteet on todella olemassa, vaan pitää osata myös selvittää, onko liitteitä tulkittu oikein. Lisäksi pienellä kielialueella jonkin alan asiantuntijoita saattaa olla esimerkiksi kolme eikä ole mitenkään varmaa heidän kiinnostuksensa lähteä lukukinkereihin. --Gronroos (keskustelu) 12. maaliskuuta 2012 kello 14.56 (EET)
Tämmöstä koko/laajemmin artikkelijoukon penetroivaa luokittelua on ehdotettu toistuvasti. Toistaseksi yhteisö on määrätietosesti torjunut ehdotukset (syystä tai toisesta). Gopase+f (keskustelu) 12. maaliskuuta 2012 kello 15.04 (EET)
En oikein ymmärrä, mitä merkitystä laatuluokiteltujen artikkelien prosenttiosuudella on. Sehän riippuu käänteisesti artikkelien kokonaismäärästä, mikä on täysin irrelevantti tekijä tässä. Jos meillä olisi yhteensä 3000 artikkelia sen sijaan, että meillä on 300 000 artikkelia, niin luokiteltujen osuus olisi yli 60% eikä alle 1%. En näe kuitenkaan edellistä tilannetta kenenkään kannalta parempana. Jonkin artikkelin laatuarvioinnilla on aivan sama merkitys riippumatta siitä, kuinka paljon on muita artikkeleita. --ML (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 07.24 (EET)
Groonroosin kanssa samaa mieltä. Hauskaa puuhastelua niille jotka täällä ammatikseen pyörivät, mutta tuskin hyötyä muille. Mutta jos ei jaksa kirjoitella, ehkä se täyttää jonkin tarpeen. --Waari (keskustelu) 8. maaliskuuta 2012 kello 12.12 (EET)
Mä lisäsin tähän liittyvän kysymyksen 9 mukaan mielipidetiedusteluun. Kannattaa kertoa kantansa siellä. Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2012 kello 12.21 (EET)
Valtaosa 300 000:sta artikkelista (muistaakseni 5 kertaa enemmän kuin toiseksi suurimmassa suomenkielisessä tietosanakirjassa) on niin marginaalisista aiheista, että niitä on aika turha arvioida laadun mukaan. Keskeisemmistä aiheista suuri osa voi joskus olla laatumerkittyjä. Siitä olen samaa mieltä, että mitään mutkikasta laatusysteemiä on turha tehdä. Päinvastoin, sitä pitäisi yksinkertaistaa nykyisestä. --ML (keskustelu) 8. maaliskuuta 2012 kello 15.06 (EET)
Toisaalta, laatumerkinnöistä voisi olla eniten hyötyä juuri marginaaliaiheissa: vaikka artikkelissa Ruotsi lukisi lähteen kanssa että kuninkaan nimi on Kustaa VI Aadolf, tieto ei juuri leviäisi, mutta jos meillä lukisi että keltavälskäri on peto tai että Ghanan presidentti on Laurent Gbagbo, se tieto olisi ennen pitkää painetuissa lähteissä ja lukuisissa kotiläksyissä. --Tappinen (keskustelu) 12. maaliskuuta 2012 kello 23.47 (EET)
Juuri näin. Mauno Koiviston syntymäaika on ihan yhtä helppo tarkastaa oli kohdassa lähdemerkintä tai. Gopase+f (keskustelu) 12. maaliskuuta 2012 kello 23.52 (EET)

Pelkkää ajanhukkaa. Sisään pukataan jatkuvasti täysin lähteettömiä artikkeleitakin, jopa keksitttyä roskaa, jota ei usein uskalleta kuin vähän epäillä merkityksestä. Samoin vanhoista artikkeleista saattaa löytyä mitä hyvänsä. Korjattava ei taatusti lopu, joten vähät voimavarat kannattaisi käyttää siihen. --J (keskustelu) 23. maaliskuuta 2012 kello 20.45 (EET)

Arvioitujen artikkelien esitteleminen lukijoille[muokkaa wikitekstiä]

Monet käyttäjät ovat toivoneet arviointiluokkien yksinkertaistamista erityisesti ei-muokkaajille, joten kirjoitin nyt alkuun tälläisen luonnoksen. Luonnoksessa olen yrittänyt kirjoittaa mahdollisimman yksinkertaisesti miten arviointihomma täällä oikein toimii, jotta myös ei-muokkaajat ymmärtäisivät miksi artikkeleissa ylipäätänsä tuollaisia outoja vänkyröitä on. Tuota voi minun puolestani kehitellä vielä pidemmälle (kunhan muistatte että luonnos on tarkoitettu erityisesti niille, joilla ei ole mitään hajua siitä mikä on vertaisarviointi, kahvihuone, tms.) ja viedä linkin vaikka muutamaksi päiväksi jollekkin näkyvälle paikalle (etusivu?)-Henswick 8. maaliskuuta 2012 kello 15.41 (EET)

Joo mutta kun se tavallinen Wikipedian lukija ei mene koskaan sinne etusivulle. Olen itse käyttänyt Wikipediaa paljon tiedonhakuun ja käytän koko ajan enkä eksynyt etusivulle ennen kuin ihan tietoisesti aloin ihmetellä mikä tämä systeemi oikein on. Tavallinen ei-muokkaaja (huh mikä sana) kirjoittaa hakuruutuun mitä etsii ja painaa Enteriä, tai mikä vielä tavallisempaa ehkä, että tulee Googlen kautta.
Onko muuten tilastoa näkyvissä jossain tai saatavissa, paljonko ihmiset tulevat artikkeleita lukemaan Googleen tekemiensä hakujen kautta ja paljon on tietoisesti Wikipediasta haettua? --Waari (keskustelu) 8. maaliskuuta 2012 kello 17.20 (EET)
Ainakin sen verran, että etusivua ladattiin joulukuussa 2010 yli 2,5 milj. kertaa[1], eli kyllä sitä kautta varmaan valtaosa lukijoista kulkee. Googlen kautta tottakai tulee myös paljon väkeä, mutta jo etusivun avulla tavoittaisi paljon väkeä.-Henswick 8. maaliskuuta 2012 kello 17.45 (EET)
Ainakin pari vuotta sitten etusivun osuus oli noin 4 % kävijöistä. Nykyisin Wikipedia on vielä paremmin esillä googlehauissa joten tuskin osuus on ainakaan noussut. Hyvähän siellä on linkki olla, ja katsotuin sivu se varmasti on, mutta lukijalle arviointisysteemin tulee olla niin selvä että sen ymmärtää ilman selityksiä muutamassa sekunnissa. Jos näin ei ole niin asiaan paneutuu vain marginaalinen joukko lukijoita ja arviointiin uhratut resurssit ovat jokseenkin turhia. Ei arvioinneissa tapahtuva wikipedistien saama huomio kirjoituksilleen tai vertaisarvioinnin ohjaava vaikutus artikkelien laatuun ole suinkaan merkityksettömiä, mutta lukijoiden saama hyöty ja tieto on kuitenkin tämän projektin ydinasia. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 8. maaliskuuta 2012 kello 19.44 (EET)--
"Jos näin ei ole niin asiaan paneutuu vain marginaalinen joukko lukijoita ja arviointiin uhratut resurssit ovat jokseenkin turhia." Eiköhän arviointien pääpointti ole se, että artikkeleista tulisi laadukkaita. Artikkelin laatu on pääasia, se miten laatu kerrotaan, on sivuseikka. Mutta joo, olen samaa mieltä siitä, että "arvosanan" pitäisi olla välittömästi satunnaisen lukijan ymmärrettävissä. --ML (keskustelu) 8. maaliskuuta 2012 kello 20.00 (EET)
Voisin hyvin kuvitella, että lukija törmää arviointiin siinä vaiheessa, kun hän huomaa että artikkelin yläkulmassa on omituinen leima: tähti, plussa tai mitä milloinkin. Sitten hän tietysti klikkaa siitä. Nyt SA-artikkelin leimasta on linkki tänne jne. Kaikista noista leimoista pitäisi olla suoraan linkki sivulle, joka vastaa Henswickin luonnosta, eli siitä näkisi meidän arviointisysteemin lyhyesti ja selvästi: mistä merkistä on kysymys ja mihin kokonaisuuteen se kuuluu.--Tanár 8. maaliskuuta 2012 kello 19.57 (EET)
Edellä on todettu, että itse arviointijärjestelmä ei kiinnosta lukijoita. Jos linkki ei johda itse järjestelyn tuloksia esittelevälle sivulle, se haittaa käytettävyyttä. Eri asia olisi, jos kyse olisi TA-leimasta tai nollaluokasta joka olisi otettu käyttöön. --Thi (keskustelu) 8. maaliskuuta 2012 kello 20.03 (EET)
Eiköhän kirjojen tunnistetieto-linkit ja paikkatietokoordinaatit haittaa enemmän käytettävyyttä kuin arviointipallukat. Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2012 kello 20.16 (EET)
Mitä tarkoitat? --Thi (keskustelu) 8. maaliskuuta 2012 kello 20.42 (EET)
Onko kukaan oikeasti kysynyt keneltäkään ei-muokkaajalta, että mitä hän kuvittelee niiden "eriväristen merkkien artikkelin oikeassa yläkulmassa" tarkoittavan? ;) Minä ainakin olen aina elänyt siinä käsityksessä, että ihmiset ymmärtävät ainakin noiden merkkien tarkoittavan laadukasta artikkelia.-Henswick 8. maaliskuuta 2012 kello 22.06 (EET)
Aikaisemmin on käyty keskustelua samasta aiheesta. Eli kumpi on tärkeämpää: 1) arviointien kannustava vaikutus laadukkaampiin artikkeleihin. 2) sen hiljaisen tiedon välittäminen lukijalle, että wikipediassa on monenlaisia artikkeleita luotettavuudeltaan ja laadultaan. Aikaisemmissa keskusteluissa on pidetty tärkeämpänä ykkösvaihtoehtoa. Itse pidän kakkosta tärkeämpänä, mutta se on tosiaan vain vähemmistön mielipide. Eli hyvä jos ykkösen toteuttamisen seurauksena kakkonenkin toteutuu (edes vähän). Gopase+f (keskustelu) 8. maaliskuuta 2012 kello 20.16 (EET)
Vertaisarvioinnin vaikutus käsiteltävien artikkelien laatuun on suuri, ja melkoisen positiivinen se myös wikipedistien oppimisen ja kannustuksenkin kautta. Välttämättähän arviointituloksia ei tarvisisi edes esitellä tai artikkeleja luokitella, parantuisivathan ne vertaisarvioinnin kautta muutenkin. Tulee väistämättä kuitenkin mieleen että arvionnista voisi olla hyötyä lukijallekin - ja jotta siitä olisi hyötyä se kannattaa esittää mielellään tavalla joka tavoittaa nimen omaan keskivertolukijan. Noin yleensäkin olisi hyvä painottaa enemmän keskivertolukijan kokemusta WIkipediasta, tällainen harrastajien pienyhteisö katsoo helposti kaikki asiat oman harrastuneisuutensa valossa.
Mikä itseäni resurssimielessä pelottaa on turha työ - byrokratian ja päällekkäisen työn pyörittäminen. Tämän vuoksi olisi ennen muutoksia hyvä katsoa arvioinnin koko prosessi kuntoon, jotta tilkkutäkkimäisillä sinänsä hyvää tarkoittavilla uudistuksilla ei luoda vinoutunutta kokonaisuutta. Tässä mielessä keskustelu on piristynyt hyvin. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 8. maaliskuuta 2012 kello 22.09 (EET)--
Totta. TA on nyt mielestäni sellainen arviointikategoria, joka voi aiheuttaa päällekkäistä työtä. Ei ole edes yksimielisyyttä siitä, tarvitaanko LA:n alle vielä yhtä tasoa, puhumattakaan siitä mitkä kriteerit sille annetaan. LA-arvioinnit sen sijaan pyörivät reippaasti, linja on melko yhtenäinen ja lupaavia artikkeleita on yli 1500, joten se muodostaa jonkinlaisen perustason. HA ja SA -artikkeleita on suht vähän, eikä niiden mahdollinen uudelleenluokittelu ole nähdäkseni iso ongelma. Seulonta menee myös kovaa höökiä eteenpäin. Se ei varmaankaan ole turhaa versionhallinnan kannalta, mutta seulottujen sivujen arvioinnissa ("silmäilty", "katsottu", "hyvin lähteistety") on päällekkäisen työn riski olemassa.--Tanár 8. maaliskuuta 2012 kello 22.30 (EET)
Seulonnan monitasoarviointi on kieltämättä hankala. Koko seulonta ei kerro lukijalle mitään, ja sen tuottama laatuarviointi (hyvin lähteistetty) vielä vähemmän. Minullakaan ei ole aavistustakaan, mitä se tarkoittaa ja käytännössä sille tasolle on sinänsä yhtenäisesti arvioitu artikkeleja sen mukaan, että ne ovat kunnossa ja lähteistettyjä, ja vaikka toki luotankin seulojien arvostelukykyyn, niin on vielä erikseen kysyttävä, olisiko seulonnan pääasiallinen tarkoitus kuitenkin muutostentarkastuksen kaltainen vandalismintorjunta tai "kunnossa"-tason mukainen suurinpiirteinen arviointi.

Jos nyt jotain olen unkari- ja henkariwikeistä (= kielet joita en ymmärrä) saanut selville, niin laadukas-tasolle arviointi on jäänyt marginaaliseksi ja lähinnä tuottanut pahimmillaan useita vuosia sitten laadukkaiksi arvioituja versioita, joita on sittemmin vain silmäilty. Suurin hyöty seulonnasta omasta mielestäni on tähän mennessä ollut nimenomaan sen ilmoittaminen, että muutos on katsottu ja hyväksytty. Se lisäarvo, jonka laadukkaaksi arvioiminen tuo mukanaan, ei juurikaan loppujen lopuksi ole kovin hyödyllinen. Oikeastaan laadukas-arviointi sopisi parhaiten pieniin wikeihin, joissa ns. kiertonopeus olisi hidas ja muutamia erityisartikkeleja voisi arvioida laadukkaiksi ja sillä tavalla seurata niihin tehtyjä muutoksia.

Jos tulevaisuudessa, kun 100 000 artikkelia on seulottu ja niistä vaikkapa 8000 on merkitty laadukkaiksi, tällä käyttäjämäärällä ja ajatuksella, että kuitenkin suurimman osan tarkoituksena on kirjoittaa artikkeleja eikä tehdä jatkuvaa seurantaa, laadukkaiden artikkeleiden muutosten arvioiminen edelleen laadukkaiksi vaatisi hurjan paljon aikaa. Sisällöntarkastajien pitäisi todella olla erikseen nimettyjä ja valittuja sisällöntarkastajia, kustannustoimittajia tai kielentarkastajia. --Pxos (keskustelu) 10. maaliskuuta 2012 kello 00.11 (EET)

Kriteereistä nimenomaan on yksimielisyys. Ne ovat samat kriteerit, jotka koskevat kaikkia artikkeleita pienimmästä laajimpaan: artikkelilla on lähteet ja se on muuten kunnossa. Jos jostain ollaan erimielisiä niin keinoista: niiden yksityiskohdista. Järkevä peruste hankkeen vastustamiselle on ollut se, että muokkaajia on nykyisessä Wikipediassa liian vähän. Sen sijaan Gopase+f on halunnut tämänkin kyselyn esittelyssä puhua siitä, että kriteerit eivät ole vakiintuneet. Hänhän on itse ehdottanut niitä muutettaviksi. Toinen retorinen keino on ollut väittää tarkistamishanketta kriteerien nostamiseksi, kun kyse on ollut juuri päinvastaisesta: käytännössä hyväksyttyjen kriteereiden julkilausutusta kirjaamisesta ylös. Sellaisten, jotka eivät tuo mitään lisää ennestään olemassaoleviin kriteereihin eivätkä kilpaile ylemmän tason kanssa
Gopase+f halusi myös muokata kriteerejä niin, että ne näyttäisivät olevan päällekkäisiä merkittyjen versioiden kanssa. Yllä hän puhuu myös koordinaattien ja kirjatietojen tarpeettomuudesta. Minusta niistä puhumisessa esimerkiksi uusille käyttäjille suunnattavassa ohjeessa, jollaista olisi voitu kehitellä ta-ohjeen yhteydessä, on kyse pelkästään siitä, että niiden kautta pidetään artikkelista yleensä huolta. Artikkeli, johon ei ole kiinnitetty huomiota, vetää puoleensa vandalismia kuten paljas betoniseinä töherryksiä. Artikkeliin, jonka tieto on jäsennelty ja viitteistetty, on vaikeampi livauttaa kyseenalaisuuksia. Jos käyttäjältä vaaditaan harkintaa ja huolellisuutta, sen toivoisi tuottavan tietosanakirjassa tarvittavaa tiivistä tekstiä.
Kolmanneksi on esitetty laatuarvioinnin kokonaisvaltaista uudistamista. Minulle tämä vaikuttaa pelkälle hienosäädolle, koska siinä puhutaan vain osasta artikkeleista. Olen viitannut en-wikin arviointiasteikkoon, joka koskee kaikenlaisia artikkeleita, vaikka niille ei ole merkitty mitään merkkiä sivun ylälaitaan. Artikkelien korjaaminen ei vaadi mitään erityistä merkkiä. Korjatusta artikkelista voidaan rakentaa lupaava. Gopase+f:n mainitsemat potentiaaliset artikkelit olisvat siis jo merkittyinä lupaaviksi, jos näin olisi tehty joskus aiemmin. Lupaavat artikkelit on pohjataso kattaville esseemäisille artikkeleille. Tavallisissa tietosanakirjoissa laajoja artikkeleita ovat vain tärkeimmät. Muut ovat tavallisia hakusanoja, ja eri artikkelien tarpeellinen kattavuus määritellään toimituksen ennakkosuunnitelmassa. Olisi periaatteessa mahdollista tehdä Wikipedialle vastaavanlainen toimitussuunnitelma ja merkitä artikkeleita, jotka ovat keskeisiä. Mutta ainakaan tarkistettujen hankkeen yhteydessä aiheesta ei tarvitse keskustella enempää, se ehdotus odottaa vain lopullista arkistointia. --Thi (keskustelu) 11. maaliskuuta 2012 kello 18.46 (EET)

Arviointilautakunta?[muokkaa wikitekstiä]

Mitäs jos perustettaisiin arviointilautakunta? Esimerkiksi käyttäjä, (en muista nimeä mutta se oikeistotyyppi joka osaa latviaa) joka tekee jatkuvasti erinomaisia artikkeleita ei ole osallistunut tähän keskusteluun mitenkään. Arviointilautakunta voisi määrätä vaikka kymmenen aktiivista hyvien artikkelien tuottajaa, viisi aktiivista laadunvalvojaa ja viisi satunnaista wikipedistiä. Ja yli kymmenen ääntä saanut ehdotus pannaan johonkin kategoriaan. Tämä ei ole vakava ehdotus vaan mietittäväksi sitä mitä olemme vailla. --Höyhens (keskustelu) 12. maaliskuuta 2012 kello 23.57 (EET)

J.K.Nakkila vois olla toi käyttäjä? Arviointilautakunta-ehdotuksesta: LA-arviointihan toimii tällä hetkellä vähän vastaavasti, tosin itseohjautuvasti ja jatkuvasti vaihtuvalla kokoonpanolla. Lautakunnan aktiivisuus on tällä hetkellä alhainen, mutta tulosta syntyy silti hitaan varmasti. Gopase+f (keskustelu) 13. maaliskuuta 2012 kello 00.01 (EET)
Wikipedian käyttäjän kannalta olisi hyödyllisintä se, että artikkelien tieto olisi luotettavaa. Artikkelissa voisi olla selvä maininta siitä, että artikkeli on tarkastettu ja sisältää luotettavaa tietoa aiheestaan. Kaikkia artikkeleita ei ole mahdollista tarkastaa, joten pitäisi määritellä joillakin sopivilla kriteereillä ne artikkelit, vaikka artikkelien suosion perusteella, jotka tarkastetaan. Artikkeleita muokataan jatkuvasti, joten artikkelin tarkistus vanhenee ja ne pitää joskus tarkistaa uudelleen.
Artikkelin tarkastajina voisivat olla aihealueeseen erikoistuneet käyttäjät (arviointilautakunta) ja tarvittaessa ehkä äänestyskin.
Tavalliselle käyttäjälle artikkelissa oleva sana: Lupaava, ei kerro paljoakaan mitään. Artikkelissa voisi olla leima: Tarkastettu ja jos artikkeli täyttää edellytykset, niin Tarkastettu leiman lisäksi myös Hyvä tai Suositeltu. Anna O (keskustelu) 13. maaliskuuta 2012 kello 00.10 (EET)
Luotettavuus on jossain määrin subjektiivista. Joku kasvoton lautakunta tai ties kenen äänestämä tulos ei mielestäni takaa mitään. Pitäisi olla joku todistetusti alan asiantuntija, joka lausunnon antaa. Ja sen jälkeen ollaan jo mielestäni Wikipedian toimintaidean ulkopuolella. --Harriv (keskustelu) 13. maaliskuuta 2012 kello 00.15 (EET)
Nakkilaa tarkoitin. Sitten se että luotettavuus on sittenkin arvosidonnaista eikä absoluuttista varsinkin yhteiskuntatieteissä. Muut kuin tieteelliset artikkelit on käsitelty toisaalla. Lupaava ei tosiaankaan kerro varmaan tarpeeksi lukijalle, mutta muokkaajalle kyllä. --Höyhens (keskustelu) 13. maaliskuuta 2012 kello 00.19 (EET)
Luotettavuus saavutetaan sillä, että artikkelin sisältämiä tietoja verrataan olemassa oleviin lähdeteoksiin ja niiden luotettavuus ja luotettavien käyttäjien vastuullinen lähteiden käyttö ja artikkelin tarkastaminen (arviontilautakunta) takaavat artikkelin riittävän luotettavuuden. Useamman vastuullisen käyttäjän mielipide artikkelin luotettavuudesta on tyhjää parempi. Olet oikeassa Harriv, ettei luotettavuudessa päästä täydellisyyteen, mutta sitä voidaan edes tavoitella. Anna O (keskustelu) 13. maaliskuuta 2012 kello 00.28 (EET)
Sitten päästäänkin siihen että pitää alkaa arvikoida vastuullisten käyttäjien luotettavuutta. --Harriv (keskustelu) 13. maaliskuuta 2012 kello 00.45 (EET)
Tässä kohti mä alan oikeasti pelätä kreationistejä, hiilihydraattititetoisia tai mutta ryhmää jolla on agenda. --Tappinen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 06.41 (EET)
Tuohan siinä on. Itse olen ajatellut asiaa sitä kautta, että mikäli artikkelissa on kiistanalaista sisältöä niin sen olemassaolo pitää pystyä perustelemaan. Helpoiten tämä tapahtuu lähteillä. Mikäli asiasta ei saada aikaiseksi konsensusta niin se ei kuulu artikkeliin ja vaikka olisikin jokin arvioija käyttäjäryhmä niin tuo perusteluvelvollisuus koskee yhtä lailla heitä. Tms mitä kiistanalaisempi aihe on niin sen laajemmin sisällön olisi tukeuduttava yksittäisistä käyttäjistä riippumattomiin lähteisiin. --Zache (keskustelu) 19. maaliskuuta 2012 kello 07.13 (EET)
kuten toisaalla olen aikaisemmin sanonut: "Wikipedian artikkeli on käyttäjien tekemä referaatti luotettavien lähteiden sisällöstä. Tämä referaatti on tasan niin hyvä ja luotettava kuin sen tehneet käyttäjät ja pohjana olleet lähteet." Periaatteessa yksinkertaisimmillaan artikkelin luotettavuuden voi arvioida artikkelin tekijä arvioimalla käyttämiensä lähteiden luotettavuutta ja laatua. (käytännössä voitais yksinkertaisimmillaan määritellä joku "luotettava käyttäjäjoukko" joka vois arvioida omatekemiään artikkeleita) Tämmöstä ehdotettiin joku vuosi sitten, ei saanut kannatusta. Gopase+f (keskustelu) 13. maaliskuuta 2012 kello 01.01 (EET)
Ei tuommoisesta lautakunnasta olisi mitään lisäarvoa. Mikään ei takaa että tuollainen lauttakunta tuottaisi yhtään sen parempaa tulosta kuin nykyinen menettely, jossa arviointiin osallistuvat kaikki paikalle sattuneet ja kiinnostuneet. Päin vastoin se luultavasti vain kaventaisi tarpeettomasti ja kohtalokkaasti arviointiin osallistuvien joukkoa, mikä kai olisi pikemminkin haitallista kuin hyödyllistä. Lisäksi ajatus tai mielikuva, että joku tuollainen "lautakunta" voisi tuottaa parempaa jälkeä kuin satunnaisesti paikalle osuvat käyttäjät, on mitä ilmeisimmin väärä, koska kuitenkin lautakunnan kokoonpano käytännössä olisi täysin satunnainen, jolloin sillä ei saataisi mukaan kuin arvioinnin pohjan kapeneminen ja vastaavasti siitä seuraava satunnaisten vinoutumien korostuminen.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2012 kello 20.16 (EET)

Kun Wikipedia on tuhonnut tietosanakirjatoimittajien ammatin, pitäisin Wikipedian velvollisuutena luokitella artikkelit niiden tärkeyden mukaan. Tällaista toimintaa näyttää olevan en-wikissä tieteellisteknisten artikkeleiden suhteen. Kun artikkelit on luokiteltu, voitaisiin tärkeimpien artikkeleiden laatutasoon panostaa. Viikon yhteistyö-artikkelit osoittavat, että talkootyönä tärkeitä aiheita on vaikea saada eteenpäin. Artikkeleiden arviointikäytäntö toimii käytännössä päinvastoin merkittävien ja laajojen artikkeleiden suhteen kuin on ajateltu. Merkityksettömät, lyhyet, mutta hyvin lähteistetyt artikkelit saavat laatumerkintöjä. Ongelmaan voisi auttaisi se, että arviointikriteereissä otettaisiin huomioon aiheen merkittävyys ja artikkelin laajuus tärkeämpinä kriteereinä (kriteereille painokertoimet) kuin esimerkiksi oikeakielisyys (tässä on välillä joutunut palauttamaan lauseen merkityksen oikeakielisyyskorjaajien jäljiltä, kun joillekin oikeakielisyys on tärkeämpää kuin sisältö). Jos arviointiäänestyksissä on vain muutama äänestäjä, niin silloin jotakin agendaa ajavat tahot pääsevät määräävään asemaan. Tieteellistekniset artikkelit voitaisiin jakaa esimerkiksi luokkiin "tärkeä", "hyvä tietää", "nippelitieto" ja aloittaa siitä artikkeleiden parantaminen. Pitäisi myös tarkistaa en-wikin puolelta, kuinka monta tärkeä-luokkaan kuuluvaa artikkelia puuttuu fi-wikistä.Vilkapi (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 13.47 (EET)

Ainoa laajasti "tärkeyttä" kuvaava systeemi fi-wikissä on Wikipedia:Luettelo keskeisistä tietosanakirja-artikkeleista (ja vastaavat). Joillain projekteilla taisi myös olla omia listauksia. Gopase+f (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 13.58 (EET)
Kaikki varmaan ovat periaatteessa samaa mieltä siitä, että tärkeiden artikkeleiden parantaminen on tärkeää. Voisi myös ajatella, että meillä olisi jonkinlainen listaus tärkeistä artikkeleista, jotka pitäisi ensisijaisesti saada kuntoon. Siinä on kuitenkin kaksi ongelmaa: 1) kuka määrittelee tärkeän ja vähemmän tärkeän ja 2) ihmisiä ei voi määrätä kirjoittamaan tietyistä aiheista. Jos esimerkiksi joku sattuu olemaan kiinnostunut "nippelitiedosta", hän ei välttämättä suuntaudu "tärkeisiin" aiheisiin vaan jättää sitten ne nippeliartikkelitkin kirjoittamatta. Ajatelkaa jo, millainen kädenvääntö on "merkittävyydestä".--Tanár 18. maaliskuuta 2012 kello 15.19 (EET)
Tässä en:Talk:Gustaf_de_Laval sivulla on kaksikin tärkeysluokittelua. Varmasti joidenkin artikkeleiden tärkeysluokasta voi syntyä keskustelua, mutta eiköhän suurin osa ole aika selviä. Nippeliartikkeleista ei pidä päästä eroon, ne yleensä tuovat esille jonkin tärkeämpiä artikkeleita tukevan asian ainakin tieteellisteknisissä asioissa, joissa tiedosta rakennetaan "taloa".Vilkapi (keskustelu) 18. maaliskuuta 2012 kello 19.02 (EET)
Kait tuon tärkeysmääreen puuttumisessa on lähinnä kyse siitä, että kun suomenkieliseen Wikipediaan ei otettu aikoinaan enwiki-tyyppisiä wikiprojektiluokituksia niin nekin sitten jäivät pois. Ehdotus oli kuitenkin olemassa aikoinaan. Toinen fiwikissä "tärkeydestä" kertova systeemi on luetuimmat artikkelit -sivulla oleva keskeisyysarvo joka lasketaan lukijamäärien ja sivuun osoittavien linkkien perusteella. Se, että kertooko tuo mitään hyödyllistä on sitten vähän kyseenalaisempaa. --Zache (keskustelu) 19. maaliskuuta 2012 kello 07.13 (EET)

Ei huono[muokkaa wikitekstiä]

Koska suuren epäilyttävän artikkelimassan oikeellisuus kiinnostaa, olisiko mahdollista luoda nykyisiin nähden käänteisillä arviointilauseilla ja asenteilla uusi alin porras, jonka kriteerejä olisivat: "Ei lähteetön", "Ei kiistanalainen", "Ei epäluotettava"/"Ei huuhaa" tai vastaavat. Tasolle ei pääsisi jos yksikin floppaisi. Agendaryhmän artikkeli taikka epäilyttävä ikiliikkuja-artikkeli pysyisivät poissa ja tekniikkana voitaisiin käyttää Merkityt versiot-järjestelmän "Hyvin lähteistetty" kohtaa jolloin se ei sotkisi Lupaava/Hyvä/Suositeltava-systeemiä.--Opa (keskustelu) 19. maaliskuuta 2012 kello 09.19 (EET)

Keskustelu arviointitasojen käytöstä löytyy tuolta. (Keskustelu ohjeesta:Sivujen arviointi#Ensiarviointi - kuinka syvälle) Jotain tätä vastaavaa (artikkeli vastaa lähteitä) ehdotettiin, mutta ei saanut kannatusta. Vielä ehtii mukaan keskusteluun. Gopase+f (keskustelu) 19. maaliskuuta 2012 kello 09.31 (EET)
Yritän erottaa ehdotuksen Merkityt versiot- keskustelusta koska se on vain keino. Tarinani pointti on kääntää ajatukset "Lähteetön" -> "Ei Lähteetön" tai "Luotettava" -> "Ei epäluotettava" tyyliin jolloin arvolataukset vähenevät ja kevyt alaporras täällä keskusteltuihin laatuarviointien alle pystyttäisiin aikaansaamaan. --Opa (keskustelu) 19. maaliskuuta 2012 kello 16.25 (EET)

Artikkelin elinkaari[muokkaa wikitekstiä]

Kirjoittelin esseen aiheesta mitä hyötyä on arviointimerkinnästä ja miten sitä voidaan käyttää. En ota tuossa kantaa siihen mille tasolle artikkelit ovat arvioitu vaan pidän kaikkia nykyisiä LA/HA/SA -artikkeleita kunnossaolevina. Ideana tuossa on se, että a.) kirjoitetaan hyviä artikkeleita ja b.) nostetaan keskeiseksi sisällöksi jolloin ne toimivat fiwikin artikkeleiden "kovana ytimenä", luovat mielikuvaa laadukkaasta sisällöstä ja toimivat tehokkaammin esimerkkinä uusille artikkeleille. Artikkelin pituus ei ole tältä kannalta olennaista vaan se, että artikkeli on hyvin tehty ja kunnossa. Toinen asia josta kirjoitan on se, että se ei riitä että artikkeli saadaan arvioitua laadukkaaksi vaan se pitäisi myös pystyä pitämään kunnossa. --Zache (keskustelu) 24. maaliskuuta 2012 kello 16.32 (EET)

Essee on erinomainen ja olen samaa mieltä oikeastaan kaikesta siinä. Arvioitujen artikkelin ylläpidossa voisi auttaa seulontajärjestelmä: pidettäisiin viimeisin seulottu versio aina myös julkaistuna versiona. Puhut esseessä SA/HA/LA-arvioiduista artikkeleista ja sanot niitä olevan "tuhansia". Tällä hetkellä niitä on vasta vähän yli kaksi tuhatta (SA 254 + HA 282 + LA 1588).--Tanár 24. maaliskuuta 2012 kello 19.53 (EET)

Keskustelu mielipidetiedustelun tuloksista ja jatkotoimenpiteistä[muokkaa wikitekstiä]

Osallistumisaktiivisuus jäi ehkä vähän heikoksi, niin ettei päätöksiä välttämättä voida tehdä tämän perusteella. Ongelmanahan on kuten mainittu, tietynlainen aiheen rönsyily ja kokonaiskuvan saamisen vaikeus. Ehkä asiasta pitäisi järjestää useampi mielipidetiedustelu/äänestys, jossa kussakin käsiteltäisiin yhtä, muista riippumatonta asiaa. Esim. ensin äänestetään arviointitasojen lukumäärästä. Sitten arviointitasojen nimistä. Sitten kriteereistä jne. Käyttäjien on helpompi hahmottaa asia, kun keskitytään yhteen seikkaan kerrallaan. Aikaahan siinä kuluu, mutta tuskin uudistuksella mitään suurta kiirettäkään on. --ML (keskustelu) 23. maaliskuuta 2012 kello 19.21 (EET)

Voisi olla hyvä idea, sillä tuskin asiat koskaan etenevät ilman äänestystä. Ensinnäkin keskustelu tuntuu tosiaan kiinnostavan aika harvoja ja toisekseen konsensukseen on vaikea päästä näin moniulotteisessa asiassa. Toisaalta ehkä ensin pitäisi keskustella siitä miten äänestys etenisi, koska jos irrallisista asioista äänestetään erikseen, äänestystulokset voivat olla keskenään sillä tavalla ristiriidassa että lopputulos ei tyydytä ketään. Esimerkiksi arviointitasojen määrä yksistään ei merkitse oikeastaan mitään, koska samalla pitäisi päättää mitä eri tasolle vaaditaan. Tällainen proseduuri olisi minusta mahdollinen: 1) tarvitaanko arviointitaso lupaavien alapuolelle (sitä ennen pitäisi keskustella kriteerit) 2) yhdistetäänkö jotkin nykyisistä 3) kriteerit sen mukaan mitä edellisissä äänestyksissä on päätetty 4) nimet. --Tanár 23. maaliskuuta 2012 kello 19.40 (EET)
Kun sivu on noin laaja, niin siihen perehtyminen lykkääntyy, ja sitten koko höskä onkin jo arkistoitu. Mutta ei noissa tiedusteluissa näköjään ainakaan mitään täysin katastrofaalisia tuloksia näytä sentään muodostuneen.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2012 kello 20.19 (EET)
No tässä keskustelussa on vähän se, että en ainakaan itse ole ehtinyt ottamaan osaa keskusteluun. Osin siksi, että varsinkaan SA/HA artikkeleiden kohdalla minulla on ollut aika vähän sanottavaa ja toiseksi siksi, että tässä on ollut muutakin tekemistä. Sitten taas jos lähdetään ekana äänestelmään siitä, että onko LA:n alapuoleiselle tasolle jotain käyttöä niin minun pitäisi ottaa aktiivisesti kantaa sen puolesta koska olen Thi:n lisäksi niitä joka sitä on julkisesti kannattanut tai se äänestetään tarpeettomaksi ihan vain siksi ettei kukaan kiinnostunut ole ollut mukana keskusteluissa. --Zache (keskustelu) 24. maaliskuuta 2012 kello 09.06 (EET)
Ehkäpä sitten ekaksi avattaisiin mielipidetiedustelu LA:n alapuolisesta tasosta ja sen jälkeen vasta äänestys. Sen jälkeen mielipidetiedustelu muiden tasojen yhdistämisestä ja siitä äänestys. Jne. --Tanár 24. maaliskuuta 2012 kello 10.05 (EET)
Mielipidetiedustelu ja sen jälkeen äänestys tuntuu jo vähän liialliselta. Aikaahan tässä prosessissa tulee kulumaan jo muutenkin. Mutta pointti siis on, että äänestetään kerralla ainoastaan niistä ominaisuuksista, jotka ovat kytköksissä toisiinsa. LA:n alapuolisesta tasosta äänestäminen lienee melko kiistatonta ja sen voisi järjestää ensin yksinkertaisena kyllä/ei -enemmistöäänestyksenä. --ML (keskustelu) 24. maaliskuuta 2012 kello 12.40 (EET)
No siis en nyt ihan täysin ymmärrä miksi teidän pitää tuosta äänestä ylipäätänsäkään. Keskustelussa ei ole ollut suuremmin mukana kukaan kuka kannattaisi tasoa, se että saisitte siitä toimivan vaatii jonkun kuka kirjoittaisi koodia siihen taustalle (lupaavat artikkelitkin pyörii jossain määrin juoksevien asioiden osalta botin varassa, tarkistetuissa artikkeleissa artikkeleita olisi kymmenkertainen määrä eikä siitä saada toimivaa ilman juttujen automatisointia) enkä ole nyt ainakaan ihan heti sitä tekemässä joten vaikka sitä kannatettaisiin ette pysty sitä toteuttamaan. Äänestyksen rooliksi jää suurin piirtein se, että ammutte idean alas tai sitten se saa kannatusta, mutta sille ei löydy toteuttajia.
Ylipäätänsä koko hommasta puuttuu punainen lanka siitä, että mitä oikein yritetään tehdä eikä muutenkaan se että demokraattisesti äänestetään pienistä paloista auta mitenkään luomaan yhtenäistä kokonaisuutta. Jos haluatte edetä tässä niin mieluummin voisitte tehdä vaikka jonkun koosteen tässä keskusteluissa esitetyistä argumenteista. --Zache (keskustelu) 24. maaliskuuta 2012 kello 15.23 (EET)
Äänestyksellä selvitetään, halutaanko uutta arviointitasoa LA:n alle. Jos halutaan, niin käytännön toteutuksen voi miettiä myöhemmin. Kokonaisuuden yhtenäisyyttä ei haittaa se, että toisistaan riippumattomista asioista päätetään eri äänestyksissä. Eihän esimerkiksi arviointitasojen nimillä ole mitään tekemistä niiden kriteerien kanssa; näistä voidaan päättää eri äänestyksessä. Tästä mielipidetiedustelusta jäi varsin sekava kuva, kun kaikesta yritettiin kysyä kerralla. Toki toinen vaihtoehto voisi olla se, että luodaan laatuluokituksen kokonaispaketteja ja äänestetään, mikä niistä hyväksytään (vähän niin kuin aikoinaan etusivun kanssa, jossa äänestettiin eri etusivuvaihtoehdoista). Tämä ainakin takaisi sen, että paketti olisi rakennettu nimenomaan kokonaisuutena toimivaksi. --ML (keskustelu) 24. maaliskuuta 2012 kello 15.44 (EET)
No sittempä ei haittaa, että aloitatte äänestyksen jostain muusta asiasta kuin uudesta arviointitasosta. --Zache (keskustelu) 24. maaliskuuta 2012 kello 16.19 (EET)
Minun käsittääkseni alin arviointitaso kriteereineen (etenkin lähteiden suhteen) on se, mikä pitää lyödä lukkoon, koska muut arviointitasot suhteutetaan siihen. Joko päätetään, että lupaavat on alin taso tai sitten tehdään sen alle vielä yksi. Punaisen langan pää on siinä.--Tanár 24. maaliskuuta 2012 kello 18.47 (EET)
Entä jos äänestetään alimman arviointitason kriteereistä, vai onko tämä liian abstraktia ymmärrettäväksi? Syy miksi en kannata LA:ta alempaa tasoa on siinä, että LA:n kriteerit ovat jo kelvollisen artikkelin minimitasolla. Ainoastaan hieman kummallisen "muodoltaan linjassa muiden vastaavan aihepiirin artikkeleiden kanssa"-vaatimuksen voi vielä pudottaa, mutta jos artikkeli ei täytä muita LA:n kriteereitä, siihen kuuluisi oikeastaan ongelmamalline. Se on sitten kokonaan oma ongelmansa, että käytännön vaatimukset mahdollisesti nousevat kirjattuja kriteereitä korkeammaksi. Ongelmaa ei ole järkevä ratkaista luomalla uusia tasoja.--ML (keskustelu) 25. maaliskuuta 2012 kello 09.14 (EEST)
No jos sinun mielestäsi LA:n kriteerit on se alin taso, niin silloinhan äänestäisit että sen alapuolelle ei tarvita uutta tasoa.--Tanár 25. maaliskuuta 2012 kello 12.16 (EEST)
Heti kun äänestys vain saadaan pystyyn. --ML (keskustelu) 25. maaliskuuta 2012 kello 15.59 (EEST)

Eipä tästä äänestyksstä voi oikein muuta johtopäätöstä vetää kun että:

  1. jatketaan arviointia nykyisellään
  2. halukkaat voivat ruveta perustelemaan kannanottonsa arviointikeskusteluissa ja -äänestyksissä kriteeriluetteloilla. (tiedä sitten miten toimii käytännössä)

Odotellaan mahdollisia ehdotuksia/konkreettisia aloitteita jatkotoimenpiteille. Gopase+f (keskustelu) 31. maaliskuuta 2012 kello 11.22 (EEST)

Merkitse tarkastetuksi[muokkaa wikitekstiä]

Kas kun tämä toiminto on ilmaantunut tänne uudelleen. Tekninen parannus vai jotain muuuta? --Höyhens (keskustelu) 5. huhtikuuta 2012 kello 21.58 (EEST)