Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 111

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Äänten kalastelu sallittua?

Onko sallittua että tiettyjä käyttäjiä kehotetaan ilmaisemaan kantansa esimerkiksi tägeillä jossakin poistokeskustelussa tai -äänestykesissä tai lupaava- ym. keskusteluissa? Minulla on sellainen mielikuva että se ei olisi sallittua vaan jokainen tulee oma-aloitteisesti sikäli kuin seuraa, mitä äänestyksiä ja keskusteluja on meneillään, koska muuten äänestys tms. voi vääristyä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 24. huhtikuuta 2014 kello 19.37 (EEST)

No mä pingasin Pitken yhteen hevosaiheiseen poistoäänestykseen, koska täällä ei nyt niin hirveästi ole hevosihmisiä ja musta oli kiva, että jollain äänestyksessä osallistuneista oli jotain substanssia aiheen suhteen (Pitke kannatti poistoa) . LA-keskusteluihin saa mun puolesta pingata mukaan niin paljon väkeä kuin vain pystyy. Sen konseptio on kuitenkin hieman erillainen ja lähtökohtaisesti siinä pyritään a.) löytämään artikkelin ongelmakohtia JA b.) korjaamaan ne arvioinnin aikana niin siinä on hyvä vain, että porukkaa on riittävästi mukana eikä lopputulosta pysty siinä mielessä vääristämään. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 20.40 (EEST)

Kielimiliisi viittaa selvästi minun toimintaani. Jos lupaavaksi ehdottamaani artikkeliin ei ole tullut puoltavia tai vastustavia kommentteja vuorokauteen, olen ottanut tavaksi tägätä keskusteluun käyttäjiä, jotka ovat aiemmin osallistuneet vastaavien artikkelien arviointiin. Alunperin tämä ei ollut oma ideani, mutta koska se on mielestäni hyvä, otin sen käyttöön. Meillä on tällä hetkellä menossa kahdeksan lupaava artikkeli -keskustelua, joista moneen on tullut hyvin laiskasti kommentteja. --Elena (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 12.22 (EEST)

En-wikipediassa se on kiellettyä, ja toivottavasti ääntenkalastelu saadaan kielletyksi täälläkin. Ennen vaaleja pitäisi mielestäni muuten Wikipediassa olla rauhoitusaika ehdokkaiden artikkeleille, sillä poliittisten toimijoiden moraali ei välttämättä ole sillä tasolla, että he näkisivät mitään väärää siinä, että Wikipediaa käytetään vaalimainosalustana. Jos samanlaista kampanjaa kävisi perussuomalaisten vaalityöryhmä, uskoisin, että asiasta olisi noussut häly. --Käyttäjä:Kielimiliisi 25. huhtikuuta 2014 kello 13.25 (EEST)

Varovaisesti kysyn nyt, että sekoitetaanko tässä nyt äänten kalastelu (=äänestä tätä!) ja kehotus osallistua äänestykseen (=katso tätä ja äänestä miten haluat)? PS. Onko linkkiä tuohon en-wikikäytäntöön?--Nedergard (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 13.34 (EEST)

en:Wikipedia:Canvassing. Jafeluv (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 13.46 (EEST)

Kiitos Jafeluville linnkistä. Jos kutsutaan valikoituja henkilöitä antamaan kantansa, on vaikea uskoa että joukossa on niitä joiden kantaa voi epäillä kielteiseksi, esim. minua. Kaikista äänestyksistä ym. on julkinen tieto olemassa, jonka perusteella itse kukin päättää osallistumisestaan. --Käyttäjä:Kielimiliisi 25. huhtikuuta 2014 kello 14.10 (EEST)

Lupaava artikkeli -arvioinnin ei ole tarkoitus olla äänestys. Se hyvin tarkoitushakuinen vertaisarviointi jossa lähtökohtana on, että käydään läpi artikkelin sisältö ja katsotaan onko siinä puutteita. Jos puutteita löytyy niin ne pyritään korjaamaan. Tästä syystä esimerkiksi artikkelin puutteet pitäisi pystyä mahdollisimman täsmällisesti osoittamaan jotta osallistujat tietävät mitä artikkelissa pitäisi muuttaa. Päämääränä arvioinnissa on, että sen lopuksi artikkeli olisi lupaavan artikkelin tasoinen. Sillä sinänsä ei ole väliä, että arviointiin kutsutaan lisää jengiä tai, että osallistujat pitävät aiheesta niin kauan kuin sisältöä käydään analyyttisesti läpi ja löydetyt puutteet korjataan. Pikemminkin se on ongelma jos arviointiin osallistuu liian vähän jengiä. Jos verrataan Lupaava artikkeli -arviointia muihin fiwikin äänestyksiin kuten SA/HA tai poistoäänestyksiin niin se luonteeltaan on hyvin eri tyyppinen. Edellä mainituissa äänestykseen voi osallistua sen kummemmin perustelematta mielipidettään kunhan vain on äänioikeutettu jolloin lopputulokseen on aika helppo vaikuttaa kun taas LA:ssa painopiste on argumenteissa joiden on tarkoitus johtaa artikkelin muokkaamiseen paremmaksi ja oleellisimmat henkilöt keskustelussa ovat lopputuloksen kannalta ne jotka muokkaavat artikkeleita saadun palautteen perusteella. --Zache (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 14.55 (EEST)

On ihan hyvä päämäärä, että kaikki Wikipedian artikkelit olisivat vähintään lupaavia. Ihmettelen, jos joku vastustaa toimintaa, joka edesauttaa tällaista pyrkimystä. Mitä tulee äänten kalasteluun, voi sen tehdä myös sähköpostitse niin, ettei kukaan ulkopuolinen näe sitä. --Lax (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 15.26 (EEST)

Ei kaikkien artikkeleiden saaminen lupaavaksi ole itsetarkoitus. Jos on, niin laitetaan kaikki sellaisiksi saman tien. Toki voi kalastella ääniä muiden tietämättäkin sähköpostilla, mutta ei se siitä hyväksyttävämpää tee. Samahan koskee myös esim. henkilökohtaisia hyökkäyksiä: sallitaanko ne Wikipediassa, koska sitä voi tehdä myös sähköpostitse muiden tietämättä? --Otrfan (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 16.23 (EEST)

Täh? Haluatko sinä, että jotkut artikkelit pitää jättää heikompaan kuntoon, mitä lupaavien artikkelien kriteerit sanovat? Jos niin on, niin laitetaan saman tien niihin muokkauskielto. Mitä taas tulee sähköpostin käyttöön, niin kai se sitten on ok, jos asiat vain näyttävät olevan kunnossa ja kaikkien toiminta näyttää oma-aloitteiselta, jollaista sen tämän jutustelun avauksessa toivottiin olevan. --Lax (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 20.00 (EEST)

Nimenomaan en halua, mutta niin helposti käy keskustelijoita valikoimalla. Sähköpostin käyttöä ei voida valvoa samoin kuin keskusteluja, mutta ei kalastelun senkään kautta tulisi olla sallittua. Sama juttu myös esim. Facebookin kanssa, jonka kautta ollaan aika useinkin värvätty äänestäjiä. --Otrfan (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 20.13 (EEST)

En-wikissäkään ei ole kiellettyä käyttäjien pingaaminen tyyliin "kiinnostuksenaiheestasi käydään keskustelua/äänestetään, tiesitkö? Tässä linkki." Kaikki ei voi seurata kaikkea ja pingaaminen on hyvä keino saada mukaan henkilöitä, joilla on esim. aiheentuntemusta. Canvassing viittaa "joukkojen mobilisointia" tietyllä mielellä, esimerkiksi "joku yrittää poistattaa artikkelin X, tule pelastamaan tilanne". en:Wikipedia:Canvassing#Appropriate_notification --Pitke (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 17.13 (EEST)

On aivan ymmärrettävää että hevosartikkelin lupaavuuskeskusteluun pyydetään hevosasiantuntijaa - siinä ei ole kyse poliittisista intresseistä. Tässä on kyse yhden puolueen Wikipediassa käymästä aika voimakkaasta eurovaalikampanjasta. Kun katsoo käyttäjä Elenan muokkauksia, täytyy olla aika sinisilmäinen jos sitä ei huomaa. Se artikkeli, joka on tämän keskustelunaloituksen varsinaisen kimmokkeena, on tämä lupaavuus-keskustelu, johon on kutsuttu kuusi henkilöä. En halua luetella heitä, jokainen voi käydä katsomassa. Eräässä toisessa keskustelussa on eri mieltä olevia lyöty leimakirveellä, poliittisiksi vastustajiksi ym. --Käyttäjä:Kielimiliisi 25. huhtikuuta 2014 kello 17.40 (EEST)

Itse en ainakaan tuollaista huomaa, enkä omasta mielestäni ole sinisilmäinen. Elenan mainitsemat käyttäjätunnukset ovat käsittääkseni osallistuneet LA-keskusteluihin suhteellisen usein, joten varmaankin tämän vuoksi pyysi heiltä mielipidettä artikkelin tilasta. Sehän on jokaisen oma valinta, kannattaako lupaavaksi vai ei, ei Elena heille sanonut, että heidän pitäisi kannattaa. --Stryn (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 17.44 (EEST)

Saa olla aika puusilmä, jos väittää minua vihreäksi. Tunnustanhan väriä jopa facebookissa. Iivarius (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 18.14 (EEST)

Itse näen tässä ongelmaksi lähinnä sen, että jätetään kutsumatta sellaisia henkilöitä, joilta on aiemmin tullut "ei lupaavaksi" -kommentteja vastaavan aihepiirin LA-arviointeihin. Sen sijaan pingaukseen on poimittu vain ne nimet, joilta on tullut aiemmin "lupaavaksi"-kommentti, ja yritetään näiden avulla saada artikkeli lupaavaksi. --–Phïï (Keskustelu – Muokkaukset) 25. huhtikuuta 2014 kello 19.19 (EEST)

Yhteenkään lupaavaksi valittuun artikkeliini kukaan ei ole kommentoinut ”ei lupaavaksi” (lukuunottamatta tuota meneillään olevaan keskustelua). --Elena (keskustelu) 27. huhtikuuta 2014 kello 11.59 (EEST)

Rosa Meriläinen ei ole ehdolla eurovaaleissa eikä hän ole ollut muissakaan vaaleissa ehdolla kuuteen vuoteen. Seitsemän kirjoittamaani artikkelia on valittu lupaavaksi viimeisen puolen vuoden aikana. Kolme ensimmäistä ovat nyt eurovaaliehdokkaita, mutta en tiennyt heidän ehdokkuudestaan tuolloin. Neljä seuraavaa ovat myös vihreitä poliitikkoja, heistä kaksi on ehdolla näissä vaaleissa ja kaksi ei ole. Jos selaat muokkaushistoriaani pidemmälle, huomaat, että olen muokannut vihreiden poliitikkojen artikkeleita jo vuosien ajan. Tägäämieni käyttäjien poliittisesta kannasta minulla ei Iivariusta lukuunottamatta ole mitään tietoa. He kaikki ovat pitkäaikaisia wikipedistejä ja tuntevat neutraalin näkökulman käytännön. --Elena (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 22.18 (EEST)

Olisiko mahdollista tehdä LA-arviointiin jonkinlainen "massailmoitus" sen haluaville? Jos kerta nykyinen tilanne on se, että ihmisille pitää ilmoittaa, ja sitten kinastellaan siitä, kenelle joku yksittäinen ilmoitti ja kenelle ei. Ongelmaan ratkaisu oli edellä esittämäni massailmoitus. LA-alasivuksi jonkinlainen "projektinimilista", johon saa itsensä lisätä. Aina silloin, kun joku (esim.) lisää LA-ehdotus -mallineen, jokaiselle tulisi ilmoitus. Nojoo, tämä oli tällainen, en edes tiedä saako sitä tehtyä ilman suurempaa muokkausta sisäänrakennettuihin järjestelmiin.

Tämä kuitenkaan tuskin poistaisi sitä ongelmaa, että kukaan ei kuitenkaan kommentoisi. --Elve © 25. huhtikuuta 2014 kello 19.48 (EEST)

Eikö riitä, että lupaavuuskeskusteluista kiinnostuneet välillä klikkaavat auki luokan Luokka:Lupaavaksi ehdotetut artikkelit? --Otrfan (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 20.15 (EEST)

Sen luulisi riittävän, mutta mitä mä mitään mistään tiedän. -Htm (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 20.18 (EEST)

Asetuksistaan voi muokata JavaScript-tiedostoa (Käyttäjä:OmaTunnuksesiTähän/common.js) ja lisätä kätsän linkin vaikka sivupalkkiin. Ohessa valmis koodi:

var NavigationBarShowDefault = 1;
 addOnloadHook((function() {
   addPortletLink('p-navigation', 
                  'http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Lupaavaksi ehdotetut artikkelit', 
                  'LAE', 
                  'id-la-ehdotukset', 
                  'linkki la-ehdotusten luokkaan', 
                   '',''); 
 })());

--Pitke (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 23.13 (EEST)

Malline epäluotettavien lähteiden merkkaamiseen?

Hei, Keminsaamen artikkelissa on kaksi lähdettä, josta viimeinen ei ole luotettava lähde. En-wikissä on "better source" -malline, mutta onko fi-wikissä vastaava malline? Kiitos. -Yupik (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 04.32 (EEST)

En ainakaan löytänyt tuollaista. Sellaisen voisi kyllä luoda. --Zache (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 08.22 (EEST)

Kannattaa luoda sellainen. --Hartz (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 18.14 (EEST)

Tämä välinehän kieltää epäluotettavien lähteiden käytön. Eli toimintatapa pitää mielestäni olla joku muu, kuin että aletaan hyväksyä oikeaksi väärä tapa toimia? Pitäisi siis riittää malline, jossa artikkelin laatu ei riitä tänne, onko siinä mahdollisuus kertoa, että esim. (tietty) lähde/lähteet eivät ole mallineen asettajan mielestä luotettava. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 09.44 (EEST)

Onko luotu jo sellainen? Esimerkiksi artikkelille Erwin Dreger voisin sellaisen laittaa. Artikkeli voi olla totta, mutta siinä käytetty lähde on mitä epäluotettavin. --Ukas (keskustelu) 6. toukokuuta 2014 kello 04.48 (EEST)

Tein nyt mallineen {{Parempi lähde}} . --Zache (keskustelu) 6. toukokuuta 2014 kello 07.49 (EEST)

Kiitos, ja onkin käytössä jo. --Ukas (keskustelu) 7. toukokuuta 2014 kello 08.46 (EEST)

Kysymysmerkki ei vaikuta oikein loogiselta. --Abc10 (keskustelu) 7. toukokuuta 2014 kello 09.46 (EEST)

Urheiluartikkelit ja lähteistämisvaatimukset

Pitäisikö löysentää ainakin urheiluartikkeleissa käytäntöä ”jokainen artikkeli on itsenäinen, ja lähteistämisvaatimus tosiaan tarkoittaa sitä, että jokaisen artikkelin tiedot pitää lähteistää”. Käytäntö näkyy ainakin urheilujutuissa olevan täysi vitsi, linkittäminen toiseen wikiartikkeliin näkyy tarkoittavan ”lähteistys kunnossa” (hyvin usein ei ole eli on bluffaamista). Ohje on minusta hyvä, se tekee tietyt asiat hieman hankaliksi, mutta se toimii samalla teoriassa laatuvahtina alueella, jossa enemmistö toimijoista ovat yleensä kaukana (ainakin vielä eli paljon nuoria innostuneita) akateemisen kirjoittamisen peruslähtökohdista. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 10.44 (EEST)

Ei pitäisi löysentää. Jos jossain toisessa artikkelissa on ko. tiedolle lähde, niin sehän on siitä helppo kopioida. Mä olen joskus laittanut koripalloilija-artikkeliin lähdepyynnön painoon ja aiempiin joukkueisiin, mutta ne on poistettu, koska ne ovat ”ääliömäisiä”. --Elena (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 11.17 (EEST)

Eikö tuollainen ole melkein jo HH? Joka tapauksessa, kyllä urheiluartikkelit pitää lähteistää yhtä hyvin, melkein jopa paremmin kuin muut artikkelit. Tilastot kuitenkin vaihtelevat niin paljon, eli jos niitä ei varmenneta, ne voisivat hyvinkin olla hatusta vedettyjä. Myöskin se, että joku urheilusta ei niin tietävä pistää lähdemerkinnän, merkitsee jo itsessään tarvetta lähteelle. En tarkoita tässä Elenaa, en tiedä hänen urheilutietämyksestään, vaan yleisesti, esim. omaani. --Elve © 28. huhtikuuta 2014 kello 11.24 (EEST)

Urheilu ja sen tilastot on mielestäni erikoistapaus lähteistämisestä, ja se ei ole ollut tietokirjoittamisessa rutiini milloinkaan. Joukkuepeleissä seura- ja pelaajatilastot ovat perusoppimäärä jos aikoo leikkiä tietosanakirjakirjoittajaa. Ja jokainen laji on oma erityisosaamisalue, ja lisäksi ovat maakohtaiset hyvinkin erilaiset lähestymistavat, esim. jalkapallon tunnen, siinä yleisesti tilastointikulttuurisesti seurafutis Suomi vs. Brittein saaret ovat kuin musta yö ja kirkas aurinkoinen päivä, vastaavasti Suomen sisällä eroavat alasarjat vs. pääsarja tai naisten vs. miesten futis. Mitä enemmän lapsenkengissä tietty lajikulttuuri on, sitä vaikeammaksi asia muuttuu wikipedian kannalta. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 11.50 (EEST)

Onko sinulla siis konkreettista ehdotusta lähteistämisvaatimusten löysentämiselle? Alkuperäisestä kirjoituksesta ymmärsin, että tarkoitat johonkin toiseen WP artikkeliin linkittämistä lähteenä? Sekin täytyy muistaa, että lähteeksi riittää lähde tekstissä. Näin ollen esim. tietolaatikkoon ei tarvitse lähdettä merkitä toistamiseen. Tilastotaulukkoihinkin riittää viittaus sopivassa sarakkeessa tai rivillä. Kuitenkin niin, että lähteeksi merkittyyn sivustoon viitataan tekstissä. --Elve © 28. huhtikuuta 2014 kello 11.57 (EEST)

Tietolaatikko on yksi tärkeimmistä artikkelikokonaisuuksista, koska se on näkyvin osa artikkelia. Senkin yhteydessä näkyy tulleen vakiokäytännöksi olla välittämättä lähteistyksestä. Tietolaatikkotekstit ehkä oletetaan sisältyvän varsinaiseen artikkeliin, mutta tässäkin annetaan hyvin usein piutpaut onko vai eikö ole noin. Samaa mieltä olen Elenan kanssa, että kunnossa olevan lähteistyksen siirtämättömyys toiseen artikkeliin on ainakin laiskuutta. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 13.03 (EEST)

Ehdotuksia käytäntöjen höllentämiseen liittyen urheiluartikkeleihin (en osaa sanoa onko .

…jäi kesken… sovitettavissa universaaliksi ohjeeksi, ehkei, koska urheiluartikkelit ovat liian erikoistapaus). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 16.21 (EEST)

Jos artikkelin osassa on viittaus pääartikkeliin, ei tarvitse lähteistää toiseen kertaan. Olen havainnut sellaistakin, että pääartikkelissa oleva asiallinen lähteistys on vaihdettu virheelliseen lähteistykseen, koska noin oli helpompi ja sopi ”paremmin” toisen toimijan tapaan lähestyä asiaa.

Viittaus toisen wikiartikkeliin johonkin tietoon edellyttää varmistamista, että viitattavan artikkelin ko. asian lähteistys on kunnossa, tai viittaaja panee asian kuntoon.

Käytännössä käytäntö on ilmeisesti jo ajat sitten muuttunut yo tapaan, ilman että varmistetaan viittauksen lähteistys (eipä edellytetäkään missään ohjeessa, koska noin ei saa tehdä). Käytännöstä on tullut tapa laistaa lähteistys ja kiertää toimintaohjetta. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 13.03 (EEST)

Tuo voisi muuten olla ihan ok, mutta ongelmaksi muodostuu joka tapauksessa se, milloin joku viittaa pääartikkeliin ja milloin joku johonkin pienempään artikkeliin, jossa taas viitataan pääartikkeliin. Tuollainen kehä on melko helposti muodostuva, jos vaikka ajatellaan urheilija-artikkelia. Joku tieto viitataan seuran artikkeliin, kun taas seuran artikkelissa viitataan henkilön artikkeliin. Toisaalta tapauksessa voi muodostua ehkä pitempiäkin viittausketjuja. Hetki sitten kirjoitin kyllä yhteen artistin "Tuotanto"-osioon lyhyesti, mitä ko. henkilöltä oli tullut julkaisuja. Osiossa oli siis aiemmin ollut pelkästään linkki diskografia-artikkeliin. Päädyin tuossa tapauksessa siihen, että nuo tiedot oli helposti tarkistettavissa niin artikkelista jo itsessään, kuin sitten pääartikkelissakin. Jos kuitenkin jotain pidempää on tarkoitus kirjoittaa, ei mielestäni ole perusteltua jättää viitteistämättä. --Elve © 28. huhtikuuta 2014 kello 13.28 (EEST)

Ymmärrän ongelman olevan se, että tämä on kaikille tarkoitettu avoin tietosanakirja. Sitä en ymmärrä, että ohjeiden ja käytäntöjen annetaan mielestäni tietoisesti erkaantua toisistaan, on luovutettu. Käytännön ohjeista piittaamattomuutta näkyy ainakin urheilun puolella vakiintuneiden ja taitavienkin kirjoittajien osalta hyvin usein, antavat mallin uusille kirjoittajille. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 14.26 (EEST)

Yleisesti ajateltuna, ei ole järkevää löysentää ohjeita vain sen takia, ettei kukaan niitä noudata. Mietin myös sitä, että moni urheilusivuja muokkaava (varsinkin tuloksissa) tekee sitä melkeinpä reaaliaikeisesti, eli vaikkapa ottelun yms. tapahtumahetkellä. Sinänsä se ei oikeuta lähteettömien tietojen lisäykseen, mutta niitä ei välttämättä löydy vielä muualtakaan. Muutenkaan WP ei ole "[y]lenpalttista tilastojen listausta." Artikkeleissa tulisi keskittyä ehkä siis enemmän tapahtumiin, yms. todistettavissa oleviin tapahtumiin. Näihin pitäisi siis myös lyötyä jostain ulkopuolisesta lähteestä tiedot. Tilastointi on tottakai hyväksyttävää, mutta siihen pitäisi olla myös ne lähteet, joista varmistaa. Onko urheilu WP:ssa siis oma pieni kerhonsa, jota moni muu kuin asiasta kiinnostuneet eivät muokkaa? Varmaankin. Ja kunhan edes joku jaksaa valvoa edes joidenkin sääntöjen noudattamista, on se ok. Toisin sanoen, ei mitään höllennystä, vaan enemmän vastuuta ja ehkä siinä sivussa tiedottamista niille, jotka artikkeleita muokkaavat. --Elve © 28. huhtikuuta 2014 kello 16.41 (EEST)

Ei pidä. Urheiluartikkelit eivät ole mikään poikkeus muiden artikkeleiden joukossa. -Htm (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 16.57 (EEST)

Kannatan - jos saa saman käytännön myös kotimaisten elokuvien artikkeleille ja ehkä myös kaikelle kirjallisuutta koskevalle. Olen ehdottoman luotettava ja tarkistan aina kaikki asiat, mutta lähteiden kirjoittaminen, usch, se on niin ääliömäistä. --Abc10 (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 18.35 (EEST)

Hei, mä bongasin Abc10:n tekstistä sarkasmia! Mitä mä voitin? Mutta siis lähteen sisällyttämisestä vain viittauksen kohteena olevaan artikkeliin: Ei toimi, koska joku voi muokata viittauksen kohteena olevaa artikkelia ja poistaa sieltä lähteen mutta ei takuulla vilkaisekaan sitä artikkelia, jossa on lähteetön tieto ja linkki tuohon muokattavaan artikkeliin. --Lax (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 19.54 (EEST)

Tämä vaatisi pidemmän kirjoituksen, mutta kirjoitan tähän muutaman päälimmäisen ajatuksen.

1. Wikipedialla on lähteistyksen lisäksi ongelmana se, että sisältö vanhenee ja muuttuu sen myötä virheelliseksi. Varsinkin urheilussa, viihteessä yms sen tyyppisissä aiheissa tulee runsaasti lähteettömiä muokkauksia jotka parantavat artikkelin sisältöä tai ainakin yrittävät tehdä niin. Näiden kohdalla itse pyrin tuoreita ja odottavia muutoksia seuratessani mahdollisimman pitkälle lähteistämään ne ja editoimaan ne Wikipedian käytäntöihin sopiviksi. Tämä on sinänsä positiivinen ongelma, koska virheiden korjaaminen puutteellisestikin indikoi meille paikan jolle pitää tehdä jotain.
2. Lähteistyksen lisäämistä on hankala lisätä nipottamalla vaan pitäisi ennemminkin pyrkiä parantamaan lähteiden lisäämisen käyttöliittymää ja työkaluja (refToolbar, visual editorin viitelomakkeet, työkalut jolla saa luotua verkko/lehti/kirjaviitteitä helpommin jne) jolloin viitteiden lisääminen ei olisi niin aikaavievää nysväämistä.
3. Porkkanat ja esimerkit toimivat myös. wikipedia:Lupaavat artikkelit on oiva esimerkki siitä miten selkeä päämäärä fokusoi artikkeleiden kehitystä kohti Wikipedian käytäntöjä. Wikipedia:Tarkistetut artikkelit olisi jossain muodossa hyvä saada pyörimään samasta syystä jotta olisi jokin päämäärä jonka uusille artikkeleille voisi asettaa.
4. Jos saadaan muokkaajia sitoutettua joidenkin artikkeleiden kehittämiseen ja ylläpitoon kokonaisuuksina, niin voidaan minusta väljentää suhtautumista lähteistykseen ja pyrkiä siihen, että ko muokkaajat pyrkisivät varmistamaan, että artikkelit kehittyvät kohti Wikipedian käytäntöjä. Sillä ei ole niinkään väliä, että onko jokin yksittäinen muokkaus lähteistetty vai ei kunhan kokonaisuutena suunta on oikea ja pidetään huolta siitä, ettei yksittäisten artikkeleiden ongelmat pääse kasvamaa.
5. Osa urheiluun liittyvästä (ulkomaisesta) tilastodatasta olisi mahdollista hakea tai siirtää Wikidataan jolloin niitä ei tarvitsisi käsin päivittää jokaiseen wikiin

--Zache (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 19.50 (EEST)

Ongelma eli lähteistämättömät urheiluartikkelit eivät varsinaisesti ole henkilökohtainen ongelmani, koska olen vapauttanut itseni urheiluartikkeleista (paitsi mitä nyt komusin aamuyön tunteina yksissä suunnistuskisoissa naapurissa). Urheiluartikkeleissa on myös tietoa, joka ei kovin äkkiä vanhene jos ollenkaan ja sen kyllä pitäisi olla lähteistettyä. Sesongin tulosten luettelemiseen tiedosanakirja ei välttämättä ole loogisin alusta, keihästuloksiahan löytää netistä muualtakin, jos niitä hakee. - Lähteiden lisäämisen käyttöliittymä on riittävän kehittynyt niille, jotka kirjoittavat stabiileimmista aiheista, miksei se riitä urheiluartikkeleiden kirjoittajille? -Htm (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 20.30 (EEST)

Varmaan yleisin asia urheilun puolelta mihin olen etsinyt lähteitä taitaa olla henkilöartikkeleisessa seuramuutokset ja enimmäkseen päivityksiä taitaa tehdä henkilöt jotka eivät ole mitenkään aktiivisia wikipedian muokkaajia. Toinen on, että käyttökokemus on aikalailla eri aiheissa joita kirjoitetaan runsaslukuisten verkkoviitteiden pohjalta ja niiden joissa kirjoitetaan pääasiassa muutaman päälähteen varassa. Harvard-viittausten käyttö suurentaa eroa vielä lisää. Kirjoitetun viitekoodin määrä on ensimmäisessä tapauksessa helposti yli kymmenkertainen verrattuna jälkimmäiseen. Tämä siis sen lisäksi, että stabiileimmista aiheista on helpompi löytää hyviä lähteitä. Eikä tämä sinällään ole argumentti sille, että lähteitä ei pitäisi käyttää vaan kommentti siihen, että miksi toisissa aiheissa viitteistys toimii Wikipediassa paremmin kuin toisissa. --Zache (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 20.53 (EEST)

Okei, tulee uusia ongelmia muuttamalla ohjeistusta. Mulle sopii hyvin lähteistys artikkelikohtaisesti, se itsessään ohjaa urheilussa(kin) tietyt asiat toisaalle eli pakottaa miettimään artikkeleiden rakenteen. Ja koska maailma ei ole ihanteellinen, sille ei voi mitään, että suuri osa meistä ei välitä ohjeista, varsinkaan, jos niiden noudattaminen tarkoittaa lisävaivaa eikä noudattamattajättämistä ole sanktioitu, ja erityisesti jos esimerkkiä näytetään auktoriteettien taholta.

Sitä haluan korostaa, että tilastot pitää olla väline, ei itsetarkoitus, mutta jos haluaa kirjoittaa Suomiseurafutiksesta, ja haluaa esittää oleellisia asioita, pitää kaivaa jostain kättä pidempää, tai muuten pitää kirjoittaa seuran johtokunnan jäsenistä ja ylimmän sarjan menestyksistä ja unohtaa mielestäni oleellisin, mistä, miten ja kenen ansioista ollaan tänään jotain. Kun aikoinaan ”puoli” Amerikkaa pysähtyi todistamaan Pelen tuhannetta maalia, niin jälkeenpäin joku selvitti, ettei ko. maali ollut lähelläkään tuhannetta (tilastojen osalta oli ilmeisesti konsultoitu Palloliittoa).

Urheilut voi olla yksi wikin pieni kerho. Noita lienee useita muitakin. Futiksessa suomiseurat-kokonaisuus ollee hyvin pieni kerho, suomisarjafutis on paljon isompi, suomimaajoukkue on jo monikymmenkertainen. Suomiseurafutis on yhä proleurheilua, eli sen parista on vaikea löytää ”sivistyneistöä” (he kannattavat oikeimpia seuroja ja/tai oikeita lajeja), ehkä tuon takia sen artikkeleiden laatu on yksi fiwikin mustista aukoista.

Zache tekee mielestäni väärän analyysin jos väittää, että erityisesti urheiluartikkelit vanhenevat sisällöltään ja tulevat virheellisiksi. Noin on jokaisen asiakokonaisuuden osalta, jos kirjoittaja on itselleen oudolla alueella tai esittää asian huonosti. Seurapuolellahan jo puoli vuotta yhden seuran seuraamista tarkoittaa suomalaisille syvällistä kannattajuutta, ”X-seura till I die”, mutta päivitysinnot loppuvat ja siirtyvät toiseen seuraan. Sekundajuttuja ei tietosanakirjaan pidä kirjoittaa, vaikka asia omasta mielestä olisi kuinka merkittävä tahansa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. huhtikuuta 2014 kello 10.02 (EEST)

Kirjoittaja itse artikkelin lähteenä?

Pahoitteluni, jos tämä kysymys on väärässä paikassa. Olen aloittelemassa vaatimatonta panostani Wikipedian sisällön tuottajana ja seuraava kysymys heräsi heti alkuun. Missä määrin Wikipedia-artikkelin kirjoittaja voi itse olla artikkelinsa lähde? Onko ok kirjoittaa artikkeli esim. jostakin luontokohteesta (koski, luola, kanjoni tms.) omien havaintojen pohjalta, jotka on tehnyt vierailemalla ko. kohteessa lukuisia kertoja? Tyypillisesti toki muitakin lähteitä olisi, mutta voinko myös itse olla yksi "lähde"? Jos voin, miten tämä "lähde" pitäisi ilmoittaa? Leo-setä (keskustelu) 29. huhtikuuta 2014 kello 23.19 (EEST)

Et voi olla lähteenä. Jos havaintosi julkaistaan esimerkiksi lehdessä, voit käyttää julkaisua vapaasti lähteenä. Tässä on lisätietoa. --87.93.86.120 29. huhtikuuta 2014 kello 23.58 (EEST)

Wikipedia:Tarkistettavuus: ”Artikkelit saavat sisältää vain tietoja, jotka on julkaistu luotettavassa lähteessä.”--Anr (keskustelu) 30. huhtikuuta 2014 kello 00.00 (EEST)

Mjoh, periaatteessa yksi hyväksytty tapa tehdä toimia itse lähteenä on se, että ottaa kuvan kohteesta, lataa kuvan Wikipediaan ja käyttää kuvaa lähteenä esimerkiksi kohteen kuvailussa. Tällainen tapaus voisi olla vaikka jonkin patsaan rakenteen kuvailu (tms, patsas sijaitsee hiekasta valmistetun kävelytienvieressä ja on sijoitettu kivisen jalustan päälle, jalustassa on tekstit lorem ipsum ....). Usein näissä tapauksissa tekstin voi sijoittaa myös suoraan kuvatekstiksi. Rajoitus tässä on samat kuin muissakin ensisijaisia lähteissä eli niitä voi käyttää yksiselitteisten faktojen tarkistamiseen/lähteistykseen, mutta niiden pohjalta ei pidä tehdä mitään tulkintoja. --Zache (keskustelu) 30. huhtikuuta 2014 kello 08.01 (EEST)

Entä maantieteelliset faktat, joista ei ole varsinaista julkaisua, mutta jotka jokainen voi periaatteessa tarkistaa kartasta, esim. "X on pieni saari Saimaalla". Pitäisikö silti viitata johonkin tiettyyn karttajulkaisuun? Kelpaako Google Maps- tai vastaava nettikarttalinkki tiettyihin koordinaatteihin lähteeksi? Leo-setä (keskustelu) 30. huhtikuuta 2014 kello 11.02 (EEST)  –Kommentin jätti Lesalmin (keskustelu – muokkaukset)

Tällaisia helposti, melkein mistä tahansa kartasta tarkistettavissa olevia perustietoja ei tarvitse lähteistää tietystä julkaisusta, eli ei ymmärtääkseni tarvitse lähteistää lainkaan. Mutta vähänkin tarkemmille tiedoille, joita ei löydä mistä tahansa lähteestä, tarvitaan lähdemaininta. –Kotivalo (keskustelu) 30. huhtikuuta 2014 kello 11.14 (EEST)

Kyllä karttalähdekin on hyvä merkitä (ellei asia ole aivan "mistä tahansa tarkistettavissa" oleva kuten Kotivalo mainitsi). Kartoissa on eroja, joten on hyvä tietää mihin karttaan vedotaan. Google-kartoissa on toisinaan hyvinkin karkeita virheitä, ks. kahvihuonekeskustelua helmikuussa. – Yleensäkin satunnaiset ilmaiset nettikartat voivat olla epätarkkoja, vanhentuneita ja virheellisiä. Vanhat paperikartat voivat myös olla vanhentuneita. Parempi viitata hyvään kuin huonoon karttaan. Suomessa esim. Karttapaikka on aika luotettava ja ajantasainen. Myös monista muista maissa on karttaviranomaisten tekemiä nettikarttoja. Wikipedian karttalähdesivulta löytyy esim. Ruotsin, Norjan, Italian, Ranskan, Itävallan ja Sveitsin viranomaiskarttoja. --Jmk (keskustelu) 30. huhtikuuta 2014 kello 11.18 (EEST)

Saaren kuvaileminen pieneksi on jo tulkintaa, koska pienuus on varsin suhteellinen käsite. --87.93.173.133 30. huhtikuuta 2014 kello 11.24 (EEST)

Kun on olemassa Malline:Karttaviite, niin sitä on ihan hyödyllistä käyttää. Kun lukija tietää, mihin karttaan tieto perustuu, niin se auttaa lukijaa arvioimaan lähteen luotettavuutta ja etsimään lisätietoa aivan kuin mikä tahansa muu lähdeviite. Kartoissa, kuten kaikissa muissakin lähteissä, on paljon virhelähteitä, kuten tietojen vanhenemin iän myötä laadukkaisakin kartoissa, tiedon laatu ja tarkkuus eri tyyppisissä kartoissa, ja kun tiedetään mitä karttaa on käytetty, voidaan soveltaa sekä normaalia lähdekritiikkiä että tarkistaa tietoja ja etsiä lisätietoa. Selkeitä faktoja voi oman arvioni mukaan hyvin lähteistää kartoista, jos ne ovat niistä yksiselitteisesti tarkistettavissa. --Urjanhai (keskustelu) 30. huhtikuuta 2014 kello 14.27 (EEST)

Joukkuepelien "live"seuranta ja sarjataulukot

Olenko ymmärtänyt väärin, mutta ihmettelen

Miksei taulukoiden yhteydessä selviä, esim. mitkä tulokset ovat lasketut mukaan? Lähteessä tuota ei kerrota, koska siellä annetaan ymmärtää, että heillä homma tapahtuu livenä, Wikissä kerrotaan milloin päivitys on tehty, jolloin on mahdoton tietää mitä sisältö koskee, eli ainakin selvemmin pitäisi kertoa, mitä (ei pelkästään milloin) on päivitetty, esim. tyyliin "tilanne 9.5. pelattujen pelien jälkeen" (päivitys-pvm näkyy historiasata).

Miksi joku osa taulukon asioista on automatisoitu, joitain osia ei? Pisteet ja maalierosumma on, miksei myös ottelut lkm. Oleellista tarkistuksen kannalta olisi esim. tehtyjen ja päästettyjen maalien summat samat. Jos taulukko käytännössä kirjoitetaan muutenkin alusta loppuun, automaattilaskenta vain joiltain osin on outoa.

Mikä on fiwikin ohjeistus liveseuratatyyppiseen tiedottamiseen? Tästäkin mediasta on tulossa ainakin suomiseurafutiksessa jo vakiintuneeksi käytännöksi tullut ns. tekstitv-journalismitapainen media, jossa substanssit sekundäärisiä, hötkyily nopeasti oleellista. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. toukokuuta 2014 kello 09.36 (EEST)

Automatiikan pitäisi olla sellainen, että tuloksista syntyy sarjataulukko. Onko noin eli olenko vain yksinkertainen ja en osaa? Tuntuu mahdottomalta, että päivitys olisi niin suuritöistä kuin kuvittelen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. toukokuuta 2014 kello 09.50 (EEST)

Esimerkki wikipedian em. suomiseurafutislaadusta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ykk%C3%B6sen_kausi_2014. Otteluita on pelattu enemmän kuin sarjataulukossa esitetään, päivitystekstit huuhaata. Pitää katsoa lähteestä, mistä on kyse, ja yllättäen täysin kädetön toimija näyttää peräti luotettavalta toimijalta. Wikipedian maine kasvaa mediana, josta viimeisenä kannattaa tarkistaa asioita. Toki olen tuon Suomiseurafutiksen osalta tiennyt aina. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. toukokuuta 2014 kello 11.32 (EEST)

On aika syvältä, että Wikipediaa yleensäkään yritetään käyttää urheilun tilanneseurantaan. Käytännöt ja tietotekniset mekanismit ovat kovin puutteellisia sellaiseen tarkoitukseen. Käyttäjät säheltävät tietoja kuka mitenkin esittäen ja kirjaten. Kannattaneeko noiden kesken olevien sarjojen kirjauksista paljoa piitata - kunhan tärkeimmät sarjat tulisivat joteskin säntillisesti kirjattua sitten, kun kaikki pelit on pelattu ja homma on paketissa. --Aulis Eskola (keskustelu) 6. toukokuuta 2014 kello 11.44 (EEST)

Täysin samaa mieltä, paitsi artikkelit pitäisi heti ohjata oikeisiin uomiin. Valmiiden tekstien poistoon kauden loputtua on vaikea lähteä, jos yhtään kunnioittaa tämän median kaikki pelaa -perusperiaatetta. Esim. kuukauden joukkueet on tärkeämpää tietoa kuin ketkä ovat suomen mestaripelaajat, tai nyt yo. taulukko kertoo uuskieltä käyttäen, että maaliero 1-0 on parempi kuin 2-1, ja 1-2 on huonompi kuin 0-1. Logiikka on tietysti jollain perusteella perusteltavissa, lajissa on tosin pitkään ollut niin, että tehdyt maalit ratkaisee tasatilanteessa järjestyksen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. toukokuuta 2014 kello 11.56 (EEST)

Mulle ne tärkeimmät sarjat ovat Suomiseurafutiskilpailut. Mielestäni niiden yleinen tiedottaminen on kauniisti sanottuna täysamatöörien puuhastelua. Juuri tuo tekee myös wikipediaan osallistujille vaikeaksi työstää tänne asiainfoa vaadituilla periaatteilla. Mitenhän on muissa joukkuelajeissa? Luovutan, aion panna kuitenkin jatkossakin lähteen mukaan, kun lisään johonkin artikkeliin jonkun tiedon. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. toukokuuta 2014 kello 15.26 (EEST)

"Kaikki pelaa" -perusperiaatteen oikeudet tulevat sen vastuita noudattamalla. Toisin sanoen, jos et lisää lähdettä tietoon, joku muu voi sen ihan hyvillä mielin poistaa. Jos ei muuta tekemistä ole, kuin päivitellä taulukoita, sitä voisi harrastella vaikka Wikidatan tai oman sivuston puolella. Eikö Wikidatassa ole mitään tilastopalvelua? Yritin etsiä, mutten oikein osannut nopeasti perehtyä --Elve © 6. toukokuuta 2014 kello 15.57 (EEST)

Koen kyllä osaltani vastuuta laatuvajeesta, joka syntyy kun ei välitetä edes jonkun määrittelemistä minimilaatuvaatimuksista. Enpä tarvitse tilastopalveluja taulukointiin liittyen. Kiinnostukseni liittyvät sellaiseen tilastokokonaisuuteen, joka suomalaisessa futiksessa on täysin outo juttu: ottelun perusdata, tapahtumaan liittyvät ”oleelliset” tiedot. Ja oleellisia tietoja eivät ole esim. syöttöjen määrät, maalisyöttöpisteet, varoitustilin top-listat, pelaajien juoksemat kilometrit, pelinhallintaprosentit tmv. Nuo tulevat vasta kauan sen jälkeen, kun on edes tiedossa esim. missä pelattiin ja ketkä olivat mukana pelaamassa ja kuka teki maalit. Noiden etsiminen yhdenkin seuran osalta näkyy olevan melkein puolipäivätyötä, onneksi on aikaa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. toukokuuta 2014 kello 17.29 (EEST)

Kuolleet linkit vs. lähteettömyys

Pisti tämmöinen silmään. [1] Onko näihin muodostunut käytäntöä, kun minusta toisaalta kuollutkin linkki on joskus luettu. --Höyhens (keskustelu) 11. toukokuuta 2014 kello 11.43 (EEST)

Tossa tapauksessa kuolleet lähteet eivät ole niin kovin kuolleita.-Htm (keskustelu) 11. toukokuuta 2014 kello 11.52 (EEST) (jatkaa) Mutta lähteiden tietysti pitäisi olla tarkistettavissa milloin vain, joko netissä tai painettuna. Kyseinen Tuulilasin viite voi olla samassa tai hiukan eri muodossa myös paperilehdessä. Internet Archivessa sitä ei ollut. Verkkolähteiden ongelma on se, että ne joskus haihtuvat taivaan tuuliin tai niiden sijaintia muutetaan ahkerasti.-Htm (keskustelu) 11. toukokuuta 2014 kello 12.21 (EEST)

Hyvä kysymys. Onko tosiaan artikkelin kirjoittajan vastuulla se, että webbilinkki on tietyn ajan elossa. Suomiseurafutiksessa on normaalia, että webbilinkki haihtuu avaruuteen muutamassa vuodessa. Ko. tiedot eivät siis ole kovin merkittäviä edes asian tiedottajille. Näin toimii jo lajin päävastuullinen SPL. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 11. toukokuuta 2014 kello 20.43 (EEST)

Pidän mahdollisena esimerkiksi sellaista muotoilua, että jos linkki on joskus jonkun tarpeeksi luotetun käyttäjän, (näitä kategorioitahan on) esimerkiksi seulojan lisäämä, ei tekstin poistaminen ilman uutta lähdettä ole suotavaa. --Höyhens (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 17.00 (EEST)

Uutismalline ja urheilukilpailut

Näköjään tänä vuonna ja viime vuonna oli ilmoitettu jääkiekon MM-kilpailuiden alkaminen sekä mestari erikseen uutismallineessa. Onko tarpeellista kertoa samoista kilpailuista kaksi kertaa? Eikö riitä vain uutinen voittajasta? Elokuussakin alkaa kahden suurlajin MM-kilpailut, jolloin uutismalline täyttyy näistä.--Bodiroga (keskustelu) 11. toukokuuta 2014 kello 21.52 (EEST)

Ei tarttisi ilmoittaa kisojen alkamisesta. Ei esim. Euroviisujen alkamisesta tai Italian ympäriajon alkamisestakaan ilmoiteta. Sen sijaan olympialaisten avajaiset vielä menee. --Stryn (keskustelu) 11. toukokuuta 2014 kello 21.58 (EEST)

Kirjojen otsikot

Avaan pyynnöstä keskustelun aiheesta. Mielestäni olen otsikoinut kirjoja välimerkkien osalta samalla tavoin kaikissa wikiprojekteissa koko muokkaushistoriani ajan, samalla tavoin kuin on dokumentoitu täällä [2]. Minun kantani mukaan esimerkiksi uusille käyttäjille on eduksi mahdollisimman yksinkertainen ja yksiselitteinen malli, ja kaksoispisteen käyttöä puoltaa se, että en ole aiemmin nähnyt paljon poikkeuksia suomenkielisessä Wikipediassa, malli on käytössä suurimmassa kieliversiossa ja siten tavallisten kirjoittajien esikuvassa, se on sama niin otsikossa, leipätekstissä kuin kirjallisuusluettelossa. Kaksoispisteen sijasta käytetty piste on Wikipediassa harvinainen. Ajatusviiva saattaa olla käytössä elokuvien yhteydessä, ja tätä kautta sitä on ehkä pidetty mallina kirjoillekin. --Thi (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 19.17 (EEST)

Lisäksi saattaa olla puhe alaotsikoiden sisällyttämisestä artikkeliotsikkoon muulloin kuin täsmennys- eli erottelutarkoituksessa sekä sukunimi, etunimi -järjestyksen kyseenalaistamisesta lähdeluettelossa. --Thi (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 19.25 (EEST)

En ymmärrä yhtään mitään. Missä se kaksoispiste on ja ei ole? --Pxos (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 19.30 (EEST)

Suomen Kultainen kirja II: Kalevala ja Egypti vs. Suomen Kultainen kirja II. Kalevala ja Egypti vs. Suomen Kultainen kirja II – Kalevala ja Egypti, jos oikein ymmärsin. --Silvonen (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 19.36 (EEST)

Niin, ja jotkut kirjoittavat näissä vielä välilyönnin kaksoispisteen molemmin puolin. Onko tämä käytäntö peräisin jostakin vanhasta atk-järjestelmästä vai vielä kauempaa historiasta? --Silvonen (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 19.37 (EEST)

Tämähän lähti siitä, että mä kommentoin Minna Canth -teoksen kaksoispisteen käyttöä, kun siinä oli välilyönti kaksoispisteen molemmin puolin. Välilyönnillinen kaksoispiste on kirjastotietokannoissa yleisesti käytössä, mutta kirjan nimeen se ei kuulu. --PtG (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 19.51 (EEST)

Tarkalleen ottaen et puhunut välilyönneistä vaan: "Kaksoispisteellä yleensä erotellaan tietokannoissa nimikkeet toisistaan. Käyttämässäsi lähteissä kirjan nimi on Herkkä, hellä, hehkuvainen – Minna Canth." --Abc10 (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 21.16 (EEST)

Suomen kultaisen kirjan tapauksessa ei ole kysymys alaotsikosta vaan sarjan otsikosta ja sarjan osien nimistä. Esimerkki ei oikeastaan siten kuulu tähän tapaukseen jos tässä on tarkoitus puhua yksittäisen kirjan pää- ja alaotsikosta, ja sarjanimet puhuttava erikseen. --Kirjakaappi (keskustelu) 16. toukokuuta 2014 kello 15.14 (EEST)

Thi on todennäköisesti oikeassa siinä, että kaksoispistettä (ilman ensimmäistä välilyöntiä) on käytetty Wikipediassa yleisimmin. Katselin vain artikkelin lähdemateriaalia ja ajatusviivallinen muoto oli niissä yleisin. --PtG (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 19.51 (EEST)

Edith: Runoilijan elämä ja myytti – Tämä on se muoto, johon Thi haluaa kirjan nimen artikkeliotsikossa. Huom. Edith ei ole tekijännii. Kyse ei siis nyt ole viitteistä vaan artikkelin otsikoista. Aloitin itse epähuomiossa erään kirja-artikkelin kaksoispisteellisenä, jolloin muistutit[3], että se on tietokannoissa käytetty tapa ja että Wikipediassa käytetään ajatusviivaa. Niinhän olen itsekin käyttänyt, joten tein tähänkin sitten ajatusviivan. Yleisessä käytössä kaksoispistettä käytetään erottamaan tekijän nimi teoksen nimestä. Alaotsikko erotetaan ajatusviivalla, paitsi tietokannoissa.

Ja kuten käyttäjä Thi huomauttaa, elokuvissa käytetään myös ajatusviivaa. Miksi kirjoissa pitäisi olla toisin? Tämä on taas niitä riitoja, jonka kohteeksi en arvannut joutuvani, mutta kun välimerkeistä on kyse, sen olisi pitänyt olla minulle selvää, että ennemmin tai myöhemmin tästäkin nousee sota. --Abc10 (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 20.30 (EEST)

Itse olen ehkä käyttänyt enemmän ajatusviivaa kuin kaksoispistettä, vaikkakaan en liene ollut erityisen johdonmukainen (kuten useinkaan en ole). Kaksoispistettä tekee mieleni hiukan välttää sikäli, että se on lähdeviittauksissa käytössä jo kahdessa muussa kohtaa: tekijän ja teoksen sekä julkaisupaikan ja julkaisijan välissä. Toisaalta ajatusviiva on siitä kehno, että se tahtoo jäädä useimmilta yhdysmerkiksi. Välilyönti-kaksoispiste-välilyönti lienee tosiaan peräisin esimerkiksi kirjastotietokannoista ja muista bibliografioista, joista usein on selvästi napattu teoslistaa copypaste-menetelmällä. – Haltiamieli 15. toukokuuta 2014 kello 20.34 (EEST)

Kaksoispisteen käyttö ei tule atk-järjestelmistä vaan kirjallisuudesta ja kielioppaista. Kohta "Kaksoispiste teoksen nimen osien välissä" [4]: "Jos sellainen teos mainitaan tekstissä ja siitä halutaan mainita koko nimi, on jonkinlainen välimerkki tarpeen. Kirjallisuus­luetteloon sopisi ehkä piste, mutta tekstissä se ei tunnu hy­väl­tä. Suomen kielessä voitaneen tällöin noudattaa samaa menettelyä kuin englannissa, siis käyt­tää kaksois­pistettä." Kirjallisuusluettelossa taas kaksoispisteen käytöstä "Viitteiden ja lähdeluettelon kirjoitustapa", Uusi kieliopas s. 51 (2007). – Abc10:n suhtautumistapa ja kommentointityyli on jälleen ikävä. --Thi (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 20.43 (EEST)

"Välilyönti-kaksoispiste-välilyönti lienee tosiaan--" – Haltiamieli 15. toukokuuta 2014 kello 20.51 (EEST)

Joo, tarkoitin tosiaan kaksoispistettä edeltävän välilyönnin olevan mahdollisesti peräisin jostakin antiikkisesta tietojärjestelmästä, jossa sanan kyljessä olleet välimerkit ovat sekoittaneet sanahaut. Tai sitten tuo välilyönti on pikanttia ranskalaista typografiaa. --Silvonen (keskustelu) 16. toukokuuta 2014 kello 07.22 (EEST)

Viitemallineissa näköjään Tekijä erotetaan Teoksesta kaksoispisteellä: Matti Meikäläinen: Oma kirjani – Elämää Wikipediassa, s. 20. Ähtäri: Kustantaja, 2000. ISBN 951-252-2359-0. --Abc10 (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 21.13 (EEST)

Ottamatta kantaa oikeaan tai suositeltavaan muotoon, itselläni on sellainen mielikuva, että kaksoispistettä näkyy käytetyn kirjojen otsikon ja alaotsikon erottamiseen Wikipedian artikkelien tekstissä (ja varsinkin viitteissä), mutta aika harvoin artikkelien nimessä. Luulisin, että artikkelien nimissä olisi käytetty pääsääntöisesti ajatusviivaa, sikäli kun alaotsikko on yleensä sisällytetty nimeen. Asiaa on hankalahkoa tutkia, koska haku-toiminnolla ei voi jostain syystä etsiä sivuja laittamalla hakusanaksi yksittäisen välimerkin. Ymmärsin, että tämä kiista liittyi ensisijaisesti artikkelien nimeämiseen. --Risukarhi (keskustelu) 16. toukokuuta 2014 kello 11.03 (EEST)

Siihen muuten olen tyytyväinen, että käyttäjä Thi on poistanut noita alaotsikoita pois monien kirja-artikkelien nimistä. Joissain tapauksissa alaotsikko saattaa olla paikallaan artikkelin nimessä, mutta usein varsinkin pitkä alaotsikko, jota ei ole tapana käyttä kirjasta puhuttaessa, on syytä jättää siitä pois (tästä oli joskus puhetta ainakin Berghin postillan yhteydessä). Rajanveto on tietysti vaikeaa uudempien ja vähemmän tunnettujen kirjojen kohdalla, kun niillä ei välttämättä ole vakiintunutta kutsumanimeä. Muutamissa tapauksissa tosin noihin Thin siirtämiin olisi kannattanut liittää nimeen jokin täsmenne, sillä lyhyemmässä muodossa jotkin kirjojen nimet tarkoittavat muutakin (mm. Odotustila, Kosmopolis). --Risukarhi (keskustelu) 16. toukokuuta 2014 kello 11.19 (EEST)

Näissä otsikon välimerkkiasioissa ei voi varsinaisesti sanoa mikä on oikein tai mikä väärin, mutta kaksoispiste ei näytä hyvältä. Kielenhuollossa annetaan ohjeita viitteisiin mutta otsikkokäytäntö määrittyy Wikipedian omien vakiintuneiden käytäntöjen mukaan. Sitten tästä alaotsikoiden poistosta: Joku kirja voi olla tunnetumpi alaotsikollaan, ja linkityksissä esimerkiksi on selvempi että molemmat ovat mukana (esim. Edith – Runoilijan elämä ja myytti), jolloin tiedetään mistä puhutaan. Joskus kirjan nimi onkin muodossa yläotsikko + nimi, kuten Herkkä, hellä, hehkuvainen – Minna Canth. Minusta ei voi lähteä sellaiselle jyrkälle linjalle kuin Thi, että lähdetään muokkaussotimalla muuttamaan artikkelin nimeä, joka on kuitenkin artikkelin aloittajan harkitusti tekemä.

Viittaan vielä elokuva-artkkelien nimiin, joissa ajatusviiva on käytäntö, ja yleensä alaotsikko on mukana. Näin noudatettaisiin jonkinmoista johdonmukaisuutta. --Abc10 (keskustelu) 16. toukokuuta 2014 kello 11.44 (EEST)

Helpointa on noudattaa kansallisbibliografia Fennican käytäntöä, eli kaksoispiste (tosin edelliseen sanaan sidottuna, välilyönti lienee tietokantojen tekninen ominaisuus). Elokuvien nimet eivät liity tähän mitenkään. --Esamatti1 (keskustelu) 16. toukokuuta 2014 kello 14.06 (EEST)

Siitä olen samaa mieltä, että mainitun käyttäjän ikävä tapa tehdät siirrot ensin ja keskustella vasta sitten tuottaa vain ylimääräistä työtä muille, kun siirrot usein lopulta päädytään perumaan (hyvä tietysti, että tässä puhutaan nyt asiasta yleisellä tasolla). Systemaatista alaotsikoiden poistoa artikkelien nimistä en toki kannata, vaan nimenomaan vastustan alaotsikoiden automaattista sisällyttämistä nimiin (mihin en nyt siis väitä kenenkään tämän keskustelun osallistujista syyllistyneen). Mainitsemistasi ainakin tuo Södergran-kirja on sellainen, johon todennäköisesti on fiksumpaa viitata koko nimellä. Canth-kirjan kohdalla pitäisi katsoa mitä nimiä kirjasta puhuttaessa on käytetty (pikaisella vilkaisulla ainakin osa artikkelin lähteinä olevista kirja-arvosteluista näyttäisi viittaavan teokseen lyhyellä nimellä), mutta en lähde kyseenalaistamaan Abc10:n harkintaa sopivan nimen suhteen. Pointtina oli yhtä kaikki se, että harkitaan tapauskohtaisesti (jolloin se alaotsikko usein osoittautuu tarpeettomaksi). Vanhojen klassikkokirjojen kohdalla on yleensä helpompaa sanoa, onko alaotsikon käyttö tarpeen, mutta Wikipediassahan on tunnetusti sellainen hieman vääristynyt painotus, että ihan uusista kirjoista on suhteettoman paljon artikkeleita vanhoihin klassikoihin nähden. --Risukarhi (keskustelu) 16. toukokuuta 2014 kello 15.11 (EEST)

Toolserverin title grep -työkalulla voi hakea artikkeleita niiden otsikkojen perusteella ajatusviiva-haku ja ": " -haku Toolserveristä pitää kuitenkin muistaa se, että sen tietokanta ei ole päivittynyt puoleen vuoteen eli tulokset vastaavat vuodenvaihteen tilannetta. Toollabsin vastaava työkalu ei näyttänyt toimivan. -Zache (keskustelu) 16. toukokuuta 2014 kello 16.36 (EEST)

Jaha, kiitos. Noiden hakutulosten perusteella en oikein osaa sanoa juuta enkä jaata siitä, osuiko fiilikseni oikeaan, koska kumpikin lista sisältää enimmäkseen muita kuin kirjoja (ja osumia on toisaalta niin paljon, etten jaksa ruveta yksitellen laskemaan). Väite, että elokuva-artikkeleissa olisi käytetty yksinomaan ajatusviivaa ei näköjään pitänytkään paikkaansa, sillä tuo kaksoispisteellisten nimien lista sisältää vähintään satoja elokuva-artikkeleita (tosin niistä monet ovat erilaisiin elokuvasarjoihin kuuluvia, joissa on ensin sarjan ja sitten osan nimi, mutta on siellä muitakin). Loput kaksoispisteelliset nimet näyttäisivät olevan pääasiassa videopelejä. Ajatusviivalliset nimet näyttävät olevan pääosin elokuvia ja sellaisia artikkeleita, joiden nimi ei ole minkään teoksen nimi vaan sisältää ajatusviivan muista syistä. --Risukarhi (keskustelu) 16. toukokuuta 2014 kello 20.01 (EEST)

Väite, että hakujen tiedot olisivat puoli vuotta vanhoja, ei ilmeisesti pidä kokonaan paikkaansa, sillä muun muassa ne viime yönä siirretyt parikymmentä Wallander-elokuvaa näkyvät tuossa kaksoispisteellisten listassa, vaikka artikkelien nimissä ei ollut ollut kaksoispistettä koskaan aiemmin. --Risukarhi (keskustelu) 16. toukokuuta 2014 kello 20.01 (EEST)

Selvin esimerkki epäselvästä otsikosta on J. K. Rowling: Harry Potterin luoja. Kun se on linkitetty toisessa artikkelissa, kysyy mielessään, onko Rowling siinä tekijännimi vai mikä, tai itse asiassa luulee, että siinä on tekijännimi. Muodossa J. K. Rowling – Harry Potterin luoja nimi avautuu helposti. --Abc10 (keskustelu) 16. toukokuuta 2014 kello 14.49 (EEST)

Jos nyt jotenkin pitää ottaa kantaa, niin esimerkin perusteella ajatusviivalla ei tule ainakaan tuollaista epäselvyyttä ja voisi olla parempi ratkaisu jos tätä on pakko lyödä lukkoon. Yleisesti ottaen en myöskään haluaisi alaotsikkoja kiellettävän koska niistä on usein apua sen tajuamisessa mistä kirjasta on kysymys. Eikö näitä voisi ratkaista tilanteen mukaan joustavasti, miten kirjoittaja sen näkee paremmaksi? aina on hyvä olla vaihtoehtoja erilaisia tilanteita varten. --Kirjakaappi (keskustelu) 16. toukokuuta 2014 kello 15.07 (EEST)

Entä millainen nimilähteen auktoriteetti on kirjan kustantaja? Tässä nimenomaisessa tapauksessa kustantajan verkkosivulla kirjan nimi on muodossa "Sean Smith: J. K. Rowling – Harry Potterin luoja. Elämäkerta"(Memfis Books). Ainakin jotkin kirjakaupat käyttävät tätä ajatusviivallista muotoa. Ehkä edellä esitetty joustavuus olisi loppujen lopuksi paras ratkaisu, koska nimien erilaiset rakenteet puoltavat erilaisia ratkaisuja. Kansallisbibliografia ja vastaavista tietokannoista tuotetut tietuetulosteet eivät ole paras mahdollinen malli, koska niihin lienevät vaikuttaneet erilaiset tietokantojen määrämuotoisuusvaatimukset. --Paappa (keskustelu) 16. toukokuuta 2014 kello 21.18 (EEST)

Kun tässä nyt on useaan kertaan mainittu, että elokuva-artikkelit ovat oma tapauksensa kirjoihin nähden, niin on syytä mainita, että Thi on siirtänyt elonetin käyttämien nimien perusteella myös paristakymmenestä elokuvasta (lähinnä Kurt Wallander -elokuvia) kertovat artikkelit sellaisille nimille, joissa on käytetty kaksoispistettä erottimena ajatusviivan sijaan. --Risukarhi (keskustelu) 16. toukokuuta 2014 kello 15.11 (EEST)

Mikä vielä ikävämpää, ne ja parikymmentä kirjannimen siirtoa on tehty viime yönä, kun keskustelu aiheesta on juuri aloitettu. Wallanderin ehkä voisi jotenkin ymmärtää, kun kyse on sarjasta. Mutta olisin odottanut että tämä keskustelu käydään ensin, ja sitten tuloksesta riippuen siirretään tai ollaan siirtämättä, joka tapauksessa sivistyneesti. --Abc10 (keskustelu) 16. toukokuuta 2014 kello 15.53 (EEST)

Elokuvan [http://www.huuto.net/kohteet/big-fat-liar---valehtelija-frankie-muniz-amanda-bynes/311526609 Big Fat Liar – Valehtelija siirrossa on tapahtunut virhe. Se on näitä uudentyyppisiä elokuvanimiä jossa ensin on alkuperäinen amerikkalainen, johon on yhdistetty suomenkielinen nimi, jonka pitäisi olla tietenkin isolla. Graafikko on tehnyt julisteen jossa muut ovat pienellä, paitsi FAT versaalilla. Siinä on nyt sitten siirtäjä kompastunut pahan kerran. --Abc10 (keskustelu) 16. toukokuuta 2014 kello 16.01 (EEST)

Nimi on pienellä elokuvien virallisessa nimistölähteessä Elonetissä. Pieni alkukirjain on tavanomainen juuri amerikkalaisten elokuvien suomennosnimissä, mutta siihen on poikkeuksia. Osa on myös kaksoispisteellä virallisissa nimistölähteissä ja käytännössä. Asian luulisi olevan tuttua elokuvaharrastajalle tämän näkee amerikkalaisten elokuvien luokkaa vilkaisemalla. Nimi on varmistettu olemalla yhteydessä elokuvan maahantuojaan. --Thi (keskustelu) 16. toukokuuta 2014 kello 16.28 (EEST)

Elokuvaharrastajana tiedän että Elonet ei ole amerikkalaisten eikä muiden ulkomaisten elokuvien virallinen tietolähde. Sen huomion kohteena on ennen kaikkea suomalainen elokuva. Ulkomainen elokuva on siellä hyvin sattumanvaraisesti, joskus jopa virheellisesti, enkä ole selvillä minkä verran siellä kiinnitetään huomiota oikeinkirjoitukseen, ja onko siinä mitään johdonmukaisuutta. IMDb taas on, kuten ehkä tiedät, kenen tahansa täydennettävissä, eli se on on yhtä virallinen kuin Wikipedia. --Abc10 (keskustelu) 16. toukokuuta 2014 kello 21.12 (EEST)

Perustatko mielipiteesi nimen oikeinkirjoituksesta käsitykseen, että elokuvan suomenkielinen nimi olisi pelkkä Valehtelija, jolloin se tulisi kirjoittaa isolla? Elonetin mukaan näin ei kuitenkaan ole, vaan suomenkielinen nimi on nimenomaan Big Fat Liar – valehtelija. Alaotsikkona sitä tuskin voi pitää. Elonet voi toki olla väärässä, mutta silloin tarvittaisiin joku lähde tuolle typistetylle nimelle. Jos oikea suomenkielinen nimi on tosiaan pelkkä Valehtelija, artikkeli pitäisi tietysti myös nimetä sen mukaisesti. ¬Antilope 17. toukokuuta 2014 kello 01.29 (EEST)

Ylläpitäjien poistoäänestyksiin kaksi käyttäjää aloittamaan äänestys

Esitin tätä käytäntömuutosta aiemmin maaliskuussa 2014, jolloin konsensusta ei syntynyt. Esitän sitä uudestaan. Ehdotan, että ilman edeltävää, asiaa käsittelevää ja päättynyttä kommenttipyyntöä ei yksi ainoa käyttäjä saa aloittaa äänestystä ylläpitäjän oikeuksien poistamisesta, vaan siihen tarvitaan vähintään kaksi käyttäjää yhdessä. Kirjoitan täsmälleen saman ehdotustekstini tähän uudestaan:

»Ehdotan, että

ylläpitäjän poistoäänestyksen voi aloittaa vain kaksi käyttäjää yhdessä ja että yksinäinen käyttäjä ei saa aloittaa äänestystä. Tämä voidaan toteuttaa helposti ilman teknisiä ratkaisuja siten, että varsinainen ehdottaja laatii äänestyssivun tekstin ja luo sivun, minkä jälkeen ehdotuksen 1. kannattaja laittaa allekirjoituksensa poistoa kannattavaksi ääneksi kymmenen minuutin (10 min) sisällä äänestyssivun luonnista sekä tämän jälkeen kirjoittaa myös omat perustelunsa oikeuksien poistolle. Mikäli ehdotukselle ei löydy perusteltua kannatusta määräajassa, äänestys keskeytetään heti. Tämä käytäntömuutos ei koskisi äänestyksiä, jotka aloitetaan asiaa koskevan kommenttipyynnön tuloksena. --Pxos (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 08.17 (EET)

»

Viimeksi päättyneessä kommenttipyynnössä eniten kannatusta saaneeseen ratkaisuehdotukseen sisältyi virke: "Jätetään erikseen mietittäväksi (kahvihuoneessa, ei tässä kommenttipyynnössä), tulisiko ylläpitäjyyden poistoäänestysten toistoa yleisemmin rajoittaa vai ei." Ehdotukseni ei käsittele varsinaisesti useita peräkkäisiä äänestyksiä, mutta vaikuttaa kyllä siihen, miten helposti sellaisia voi aloittaa. Uskon, että ongelmien ollessa vakavia kaksi käyttäjää löytyy ilman mitään vaivannäköä, kun taas pikaistuksissa aloitettuja äänestyksiä tämä voi hillitä. En usko, että tällä rajoitettaisiin myöskään sitä, miten ylläpitäjän voi erottaa tehtävästä, sillä yksikin poistamista vastustava ääni edellyttää kahta kannattavaa ääntä. Ehdotus vaatii vähintään kaksi kannatusta muutenkin, koska on erittäin epätodennäköistä, että oikeudet poistettaisiin vain ehdottajan mielipiteen mukaisena, jos kukaan muu ei osallistuisi äänestykseen lainkaan. On vain menettelytapakysymys, että nämä kaksi kannattavaa ääntä vaaditaan heti äänestystä käynnistettäessä. --Pxos (keskustelu) 12. toukokuuta 2014 kello 20.11 (EEST)

Kymmenen minuuttia? Liian nopeaa, en kannata. Vähintään viisi tuntia :o) ¬Antilope 13. toukokuuta 2014 kello 12.41 (EEST)

Kymmenen minuuttia olisi aivan liian lyhyt aika "spontaanille" kannatukselle, mutta ajatus kai oli, että kaksi käyttäjää sopisivat poistoäänestyksen aloittamisesta etukäteen, ja ovat siis käytännössä samaan aikaan tekemässä sitä. No voisihan se marginaali kai tuntejakin olla. --Jmk (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 13.37 (EEST)

Idea on varmasti syntynyt Pxosin päässä tarpeesta. Mutta tarvitaanko tällaista lakia oikeasti? Jos poistohaluja on ollut liian usein sitten tarvitaan, muuten alkaa muitten käyttäjien silmissä näyttää siltä että joku haluaa suojella ylläpitäjiä jostakin muusta syystä. Tämä pitäisi keskustella ennen kuin puhutaan siitä miten ne kaksi ehdottajaa käytännössä löytyvät ja millaisilla aikaväleillä. Ei sääntöjä sääntöjen vuoksi. Ei korjata sitä mikä ei ole rikki. --Maradonna (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 16.13 (EEST)

Edellisessä ehdotuksessa eräs käyttäjä lähti hiihtämään ja ehdotti, että keskustelu aiheesta pitäisi lopettaa turhana sillä välin kun hän suksii vi...imassa. Nyt taas sanotaan, että asiasta pitää keskustella ennen kuin siitä saa keskustella. Jo on. Antaa olla, ei tämä saa kannatusta. Suksin itse vi...heltämään. --Pxos (keskustelu) 13. toukokuuta 2014 kello 16.17 (EEST)

Kahden käyttäjän vaatimusta ylläpitäjän poistoäänestyksen aloittamiseen pitäisi kehitellä tulevaksi käytännöksi.

Myös muokkausmäärällä voisi olla jokin merkitys äänestyksen aloittamisen edellytyksenä.

Jos muokkaaja on käyttäytynyt wikipediassa pysyvästi ja pitkäaikaisesti sääntöjä ja hyviä tapoja rikkoen, häntä ei pidettäisi sopivana äänestyksen aloittajaksi.

Esim. Kahden viikon (tai kuukauden) sisällä vähintäin kaksi rekistöröitynyttä käyttäjää, joilla on vähintäin 1000 muokkausta takanaan vaativat ylläpitäjän poistoäänestyksen aloittamista, jos he esittävät kohtuullisen asialliset perustelut pyrkimyksensä syiksi, äänestys voitaisiin aloittaa. Anna O (keskustelu) 18. toukokuuta 2014 kello 21.59 (EEST)

Wikipediassa ei pidetä kirjaa käyttäytyjien pysyvästä ja pitkäaikaisesta sääntöjen ja hyvien tapojen noudattamisesta. Alkuperäisen tyylistä ehdotusta voisin harkita kannattavani, mikäli määräaika toiselle äänelle asetetaan tolkulliseksi ja mikäli perustelukohtaa viilataan. Toinen aloittajahan voi olla ensimmäisen kanssa täysin tyhjentävästi samaa mieltä oikeuksien poiston perusteista niin, ettei hänellä ole mitään lisättävää, joten lisäperustelujen vaatiminen on kohtuutonta. Käytäntöön voisi siis kirjoittaa esim. jotain seuraavanlaista: Poistoäänestys suljetaan tuloksettomana, mikäli yksikään käyttäjä äänestyksen aloittajan lisäksi ei ole kannattanut oikeuksien poistamista kuuden tunnin kuluessa äänestyksen aloittamisesta. --Lax (keskustelu) 19. toukokuuta 2014 kello 17.57 (EEST)

Miksi tätä lähdetään ajamaan? --Käyttäjä:Kielimiliisi 19. toukokuuta 2014 kello 18.07 (EEST)

Olet kysynyt tuota aiemminkin ([5]) ja sinulle on vastattu aiemminkin. Perustelut edellisen keskustelun avauksessa, jonne on linkki tämän keskustelun avauksessa. --Lax (keskustelu) 19. toukokuuta 2014 kello 18.13 (EEST)

Tätä ehdotettiin siellä aikaisemmin mutta ei saanut kannatusta. Nyt ehdotetaan uudestaan, joten kysymyksiäkin voi kai taas esittää. Vai onko niin, että täällä voi toistaa vain ehdotusta kannattavat näkemykset, muut on luettava edellisestä ehdotuksesta? On monia maita joissa täytyy varoa mitä kysyy ja monia kysymyksiä kielletään esittämästä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 19. toukokuuta 2014 kello 19.02 (EEST)

Missä tämän keskustelun aikana on toistettu ehdotusta kannattavat näkemykset? Pikaisen vilkaisun mukaan ainoat, jotka ovat osallistuneet sekä edelliseen että tähän keskusteluun, ovat keskustelun avaaja ja sinä. --Lax (keskustelu) 19. toukokuuta 2014 kello 19.08 (EEST)

Rohkeasti toistan nyt kysymyksen, kun edellistä lähdettiin ajamaan sivuraiteelle: Miksi tätä lähdetään taas ajamaan? --Käyttäjä:Kielimiliisi 19. toukokuuta 2014 kello 19.02 (EEST)

Yksinkertainen vastaus: koska minun mielestäni tällainen käytäntömuutos olisi syytä tehdä. Vaikka ensimmäinen ehdotus ei saanut kannatusta, kommenttipyynnössä esitettiin eräänlaisena ponsilausumana, että käytäntökahvihuoneessa voidaan keskustella siitä, olisiko toistuvia poistoäänestyksiä syytä jotenkin rajoittaa. Koska tämänkaltaista asiaa kannatti kommenttipyynnössä useita käyttäjiä, ajattelin, että kysyn asiaa vielä uudestaan. Ymmärrän, että ehdotus ei saa kannatusta. Ihmettelen kovasti, että tähän käytäntökeskusteluun on tullut senkaltaisia kommentteja, että keskustelu pitäisi lopettaa, asiasta pitäisi kunnolla keskustella ennen kuin siitä voidaan keskustella ja sitten toisen kerran kysytään samalta käyttäjältä (ilmeisesti), miksi tätä lähdetään taas ajamaan, kun sama käyttäjä (minä) on jo omalta osaltaan asian perustellut keskustelun avauksessa. Enempää en osaa vastata tähän rohkeaan kysymykseen. Kenties joku muu on minua älykkäämpi ja keksii oikean vastauksen, koska en itse siihen näytä kykenevän. --Pxos (keskustelu) 19. toukokuuta 2014 kello 19.42 (EEST)

Täsmennyssivut ja tämä artikkeli -malline

Olen tänään luonut kymmenen sivua Ranskan armeijoista toisessa maailmansodassa. Nyt muutamat käyttäjät ovat esittäneet, että Ranskan x. armeijasta ei voi viitata täsmennyssivulle x armeija tämä artikkeli -mallineella. Asiasta käyty keskustelu: Keskustelu käyttäjästä:Phiitola--Phiitola (keskustelu) 19. toukokuuta 2014 kello 21.00 (EEST)

Annetaan vaan keskustelun pysyä siellä.--Tanár 19. toukokuuta 2014 kello 21.23 (EEST)

Sitten kaikille asiaan puuttuville käyttäjille tulee asiasta ilmoittaa. Saanen olettaa sinun hoitavan tiedottamisen.--Phiitola (keskustelu) 19. toukokuuta 2014 kello 22.01 (EEST)

Suomalaisjalkapalloilijoiden poistojen perusteet?

"https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sauli_Kotiranta&action=edit&redlink=1 Harkitse, kannattaako tätä sivua luoda uudelleen. Alla on tämän sivun poisto- ja siirtohistoria: • 28. syyskuuta 2007 kello 21.00 Crt (keskustelu | muokkaukset) poisti sivun Sauli Kotiranta (roskaa)"

Mistähän löytyy yllä mainitut poistohistoriat, en löydä poistoa Ctr:n muokkaushistoriasta, onko kyse ollut äänestämällä poistosta? Toinen kysymys: mitkä ovat jalkapalloilijahenkilöartikkelin merkittävyyskriteerit. Tässä kyse on pelaajasta, jolla on mm. yli 50 pääsarjaottelua ja 3 poikien maaottelua. Onko sovittu, tai voidaanko sopia, että Suomessa pelatun sarjan ”merkittävyyskriteerinä” on esim. vain pääsarjassa pelaaminen, jotta pelaaja-artikkelit eivät ”leviä käsistä”. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 27. toukokuuta 2014 kello 21.51 (EEST)

Tässä on poistetun sivun historia:

28. syyskuuta 2007 kello 21.00 Crt (keskustelu | muokkaukset | estä) poisti sivun Sauli Kotiranta (roskaa)

28. syyskuuta 2007 kello 20.58 . . Ville Siliämaa (keskustelu | muokkaukset | estä) (35 tavua) (roska)
28. syyskuuta 2007 kello 20.57 . . 80.222.195.28 (keskustelu | estä) (24 tavua) (Ak: Uusi sivu: Sauli Kotiranta on kovis)

--Pxos (keskustelu) 27. toukokuuta 2014 kello 22.02 (EEST)

Kiitoksia tiedosta, taisi selvitä poiston syy, eli ei ollut atikkelin kirjoittaja vakavissaan. Edelleen haen takaa kriteerejä kenestä palaajista henkilöartikkeleita kirjoitetaan, ja sitä, miten perusteltua on panna linkkejä tyhjiin artikkelipohjiin mistä tahansa pelaajista. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 27. toukokuuta 2014 kello 23.29 (EEST)

Pitäisikö ohjeistaa käytäntöihin jotenkin ”Älä tee/linkitä tyhjiin sivuihin”. Suomiseurajalkapallossa ”punanimi”linkit ovat hyvin yleisiä. Eivät ilmeisesti ole ongelma. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 10.29 (EEST)

Jalkapallossa Suomen pääsarjapeli (yksikin) riittää wikimerkittävyyteen. Pelkät juniorimaaottelut ilman minkään maan pääsarjapelejä yleensä eivät, ellei jokin muu seikka lisää wikimerkittävyyttä. Divarijoukkueiden pelaajalistoja ei kannata linkittää kokonaan vaan ainoastaan niiden pelaajien, jotka ovat pelanneet pääsarjassa tai ovat muuten wikimerkittäviä, osalta. Punalinkit eivät ole ongelma, jos puuttuva linkitetty sivu tiedetään wikimerkittäväksi. --Lax (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 14.25 (EEST)

Kiitoksia tiedosta, oli silkkaa asiaa, ja olen täysin samaa mieltä, toivottavasti leviää muillekin kirjoittajille. Itse yritän välttää tietoisesti punalinkkejä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 15.24 (EEST)

Ainoastaan jos lisätään idioottivarmennus, että ilmeisen merkittäviin aiheisiin punalinkittäminen on täysin sallittua. --Pitke (keskustelu) 29. toukokuuta 2014 kello 13.38 (EEST)

Jos artikkeli on poistettu äänestämällä, pitäisi sitä uudelleen luotaessa ilmestyä teksti: Wikipediassa on ollut tällä nimellä artikkeli, mutta se on äänestetty poistettavaksi. Artikkelin luonti uudelleen ei ole suositeltavaa ilman palautusäänestystä. Arkistoitu poistoäänestys löytyy sivulta ... --Lax (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 14.28 (EEST)

Hyvä tietää, yllä oleva (roska) oli helppo arvata. Ja äänestyspoisto hyvä kun on selitys, eli on tosiaan helppo ymmärtää tarkoittaa ”mieti vielä kerran”. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 15.24 (EEST)

Joo, eli tuota ei tarvitse tuoda palautusäänestykseen. Riittää että uudelleen luotaessa mainitaan se pääsarjaottelujen pelaaminen, joka on merkittävyyden suhteen vakiintunut käytäntö. Ras (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 16.56 (EEST)

Joo, selvis Kotiranta, ansaitsisi tosiaan artikkelin (Kemi-tietäjät tehköön, mulla ei tarpeeksi tietoja hänestä), kuten moni muukin oleellinen pelaaja. Mulla ei ole mitään aikomuksia hipaistakaan uusia asioita pelaaja-artikkeleihin, nykyisissä on aivan liian paljon uudelleen lähteistämistyötä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 17.31 (EEST)

Europarlamentaarikkojen merkitsemiskäytännöstä

Jotkut lisäilevät eurovaaleissa läpimenneitä ehdokkaita europarlamentaarikoiksi, vaikka toimikausi ei ole vielä alkanut. Poistetaanko ne kaikki vai jätetäänkö esim. sellaiset maininnat, joissa lukee suluissa 2014–? --Savir (keskustelu) 27. toukokuuta 2014 kello 21.52 (EEST)

Täällä tehdään aina noin. Sauli Niinistöstäkin tuli presidentti heti vaali-iltana. Suosittelen, että merkinnät jätetään ja ilmoitetaan, että kausi alkaa kauden alkaessa, koska muuten niitä muutellaan jatkuvasti, kun jotkut luulevat, että Wikipediassa on virhe. --Pxos (keskustelu) 27. toukokuuta 2014 kello 21.57 (EEST)

Samaa mieltä. --Jaakko Sivonen (keskustelu) 27. toukokuuta 2014 kello 22.50 (EEST)

Ei kai se ole wikipedian käytäntö vaan ulkoisen todellisuuden fakta, miloin joku kausi alkaa. Jos tieto lisätään, niin se tulee lisätä muodossa, josta käy ilmi todellinen asiaintila (kuten että on valittu, mutta kausi ei ole vielä alkanut, jos on niin, että se ei ole vielä alkanut).--Urjanhai (keskustelu) 27. toukokuuta 2014 kello 23.01 (EEST)

Samaa mieltä. Onkos vaalien tulosta vielä edes vahvistettu? --Otrfan (keskustelu) 27. toukokuuta 2014 kello 23.08 (EEST)

Joku järkevä ratkaisu ns. "hei haloo" -ilmiölle on keksittävä. Siis "Hei haloo, Merja Kyllönen on valittu europarlamenttiin!" "Hei haloo, kausi ei ole vielä alkanut". (parin päivän tauko) "Hei haloo, Henna Virkkunen on valittu europarlamenttiin". --Pxos (keskustelu) 27. toukokuuta 2014 kello 23.10 (EEST)

Niinhän Obamastakin tehtiin pressaa vaali-iltana, vaikka virkaanastujaiset sentään ovat aikamoinen spektaakkeli. --Urjanhai (keskustelu) 27. toukokuuta 2014 kello 23.37 (EEST)

Minusta kunkin puolueen europarlamentaarikkojen määräksi pitäisi aina ilmoittaa se, joka ilmaisee meneillään olevan toimikauden meppien määrän. Itse en ilmoittaisi edes tulevia meppejä listassa tyyliin N.N. (2014–), sillä se näyttää siltä kuin hän olisi tullut varamiehenä jonkun tilalle. Sen voi tietysti ilmoittaa sanallisesti, että N.N. on valittu europarlamenttiin vuoden 2014 vaaleissa. --Savir (keskustelu) 27. toukokuuta 2014 kello 23.29 (EEST)

Joo, kyllä tosiasiat on se mistä pitää lähteä, ja sanallisesti voi ja on varmaan syytäkin ilmoittaa vielä toteutumattomista tulevista muutoksista. Englannin kielessä taitaa olla esim. presidentiksi valitulle mutta vielä virkaan astumnattomalle presidentille joku ihan oma sana tai nimityskin. Lukijoiden valistaminen tällaisista todellisista asiaintiloista on wikpedian tärkeä tehtävä.--Urjanhai (keskustelu) 27. toukokuuta 2014 kello 23.42 (EEST)

Englanniksi sanotaan "President-elect", ja tuota termiä on käytetty myös en.wikin poliitikkoja käsittelevien artikkeleiden infobokseissa. --Jaakko Sivonen (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 01.14 (EEST)

Tiedoksi myös keskustelu: Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)#Euroedustajuuden_vaihtuminen. --Elena (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 11.00 (EEST)

Ei voi merkitä europarlamentaarikoksi, jos ei ole sitä ollut päivääkään. Wikipedia ei ennusta tulevaisuutta. –Makele-90 (keskustelu) 28. toukokuuta 2014 kello 17.10 (EEST)

Käyttäjä:CP-liitto

Oi, käyttäjätunnuskäytännön asiantuntijat. Kertokaa mielipiteenne tästä tunnuksesta. --Memasa (keskustelu) 2. kesäkuuta 2014 kello 17.40 (EEST)

Käytäntömme mukaan se ei suoranaisesti ole kielletty ellei harhauttavuus yhdistyksen edustusmielessä ole tarkoituksellista tai tunnusta käytä useampi henkilö... mutta mielestäni yhdistyksiä yms tahoja edustavat kt:t kuten tämä saisi kategorisesti kieltää harhaanjohtavina oli tarkoituksellista tai ei. Jos saataisiin tähän lauma samanmielisiä kommentteja voitaisiin käytäntösivuakin kerrankin päivittää ilman äänestelyä. --Pitke (keskustelu) 2. kesäkuuta 2014 kello 18.27 (EEST)

Jep, kaikki kieltoon. --Memasa (keskustelu) 2. kesäkuuta 2014 kello 18.29 (EEST)

Olisiko sellaisessa käytännössä järkeä, että yhdistyksen tms. nimeä käyttävä tunnus hyväksyttäisiin vain siinä tapauksessa, jos kyseinen yhdistys ilmoittaa omilla www-sivuillaan tunnuksen omakseen? --Savir (keskustelu) 2. kesäkuuta 2014 kello 18.31 (EEST)

Kannatan ehdottomasti. --Memasa (keskustelu) 2. kesäkuuta 2014 kello 18.33 (EEST)

Tässä on muuten sellainen puoli, että Wikipedian käytännöt olettaa tunnusten olevan henkilökohtaisia. Esimerkiksi kun muokkaat Wikipediaa tai lataat kuvia, niin muokkaaja itse yksityishenkilönä lisensoi muokkauksensa creative commons -lisenssin alle eikä esimerkiksi yhdistys. Toinen huomio on, että kivuttomimmin noiden tunnusten vaihto sujunee siten, että annetaan käyttäjälle mahdollisuus kertoa minkä tunnuksen hän haluaa ja sitten joku kokeneempi hitaa byrokratian (tekee tunnuksen vaihtopyynnön; esim [6], [7].) --Zache (keskustelu) 2. kesäkuuta 2014 kello 19.08 (EEST)

En kannata, enkä ainakaan yleisluontoisille yhteisötunnuksilta kuulostaville tapauksille. Yhdistys olisi sidottu pitämään tunnuksen yhden ainoan henkilön käytössä tai rikkomaan Wikipedian sääntöjä. Sen sijaan yksilöidyt (mutta "tunnustetut") tunnukset tyyliin "Poliisi_KekeR" menisi paremmin. Ja jonkinlainen erityismuotoiltu tervetuloviesti pitäisi laatia... sarjassamme "ei erityisasemaa muihin tunnuksiin nähden". Lopultakaan en tiedä miksi tahojen tai yhdistysten nimeäminen tunnuksessa on eduksi kenellekään missään tapauksessa. Vaikka käyttäjät itse tietäisivätkin etteivät ole erityisasemassa, saattavat muut käyttäjät (rivitalliaiset, jotka eivät osaa vielä käytäntöjä ulkoa) saada väärän kuvan tilanteesta. --Pitke (keskustelu) 2. kesäkuuta 2014 kello 19.14 (EEST)

Informoin ko. käyttäjää sähköpostitse käynnissä olevasta keskustelusta. --Memasa (keskustelu) 2. kesäkuuta 2014 kello 18.48 (EEST)

Kiitos, Memasa, että kerroit keskustelusta. Valitsin nimimerkikseni työnantajaani viittaavan ”CP-liitto” koska tarkoitukseni on käyttää tunnusta työtarkoituksissa, kuten pitää huolta, että CP-liittoa koskevat tiedot ovat ajantasaiset ja pitävät paikkaansa, ja että liiton toimintapiiriin kuuluvien vammaryhmien tiedot ovat riittävät ja totuudenmukaiset. Olen ymmärtänyt, että avoimuus keskeistä Wikipedian toiminnassa, ja siksi valitsin nimimerkin, joka osoittaa muokkausten tapahtuneen CP-liiton nimissä. Nimimerkki on tällä hetkellä vain minun käytössäni, mutta jos se tuntuu hankalalta tai olevan vastoin yhteisiä pelisääntöjä, voin vaihtaa nimimerkin personoidummaksi.

Luulen, etten ole ainoa, joka operoi Wikipediassa työnantajansa piikkiin. En tiedä, pitäisikö tästä asiasta keskustella enemmänkin ja pohtia, voisiko Wikipediassa olla eri laatuiset tunnukset yksityishenkilöille ja organisaatioille.--CP-liitto (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 11.31 (EEST)

Kaikella kunnioituksella, jatkossakin tulee pitää huolta siitä, että tunnus on vain sinun käytössäsi. Mikäli joku toinen alkaa muokata CP-liiton nimissä, tulee hänen luoda uusi tunnus. Mielestäni Pitken esimerkkitunnus kelpaisi ja toisi riittävästi ilmi sen, että tunnuksen takana on yksi henkilö. Suosittelisin jotain samantyyppistä. --Memasa (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 16.03 (EEST)

Olisi ehkä hyvä, jos avaisit tämänhetkisen tunnuksesi taustoja käyttäjäsivullasi, jotta tuleivaisuudessa vältytään vastaavalta porulta. --Memasa (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 17.53 (EEST)

Mitä näille kuville tapahtuu ajan myötä

Toiminnot:Luokittelemattomat_tiedostot sisältää kuvia joissa ei ole käyttöoikeutta, mitä noille pitäisi tapahtua ajan myötä. --Musamies (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 08.04 (EEST)

Niihin on näköjään nyt lisätty käyttöoikeusmallineita (itsekin lisäsin yhden unohtuneen), mutta Itä-Suomen yliopiston poliittista värikarttaa ei voi käyttää sitaattioikeudella, eli se poistoon.--Abc10 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 08.47 (EEST)

Se poliittinen kartta on varmaan henkilön itse piirtämä, mutta pitäisi kysyä henkilöltä asiaa ja siirtää se commonsiin. --91.153.55.85 6. kesäkuuta 2014 kello 08.58 (EEST)

Todennäköisesti ei ole, sillä se on merkinnän mukaan ladattu Itä-Suomen yliopiston sivulta, ja kyseinen käyttäjä on lataillut muitakin kuvia, ulkomaisiakin, joten ei ole uskottavaa, että hän olisi itse tekijä. Antaa sen roskamallineen olla siinä, tekijänoikeusrikkomusten poisto kestää viikkoja. --Abc10 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 09.23 (EEST)

Mitäs näille epäselvä mallinteen kuville tapahtuu aikojen myötä

esimerkkinä Tiedosto:All the Way Around.jpg, onkohan meidän lataussivussa vika kun ei laita päivää tuohon, mitä tällaisille tapahtuu ajan myötä--Musamies (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 10.40 (EEST)

Kun sitä katsoo muokkauspuolelta [8] näkee että lataaja on sekoillut. Kuvan voi poistaa roskana, ei sille mitään käyttöoikeutta voi merkitä. --Abc10 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 10.49 (EEST)

Sekoilen nähtävästi itsekin. Sehän on levyn kansi, eli siinä kuuluu olla asianomainen malline, eikä tuollaista sotkua. Käyttäjä ei oikein näytä jaksavan perehtyä asioihin. --Abc10 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 10.53 (EEST)

Lähinnä halusin tietää että makaisiko nuo kuvat siellä vai puuttuuko ylläpito niihin jossain vaiheessa. Mielestäni kuvan latuas-systeemiä pitäisi korjata että noihin tulee automaattisesti päivä, kun katsoo miten monta muuta kuvaa odottaa luokassa Luokka:Tekijänoikeudeltaan epäselvät kuvat--Musamies (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 12.35 (EEST)

Eikö niissä ole päivä? Mallineessa lukee selvästi päivä ja että sen jälkeen kuva siirtyy poistettavaksi heti. Kuten tämä. Osassa kuvia on joku ehkä käsin tehty mallineen näköinen teksti, kaikki saman käyttäjän Käyttäjä:Pinj-. Korjasin joitakin, mutta kaikki pitäisi korjata, ainakin ne levyn kansien kuvat, jotka ovat asiallisesti käytössä artikkeleissa. --Abc10 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 17.18 (EEST)

Kaikki levynkannet on nyt korjattu. --Abc10 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 17.44 (EEST)

Tarkoitin just noita levykansien kuvia, niisä ei ollut päivää, pitäisi paluttaa korjaus jotta näkee ongelman ja kumota palautus, joku voi tehdä sen jos haluaa tai ladata levykannen kokeeksi--Musamies (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 18.42 (EEST)

Mihin sitä päiväystä tarvitaan? Malline oli vain tehty väärin, ja nyt se on oikein. Levynkansia voi käyttää sitaattioikeudella asianomaisissa artikkeleissa. --Abc10 (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 21.09 (EEST)

Koska epäselvä mallinteessa ei ollut päivää niin kuva olisi maannut tuossa luokassa ikuisuuden. Halusin tällä keskustelulla kuulla että katsooko kukaan tuota luokkaa työkseen vai onko se kaatopaikka.--Musamies (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 21.32 (EEST)

Mites noitten artikkelien lähteitten kanssa on?

Olen saanut niin paljon ristiriitaista tietoa Wikipedian vakiokäyttäjiltä, että voisitteko nyt selittää juurta jaksain pitääkö artikkeleissa olla lähteet vai ei?

Katsokaa esimerkiksi artikkelia Feminismi. Siellä on osio, johon on pyydetty lähteitä jo monta kuukautta, mutta lähteitä ei ole ilmestynyt, joten poistin lähtettömän osion. Nimimerkki htm aloitti muokkaussodan palauttamalla lähteetömän osion. Hänen mielestään juttu ei vaikuta täydelliseltä potaskalta, joten lähteitä ei tarvita. Nimimerkki Ortfan on lukinnut artikkelin viikoksi. Mutta ketään ei kiinnosta hakea kyseiseen osioon lähteitä. Nimimerkki kulttuurinavigaattorin mielestä lähteetön osuus "ei huononna artikkelia", joten se voisi olla lähteistämättömänä.

Tosiasiassa lähteistämätön osio on täyttä puppua ja jonkun henkilön yksityisajattelua.

Syntyykö teidän Wikipediassa valtaa käyttävien kesken minkäänlaista loogista ohjeistusta, jonka mukaan artikkeleita tulisi muokata? --Sovinisti (keskustelu) 3. kesäkuuta 2014 kello 17.44 (EEST)

keskustelu artikkelin keskustelusivulla voisi auttaa.--Musamies (keskustelu) 3. kesäkuuta 2014 kello 18.05 (EEST)

Anteeksi? Voisitko tarkentaa? Oletko käynyt ko. keskustelusivulla?--Sovinisti (keskustelu) 3. kesäkuuta 2014 kello 18.49 (EEST)

En ole käynyt, mutta siellä on oikea paikka keskustella tästä.--Musamies (keskustelu) 3. kesäkuuta 2014 kello 19.07 (EEST)

Käy nyt katsomassa ennenkuin alat viisastella. --Sovinisti (keskustelu) 3. kesäkuuta 2014 kello 19.09 (EEST)

Käyttäjätunnus Sovinisti voisi vetää jotain muuta kuin johtopäätöksiä kirjoituksistani: en ole kirjoittanut, että lähteitä ei tarvita. -Htm (keskustelu) 4. kesäkuuta 2014 kello 05.09 (EEST)

Aloitit kuitenkin muokkaussodan palauttelemalla lähteettömiä osia artikkeliin. Ystäväsi Ortfan lukitsi sitten artikkelin lähteettömine, kyseenalaisine osineen. Tuo toiminta on täysin Wikipedian ohjeiden vastaista. Kertokaa nyt Wikipedian ylläpiäjät ja vakiokäyttäjät mitä käytäntöjä noudatetaan ja noudatetaan sitten niitä käytäntöjä johdonmukaisesti eikä valikoiden. --Sovinisti (keskustelu) 4. kesäkuuta 2014 kello 08.39 (EEST)

Suojaus oli täysin käytäntöjen mukainen, eikä ota kantaa artikkelin sisältöön. En edes lukenut kiistanalaista kohtaa (enkä ole sitä tehnyt vieläkään). Jos suojauksen päätyttyä muokkaussota jatkuu, niin sitten pitää miettiä muita keinoja muokkaussotimisen päättämiseksi. --Otrfan (keskustelu) 4. kesäkuuta 2014 kello 19.29 (EEST)

Katso nyt ensin, että millaisen version suojaat. Tässä tapauksessa suojasit virheellisen version ja kehtaat vielä väittää, että suojaus on käytännän mukainen. Tässä tapauksessa ei ole kyse muokkaussodasta, vaan lähteettömistä väitteistä artikkelissa. Sellaisiahan ei sääntöjen mukaan pitäisi sallia. --Sovinisti (keskustelu) 4. kesäkuuta 2014 kello 22.11 (EEST)

Suojaus kohdistuu poikkeuksetta virheelliseen versioon, kun suojataan muokkaussodan kohde. Tämä johtuu siitä, että artikkelista on olemassa kaksi virheellistä versiota, ja suojaus kohdistuu aina jompaan kumpaan niistä. --Pxos (keskustelu) 5. kesäkuuta 2014 kello 00.11 (EEST)

Kyseessä on lähteettömät väittämät artikkelissa. Niitäkö täällä siis suojataan???--Sovinisti (keskustelu) 5. kesäkuuta 2014 kello 00.16 (EEST)

Artikkelien suojaus estää sen jatkuvan muokkaamisen silloin, kun sisällöstä on kiistaa. Suojaus ei kohdistu sisältöön vaan prosessiin. Tällöin asiasta on siirryttävä keskustelemaan sen sijaan, että muutetaan artikkelia. --Pxos (keskustelu) 5. kesäkuuta 2014 kello 00.22 (EEST)

Oliko tuo joku vitsi vai mikä? Wikipediassahan on säännöt, joita pitäisi noudattaa, vai pitäisikö? Kas siinä kysymys.--Sovinisti (keskustelu) 5. kesäkuuta 2014 kello 00.41 (EEST)

Ja niihin sääntöihin kuuluu, ettei artikkelien sisällöstä tule muokkaussotia. Muokkaussodan päättämiseksi ei ole keskustelemisen lisäksi kovin montaa keinoa käytössä ja suojaus oli niistä tässä tapauksessa paras. --Otrfan (keskustelu) 5. kesäkuuta 2014 kello 04.02 (EEST)

oikea menettelytapa olisi ollut poistaa lähteettömät osiot. Onhan täällä poistettu muutoksia köykäisemmilläkin perusteilla. --Sovinisti (keskustelu) 5. kesäkuuta 2014 kello 20.52 (EEST)

Eli muokkaussota kaipasi lisää osallistujia? Enpä huomannut sitä puutetta. --Otrfan (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 00.50 (EEST)

Muokkaussodat syntyvät juuri siitä, että sääntöjä sovelletaan "joustavasti". Jos säännöt olisivat samat kaikille, muokkaussotia ei pääsisi syntymään. Muokkaussodat ovat seurausta lepsusta, epäoikeudeenmukaisesta moderoinnista, jota wikipedian eliittiyhteisö, joka jakelee prenikoita toisilleen, harrastaa.--Sovinisti (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 10.35 (EEST)

Anteeksi vaan, mutta muutaman muokkaussodan nähneenä kommenttisi on puppua. Muokkaussotia syntyy, koska kaksi tai useampi käyttäjää on eri mieltä artikkelin sisällöstä, eikä siihen käytännöt vaikuta. Myös mainitsemasi "eliittiyhteisö" muokkaussotii välillä keskenään, sikäli kun keskinäiseltä prenikoitten jakamiseltaan joutavat. --Otrfan (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 12.28 (EEST)

Joo. Henkseleitä paukutellaan, että "on tässä muutama muokkaussota nähty..." Kuka tarvitsee muokaussotia? Jos säännöt olisivat selkeät ja niitä noudatettisiin, muokkaussodat vähenisivät. Haluavatko muokkaussotien sankarit oikeasti sitä? --Sovinisti (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 14.48 (EEST)

Muutama on nähty ja muutama keskeytetty, kuten tämäkin. Itse osannet kokeneena muokkaussotien sankarina vastata parhaiten esittämääsi kysymykseen. --Otrfan (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 14.51 (EEST)

Täysin tarpeeton lukitus Feminismi artikkelissa. Siitä ei kannata pahemmin henkseleitään paukutella. Jos sääntöjä olisi noudatettu, mitaan ongelmaa ei olisi tullut. Sinä syyttelet minuaa muokkaussodan sankariksi, vaikka olen toiminut Wikipedian ohjeitten mukaan. Annan sinulle jättipapukaijamerkin mikäli onnistut hoitamaan jonkun ongelman ilman rähinöintiä ja artikkelin lukituksia /bännäyksiä.--Sovinisti (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 17.29 (EEST)

Ei se täysin tarpeeton ollut. Itse asiassa oli jo artikkelin toinen suojaus tänä vuonna ja yksi estokin on muokkaussotimisesta annettu. Joka kerralla asiaa on ollut selvittämässä eri ylläpitäjä. Ei toimintasi ole ihan ohjeiden mukaista tainnut olla. Annan sinulle peilin, jos lupaat katsoa siihen. --Otrfan (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 17.39 (EEST)

Kyllä,,minut on bänmätty, IP:ni urkittu ja muuta jäynää tehty, mutta sääntöjä en ole rikkonut. Tällaista Wikipedian "joustavaa" käytäntöä kritisoin.--Sovinisti (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 20.15 (EEST)

Niin miten lähteitten / lähtettömien juttujen kanssa menetellään? --Sovinisti (keskustelu) 4. kesäkuuta 2014 kello 19.20 (EEST)

Siis kysymys kuului: "Pitääkö artikkelissa olla olla lähteet vai ei?" Kun saamme tähän kysymykseen selkeän vastauksen, voimme jatkaa keskustelua. --Sovinisti (keskustelu) 5. kesäkuuta 2014 kello 00.21 (EEST)

Taitaa olla liian vaikea kysymys. Muuten tällä on kyllä kaikenmaailman besserwissereitä poistelemassa muokkauksia ja pätemässä, että millä kaikilla tavoilla muokkaus on muka virheellinen ja sääntöjen vastainen. --Sovinisti (keskustelu) 5. kesäkuuta 2014 kello 20.56 (EEST)

Tämä lähdeasia on oman kokemukseni mukaan vähän niin ja näin. Meiltä löytyy erityisesti viihdepuolelta paljon artikkeleita, jotka ovat puutteellisesti tai eivät lainkaan lähteistettyjä. Esimerkkinä mainittakoon, vaikkapa Luokka:Salatut_elämät_-hahmot. Toisaalta meiltä löytyy myös paljon erinomaisesti lähteistettyjä artikkeita. Olen oikeastaan samalla linjalla kuin sinäkin, eli että lähteistykseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Mielestäni esimerkiksi tuo artikkeli feminismi, mistä tämä keskustelu lähti, on niin tunteita herättävä ja kiistanalainen aihe, että mielestäni sellaisessa pitäisi vaatia todella tarkkaa ja täsmällistä lähdeviiteistystä (vertaa esim. artikkeliin pakkoruotsi).--LCHawk (keskustelu) 5. kesäkuuta 2014 kello 21.35 (EEST)

Viihdepuoli ja helpot aiheet (vrt. politiikan koiravero-analogia) aiheet ovat niitä, joihin usea meistä pystyy osallistumaan, siksi niiden kirjoittajien kirjo on myös laaja. Onko miten normaalia, ettei fiwikissä ole ollut lähteitä vanhaan hyvään aikaan. Feminismi-artikkeli näkyy edenneen ainakin nelisen vuotta 2003-06 ilman yhtään ”oikeaa” lähdettä, on siis lähinnä essee. Voisiko joku valaista hieman wikipedian historiaa (tai löytyisikö jostain). Tuttuni tietää, että wikipediasta oli esim. totaalikäyttökielto joskus 00-vuosikymmenellä jollain Helsingin ala-asteella, koska wikipedia ei ole alkuunkaan luotettava. Onko nykyinen ”ehdoton” lähteistämisvaatimus tullut milloin, ja milloin sitä on alettu ”tosissaan” vaatia. Monissa vanhoissa artikkeleissa lähteistykset ovat täysin näennäisiä, mutta artikkeleissa on silti paljon asiaa. On sääli, jos niistä kategorisesti saisi automaattisesti poistaa ei-lähteistetyt osat. Pitää pystyä kompromisseihin. Mutta ainakaan uutta artikkelitietoa ei saisi päätyä tänne helposti ilman lähteitä. ”Miksi minun muka pitää lähteistää (eli noudattaa sääntöjä), jos juuri kukaan muukaan ei lähteistä” –peruste on hyvä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 08.15 (EEST)

Ongelma on epäjohdonmukaisuus, jota suomalaisessa Wikipediassa harrastetaan. Jotkut jutut kelpaavat lähteettöminä riippumatta löytyykö todellisuuspohjaa, toiset jutut poistettaan armotta ja kirjoittaja bännätään, vaikka lähteet olisivat kunnossa. Täällä on aktiivikäyttäjien joukko, joka poistelee muokkauksia, lukitsee artikkeleja, bännää kirjoittajia ja urkkii IP-osoitteita täysin mielivaltaisesti. Motiivina on lähinnä osoittaa omaa valtaansa. Se karkoittaa asiakirjoittajat. Kukaan asiantuntija ei halua alistua sellaiselle, että pätevä artikkeli pyyhkäistään roskikseen perusteetta ja ehkä kirjoittaja vielä pännätään, hänen yrittäessä palauttaa artikkelia.--Sovinisti (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 10.46 (EEST)

Käsittääkseni tässä ongelmana on se, että sinä haluat pyyhkäistä artikkelin roskikseen. Ja mistä on peräisin käsitys, että olet asiantuntija, asiakirjoittaja ja millä alalla?. -Htm (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 17.55 (EEST)

Käsityksesi on väärä. Riittää, kun haet juttuun lähteet. Feminismi artikkeli kyllä vaatii runsaasti korjaamista soveltuakseen tietosanakirjaan, mutta siitä myöhemmin, kunhan rauhotutte.--Sovinisti (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 20.20 (EEST)

Osittainen vastaus historiakysymykseen: Wikipedia:Wikiprojekti_Lähteet#Tilastoja kertoo että vuonna 2006 edes yksi lähdeviite oli alle kuudessa prosentissa (5.85%) artikkeleista, vuonna 2013 yli kuudessakymmenessä (61.3%). --Tappinen (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 18.25 (EEST)

Olipas hyvä ja asioita selittävä tilasto, kiitoksia. Täytyypä lukaista keskustelu. Vanha hyvä aika ei näytä olleen lähdeorientoinut, ja ilmeisesti ref-tagin käyttöönotto on ollut hyvin oleellinen. Lähtettömien artikkeleiden kokonaismäärä alkoi siis vähetä 2009/10, on jo siis alettu kiinniittää huomio ongelmaan, paljon on täytynyt panostaa tuolloin (vanhoihin ja uusiin). On katetta lähteistämisvaatimuksella.

Mikähän on uusien artikkeleiden osalta lähteettömien osuus? Onko nuo helppo yksilöidä ja tsekata tilanne. Onko ja pitäisikö niiden osalta toteuttaa nollatoleranssia? Päivässä siis noin satakunta uutta artikkelia. Onko mahdotonta, että lähteetöntä uutta artikkelia ei päästettäisikään tänne? Eikös en-wikissä ollut joku portti? Laatuongelmaa tuolla ei ratkaista (aktiviteettien määrät ilmaisesti ylivoimaisesti vanhojen artikkeleiden parissa?), mutta olisi selkein mahdollinen signaali tämän median linjasta. Lienevät keskustellut linkisssä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 09.54 (EEST)

Uusia artikkeleita pitää voida perustaa tarvittaessa nopeasti eikä kynnys saa nousta uusille käyttäjille liian korkeaksi. Uudet artikkelit ovat yleensä tynkiä. Niissä tarvitaan lähdeviitteitä ensisijaisesti merkittävyyden osoittamiseksi ja muissa erityistapauksissa. --Thi (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 14.21 (EEST)

Samoilla linjoilla Thin kanssa. Ensimmäinen artikkeli ei useimmilla ole kovinkaan täydellinen ja menee enemmän tai vähemmän harjoittelun piikkiin, enkä automaattisesti niitä poistaisi lähteettömyyden takia, ellei artikkeli sisällä mitään erityisen radikaaleja väitteitä. --Otrfan (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 14.41 (EEST)

Ainakin osaksi eri linjoilla: lähteet tulee olla. Lähteettömät artikkelit ja tyngät sotivat wikipedian peruskäytäntöjä vastaan: lisää lähteet ja tarkistettavuus. Lähteettömät saisivat olla poikkeustapauksia, eivät yleislinja. Ainakin jonkun perusmitan jälkeen, ei lähtettömyyttä tulisi pitää hyväksyttävänä. Käännökset muunkielisistä, lähteettömistä wikiartikkeleista eivät myöskään täytä tarkistettavuuskriteeriä ja ovat täten huonoja artikkelin pohjia. Esimerkiksi musiikkitynkiä on yli 10 000 kappaletta (!), ja joukossa huikea määrä lähteettömiä. Siksi on kerrassaan kummallista, että fiwikin viikkokisa palkitsee, eli jakaa pisteitä uusien, lähteettömien musiikkiartikkeleiden tai uusien lähteettömien tynkien lisäyksistä. Ainakin tässä tapauksessa monen lähteettömän tuotoksen lisääjät eivät ole ensikertalaisia, vaan keskitasoa kokeneempia wikipedistejä. Ei voi olla niin, että fiwiki kannustaa, edes ohjelmallisen pistepalkinnon muodossa, hyvien peruskäytäntöjen vastaiseen toimintaan! Mielestäni lähteettömistä uusista artikkeleista ei saisi palkita perussääntönä, koska se romuttaa wikipedian peruskäytäntöjä. Laitoin tästä huomautuksen tämän viikon viikkokisan keskusteluosaan. --Paju (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 15.45 (EEST)

Kyllä minustakin Wikipedian tulisi palkita jäseniään määrän sijasta laadusta. Moderoinnissa tulisi olla joku muu linja kuin mielivalta. --Sovinisti (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 10.05 (EEST)

Moderointia tekevät kaikki käyttäjät. Meillä ei ole erikseen moderaattoreita. --Otrfan (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 09.44 (EEST)

Jaa. Kerro minullekin miten. Minulla olisi tarve panna eräs nimimerkki Otrfan jäähylle nenäkkyydestä. --Sovinisti (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 10.05 (EEST)

Estotoiminnot on rajattu käyttäjien keskuudestaan valitsemien ylläpitäjien käyttöön. Artikkelien sisältöön ylläpitäjillä ei ole sen kummempaa vaikutusvaltaa kuin muillakaan käyttäjillä. --Otrfan (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 10.12 (EEST)

Heko-heko, Otrfan ei ole esiintynyt tässä jankutuksessa lähelläkään nenäkkäästi eikä edes yrittänyt. -Oletko Sovinisti muuten huomannut, että muokkaat välillä kirjautumatta, allekirjoitat, kirjaudut ja korjaat allekirjoituksen? Paljastat IP-osoitteeesi ihan itse. -Htm (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 10.46 (EEST)

Omaa IP:tään saa levitellä niin paljon kuin sielu sietää, mutta toisen IP:n urkkiminen on toinen juttu. Olen tosiaan huomaamattani kirjoitellut kirjautumatta ja vaihtanut sitten allekirjoituksen, että tiedetään kenen kanssa keskustellaan. Htm puolustaa Otrfania, koska Otrfan auttoi Htm:ää tämän käynnistämässä muokkaussodassa. (Periaatteella rapsuta sinä minun selkääni, niin minä rapsutan sinun selkääsi.) Tuo on Wikipediassa vallitsevaa korrupiota, jolle ulkopuolinen ei voi muuta kuin pysyä ulkopuolella. Pitäisi tietysti katsoa kenelle ylläpitäjän oikeuksia annetaan, mutta nyt se on myöhäistä.--Sovinisti (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 22.22 (EEST)

Ylläpitäjät valitaan äänestämällä. Otrfan sai äänestyksessä 57 annetusta äänestä 55 puoltavaa, joten hänestä tuli ylläpitäjä. Päätösenteko ja demokratia toimivat täällä tuolla lailla. Mun mielestä tulos oli aika selvä vaikka tietysti sun mielestä se oli ihan väärin ja kinttaalla. Voit tietysti yrittää muuttaa systeemiä, mutta saatat huomata, ettei joukoissasi seiso ketään. -Htm (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 23.07 (EEST)

Juu. On huomattu. --Sovinisti (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 23.22 (EEST)

Saattaa olla vaikeuksien kerjäämistä puuttua tähän, mutta koska ammatillisesti tiedän jotain tiedonlähteistä ja olen ollut Wikipediassa kohtalaisen aktiivinen vuodesta 2007 lähtien, niin kommentoin oman kokemukseni pohjalta seuraavaa, toivottavasti öljyksi laineille eikä bensaksi liekkeihin: Wikipedian artikkelin tulisi perustua asianmukaisiin, eli asiantunteviin, eri näkökohtia edustaviin ja ajanmukaisiin lähteisiin ilman niin vahvoja tulkintoja, että kyseessä on uusi tutkimus. Tulkitsemaan joutuu aina, jos aikoo välttää plagioinnin tai yhdistellä useita lähteitä tai saman lähteen eri kohtia.

Artikkelilla on sekä tuotos- ja tilannepuoli (miltä artikkeli näyttää nyt) että prosessipuoli (miten se on kehittynyt ja voi edelleen kehittyä), mikä vaikuttaa siihen, miten artikkelin sisältö, argumentaation logiikka ja lähdepohja kussakin artikkelissa milloinkin kohtaavat ja ovat tasapainossa. Jos artikkelit olisivat pelkkiä ristiriidattomia faktakokoelmia, linja olisi helppo: jokaiselle faktalle paras sillä hetkellä saatavissa oleva lähde ja sitten seuraava fakta lähteineen ilman tulkinnanvaraista tekstiä välissä. Mukana on kuitenkin myös tulkintoja ja ristiriitoja näkemysten välillä, jolloin tarvitaan lähteitä ja perustelun logiikkaa eri näkökannoille. Tietosanakirjatehtävän, viestivyyden ja artikkelin kokonaisuuden kannalta tarvitaan myös sidosteisuutta tiedollisten näkökulmien välille ja tätä osaa tekstistä ei voi ankkuroida lähteisiin yhtä tiukasti kuin yksittäisiä faktoja voisi ja pitäisi. Lähteistä näet ei ole helppo löytää valmiita "palikoita" kuvaamaan eri näkökulmien välisiä suhteita ja siirtymiä. Niinpä nämä osat tekstistä ovatkin alttiita kritiikille ja näkökulmaeroille.

Prosessin kannalta lähteet eivät aina ole saatavilla silloin, kun artikkelin jonkin osan idea ja ilmaisu muuten saattavat kiteytyä. (Joku voi tietysti vaatia, että saa kirjoittaa vain kaikkien relevanttien lähteiden ollessa käsillä.) Muokkaaja voisi merkitä itse lähdepyynnön, jonka täyttää heti kun voi. Vastaavasti, jos ilmaantuu relevanttia kirjallisuutta aihepiiristä, voisi sen liittää mukaan kirjallisuutta-otsikon alle, jolloin vältetään viittaamattomien lähteiden ongelma. Se, miten lähteet-osion ja tekstin välinen suhde määritellään, vaihtelee näköjään käyttäjittäin ja koska olemme tilannesidonnaisia ihmisiä, myös ajanhetkestä toiseen, mihin on osuutensa silläkin, miten kukin artikkeli on lähtenyt kehittymään: artikkelissa omaksuttua tiedon käytön tapaa voi joko myötäillä tai lähteä haastamaan. Rapaa saa niskaan kummastakin: joko olet lähteiden käytössäsi epäjohdonmukainen tai lähdit horjuttamaan muokkaaja X:n artikkelissa Y omaksumaa ainoaa oikeaa tiedon muotoilun ja lähteiden käytön tapaa.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 11.03 (EEST)

Jos ette muuta lähdettä keksi niin pankaa vaikka, että "keksitty omasta pääästä".--Sovinisti (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 14.48 (EEST)

Päivämäärien merkitseminen

Osaisiko joku sanoa miksi päivämäärät artikkeleissa (esim. syntymäpäivät) kirjoitetaan muodossa 12 heinäkuuta 2010. Miksi ei käytetä muotoa 12.7.2010. Koska mikäli joku ulkomaalainen etsii kyseistä sivua, niin hän joutuu erikseen sitten selvittämään mitä se "heinäkuu" tarkoittaa. Eli tuo kuukauden merkitseminen numerolla selkeyttäisi todella paljon. Itse olen tähän ongelmaan muutamia kertoja törmännyt --80.222.234.6 10. kesäkuuta 2014 kello 03.20 (EEST)

Joku toinen ulkomaalainen saattaisi ihmetellä onko esimerkissäsi kyse joulukuusta vai heinäkuusta ja sitten hän joutuu erikseen selvittämään, kumpi noista numeroista on kuukausi. - Pitkän päiväyksen merkintä on yleinen käytäntö kaikenkielisissä Wikipedioissa.-Htm (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 07.20 (EEST)

Po. 12. heinäkuuta 2010 pisteen kera. Suomenkielinen Wikipedia on tarkoitettu ensi sijassa suomea ymmärtäville, mutta tästä on joskus kysytty muutenkin. Yksi perustelu on ollut se, että jos päiväykseen lisätään linkit, linkitetty lyhyt päiväys 12.7.2010 näyttäisi hassulta (ks. Wikipedia:Kahvihuone/Vanha8#Päivämäärien merkitseminen). --Silvonen (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 07.22 (EEST)

Kun klikkaa linkitettyä päiväystä, päätyy jollekin sivulle esimerkiksi 12. heinäkuuta. Seuraa Havainto: Sehän on Wikidatassa! Ruudun vasemman laidan valikosta voi valita kielen, jota osaa ja viemällä hiiren kursorin sen hallitsemallaan kielellä olevan kielen nimen päälle, ruudulle ilmestyy kupla, jossa on se päiväys ulkomaalaisen suomea osaamattoman katselijan hallitsemalla kielellä. Ummikot joutuvat aina tekemään enemmän työtä. -Htm (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 07.31 (EEST)

Jos "ulkomaalainen" (tarkoittaa kai "suomea osaamaton") yrittää lukea suomenkielistä wikipediaa, kuukausien nimet tuskin ovat hänen suurin ongelmansa. --Jmk (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 08.27 (EEST)

Käännätin muuten huvikseni yllä käydyn keskustelun Google Translatella englanniksi, ja pitkät päivämäärät kääntyivät yksiselitteisesti oikein. Jostain syystä 12.7.2010 kuitenkin muuttui ensimmäisessä kommentissa amerikkalaiseen muotoon (kuukausi/päivä/vuosi), kun taas Silvosen kommentissa järjestys säilyi alkuperäistekstin mukaisena. –Ejs-80 10. kesäkuuta 2014 kello 15.40 (EEST)

Hupia kyllä syntyy. Suomea osaamaton = Finnish part of the carpet. --Jmk (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 16.06 (EEST)

Käännösohjelma näköjään tulkitsi tuossa tarkoitetun maton osaa eli ”osaa maton”. –Ejs-80 10. kesäkuuta 2014 kello 16.28 (EEST)

Itsekin "kieltä osaamattomana" etsin henkilön syntymäaikaa ulkomaalaisesti Wikipedista, ja törmäsin tuohon ongelmaan, että kuukausi oli kirjoitettu kirjaimilla... Joten siksi Suomalaisessa versiossa voisi hyvinkin korjata tän pienen "bugin" --80.222.234.6 11. kesäkuuta 2014 kello 00.15 (EEST)

Vastaesimerkki: etsin henkilöiden kuolinaikoja usein vieraskielisistä lähteistä, ja vaikka olen lukenut koulussa 9 vuotta englantia, joudun pysähtymään noiden 12/6/09 -tyyppisten päivämäärien eteen (arjen esimerkkinä myös säilykkeiden "parasta ennen"). Kirjaimin kirjoitetun kuukauden voi aina kääntää, vaikkapa käännöskoneella, mutta muuten tuo "vuosi neljällä numerolla kuukausi kirjaimin" on ainoa yksiselitteinen. Siis, se ei ole bugi vaan harkittu ominaisuus. --Tappinen (keskustelu) 11. kesäkuuta 2014 kello 07.20 (EEST)

Sitten varmana osaat sanoa mitä kuukautta tässä tarkoitetaan "18 marca 1900" Eli kyllä se bugi on että kuukausi tulee kirjoitettuna, eikä numerona... Esim "joulukuu" ei sano muun maalaisille mitään, mutta jos lukisi esim 20.12.2014, niin jopa kiinalainen tajuaisi mitä kuukautta meinataa --80.222.234.6 16. kesäkuuta 2014 kello 19.08 (EEST)

Eihän se bugi ole, jos kyseessä on tietoinen päätös. Fi-wikiä tehdään suomenkielisille ja jos tavoitteeksi otetaan tehdä siitä mahdollisimman ymmärrettävä myös ei-suomea puhuville, niin lopputulos voi olla aika karmea. Itse asiassa olisi sama kirjoittaa koko roska esperantoksi tai englanniksi. --Otrfan (keskustelu) 16. kesäkuuta 2014 kello 19.40 (EEST)

Olisin samoilla linjoilla. Suomenkielinen Wikipedia on suomenkieliselle yleisölle tarkoitettu. Kuukausinimet kääntyvät vaivatta netin automaattikääntyreillä oikein niille satunnaisille suomentaidottomille, joiden on jostain syystä saatava ne tietää. --Pitke (keskustelu) 16. kesäkuuta 2014 kello 20.42 (EEST)

Päiväyksien pelkillä numeroilla merkkaaminen ei auta tässä mielessä, ei ole olemassa mitään yhtenäistä kulttuurien ja kielten välistä standardia. Kielestä, kulttuurista tai jopa pelkästä asiayhteydestä riippuen tapana voi olla merkitä esim. päivä/kuukausi/vuosi, tai kuukausi/päivä/vuosi, tai vuosi/kuukausi/päivä, tai vuosi/päivä/kuukausi. On mahdoton ajatus lähteä mukauttamaan suomenkielistä wikipediaa sopivaksi mitä tahansa muuta kieltä puhuvalle potentiaaliselle käyttäjälle (joita en usko olevan montaa), tai tässä tapauksessa projektiolle siitä, miten asiat oletuksen mukaan toimisivat helpommin. Vielä vaikeampi ajatus ruveta muuttamaan meidän ihan omassa kielessämme hyväksyttyä tapaa sen vuoksi, että käännöskoneet eivät käännä suomeksi kirjoitettua kuukautta joillekin satunnaisille kielille välttämättä oikein. Käännöskoneiden käyttö on alkanut olla muutenkin kasvava ongelma Wikipediassa ja muualla. Tämä näkyy virheellisinä oletuksina tai tulkintoina, ja niiden kertaantumisena muiden jatkossa tukeutuessa käännöskoneita käytettäessä tehtyihin virheisiin. Olen viikon sisään korjaillut kahtakin artikkelia, joissa toisessa oli käytetty käännöskonetta sekavan sotkun aikaansaamiseksi ja toisessa jo tehty selvä asiavirhe käännöskonetta käytettäessä. Kaikki tekevät virheitä, mutta virheiden lisäämiseen ei tule pyrkiä. Jos joku "18 marca 1900" aiheuttaa ongelmia, niin silloin sitä ei merkitä tänne. --Ukas (keskustelu) 16. kesäkuuta 2014 kello 22.05 (EEST)

Nythän EI ole puhe siitä että kaikki olisi jokaisen maan ymmärrettävissä, vaan että päivämäärät olisi... Jos joku englantilainen haluaisi esim selvittää pentti viljanen:n syntymäpäivän, niin moniko tajuaa mitä tuo heinäkuu tarkoittaa??? Tottakai sen voi kääntää kielikoneella, mutta muutama koodi tänne, niin lukisi Penan syntymäpäivänä 30.7.1915... Tosta osaa kiinalainenkin päätellä minä kuukautena se on syntynyt --80.222.234.6 16. kesäkuuta 2014 kello 22.57 (EEST)