Wikipedia:Ehdokkaat suositelluiksi sivuiksi/Tatraplan

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin suositellut artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Ei hyväksytty (60,0 % kannatti suositelluksi artikkeliksi) --PtG 23. maaliskuuta 2010 kello 00.22 (EET)

Tatraplan

Ajattelin laittaa tämän sivun vertaisarviointiin kerätäkseni yhteisön näkemyksiä siitä minkälainen on hyvä automallista kertova artikkeli. Tätä on nyt kehitetty ehdotusten perusteella pari viikkoa. --Gwafton 8. maaliskuuta 2010 kello 21.31 (EET)

Äänestys päättyy 22. maaliskuuta 2010 kello 21.31 (EEST).

Kannatan

1. Roquai 8. maaliskuuta 2010 kello 21.40 (EET)
2. Olisiko mahdollista saada johdannon punainen linkki siniseksi? – EtäKärppä⁹⁹ 8. maaliskuuta 2010 kello 21.46 (EET)
3. Suosittelen. --Mpadowadierf 8. maaliskuuta 2010 kello 22.24 (EET)
4. --Eino81^keskustelu 8. maaliskuuta 2010 kello 23.05 (EET)
5. Helposti ei varmasti löydy enempää tietoa. --Abc10 8. maaliskuuta 2010 kello 23.47 (EET)
6. Sopivan mittainen, kieli hyvää, ehkä vaatisi neljännen ja viidennen lähteen. Gopase+f 9. maaliskuuta 2010 kello 21.53 (EET)
7.  Kannatan. --Pentti Repo 10. maaliskuuta 2010 kello 16.23 (EET)
8. Sopivan mittainen, joitain pikkuasioita voisi lisäillä mutta yleisesti ottaen ok. --Zache 10. maaliskuuta 2010 kello 16.55 (EET)
9. Ehkä hieman lyhyt, mutta ei taida löytyä enempää tekstiä. Jännittävä aihevalinta.—Aku506  10. maaliskuuta 2010 kello 18.08 (EET)
10. Äänestyksen aikana kehittynyt tarpeeksi, jotta saa ääneni tänne. --PtG 12. maaliskuuta 2010 kello 16.26 (EET)
11. vaikea aihe mutta kelpaa suositelluksi sivustoksi.D100a 13. maaliskuuta 2010 kello 12.04 (EET)
12. Tässä oli kaikki mitä asiasta voi haluta tietää. --Esamatti1 13. maaliskuuta 2010 kello 20.34 (EET)
13. --Hrrkrr31 16. maaliskuuta 2010 kello 23.53 (EET)
14. Rajatapaus. Mutta kun vertaa suurimpaan osaan automalleja käsittelevistä artikkeleista, niin ihan jo kannatusmielessä ääni tänne.--Tanár 17. maaliskuuta 2010 kello 19.47 (EET)

Vastustan

1. Melko lyhyt ja perustuu vain muutamaan lähteeseen, tosin noin vanhasta on kyllä vaikeaa saman ajan lähteitä löytää. --Topy 8. maaliskuuta 2010 kello 21.46 (EET)
2. Topyn kanssa samaa mieltä ja lisäksi koska artikkelissa näkyy punainen linkki. 101090ABC 8. maaliskuuta 2010 kello 21.47 (EET)
3. Suositelluksi aivan liian lyhyt. Kannattaa kokeilla hyväksi ensin. --ML 8. maaliskuuta 2010 kello 22.15 (EET)
4. Hieman kaipaisi laajennusta, jos edes hyväksi meinaa... --Ville Siliämaa 8. maaliskuuta 2010 kello 22.17 (EET)~
5. Ei ei ei... Lyhyt, liian vähän viittauksia, ja se punainen linkki. Itse en kyllä nykyisellä laittaisi hyväksikään. Potenttiaalia tuossa kyllä on, hiomisella saattaisit meikäläisenkin äänen saada kääntymään HA-äänestyksessä.-Henswick- Sermo? 8. maaliskuuta 2010 kello 22.18 (EET)
   1. Hyväksi. --JannE 9. maaliskuuta 2010 kello 09.58 (EET)
6. Hyväksi mahdollisuuksia, suositeltuun liian vähän pituutta. Lähteiden lisäyskään ei olisi pahitteeksi. --junafani ^(?!) 9. maaliskuuta 2010 kello 11.55 (EET)
7. Eeei... --Lakritsa 10. maaliskuuta 2010 kello 17.04 (EET)
8. Työtä vaatii vielä, kuten keskustelusta näkee. En äänestäisi vielä hyväksikään, tosin niillä rajoilla liikkuu. --Otrfan 10. maaliskuuta 2010 kello 17.06 (EET)
9. Hieno artikkeli kieltämättä, mutta ei silti suositelluksi, hyväksi voisi päästä. -DragonMaster- 10. maaliskuuta 2010 kello 17.10 (EET)
10.  Vastustan Kuten Topy ja ML. --MikkoK 10. maaliskuuta 2010 kello 17.49 (EET)

Keskustelu

Täällä sanotaan, millainen suositellun tulisi olla. Artikkelin pituudesta ei puhuta mitään, eikä myöskään punaisia linkkejä kielletä missään. Roquai 8. maaliskuuta 2010 kello 21.55 (EET)

Artikkelin ymmärtämisen kannalta keskeisistä aiheista tulisi olla vähintään perustason artikkelit, siellä sanotaan. Mielestäni lukijan on hyvä tietää, millainen kaupunki on tuo mainittu. Lisäksi sanotaan, että artikkelin tulee olla kattava. Mielestäni tämäkään ei täyty, koska monet kohdat artikkelissa ovat varsin lyhyitä. 101090ABC 8. maaliskuuta 2010 kello 22.01 (EET)

Ole sitten ystävällinen, ja kerro äänestyksen aloittajalle mihin pitäisi saada lisätietoa. Nämäkin asiat olisi hyvä tuoda esille vertaisarvioinnissa. Nyt tulee taas kiire kehittää artikkelia. – EtäKärppä⁹⁹ 8. maaliskuuta 2010 kello 22.11 (EET)

Tietääkseni artikkelista ei ole vertaisarviontia ? Ja painottaisin että lähteitä on hyvin niukasti. --Topy 8. maaliskuuta 2010 kello 22.14 (EET)

Johdanto on mielestäni hieman lyhyt. Saisiko sitä vähän laajennettua? —kallerna™ 8. maaliskuuta 2010 kello 22.09 (EET)

Artikkelin vertaisarviointia ei muuten oltu lopetettu ennen äänestyksen aloitusta, vaikka näin käsittääkseni tulisi tehdä. 101090ABC 8. maaliskuuta 2010 kello 22.18 (EET)

EDIT: linkki. 101090ABC 8. maaliskuuta 2010 kello 22.19 (EET)

"Sinistin" artikkelin, eli pelastin kaikkien vastustajien wiki-elämän. Ei tarvitse kiittää. – EtäKärppä⁹⁹ 8. maaliskuuta 2010 kello 22.26 (EET)

Tuo oli vähäisin ongelma, vaikka itse sanonkin. Suurempi on artikkelin lyhyys. Kiitos sinistyksestä. 101090ABC 8. maaliskuuta 2010 kello 22.28 (EET)

Tee vaikka tämän kaltainen listaus siitä, mitä vielä kaipaat artikkeliin. Auttaa äänestyksen aloittajaa. Kommentin jätti EtäKärppä (keskustelu – muokkaukset) 8. maaliskuuta 2010 kello 22.36

En nyt keksi mitään, ja alun perinkin komppasin muita. 101090ABC 8. maaliskuuta 2010 kello 22.38 (EET)

Eli artikkeli on sinusta vajaa, mutta et keksi lisättävää? Unohda muiden mielipiteet, ja ajettele omilla aivoillasi. – EtäKärppä⁹⁹ 8. maaliskuuta 2010 kello 22.52 (EET)

No laitetaan sitten listaa: esimerkiksi vientimarkkinat -osio kaipaa laajennusta ja on Suomikeskeinen ja sitten viitteitä voisi olla enemmän. 101090ABC 8. maaliskuuta 2010 kello 22.59 (EET)

Nonii, hyvä! Jotain työnsarkaa Gwaftonille. – EtäKärppä⁹⁹ 8. maaliskuuta 2010 kello 23.04 (EET)

Kiitokset EtäKärpälle Kopřivnice-linkin sinistämisestä. :)

Artikkelia on sanottu liian lyhyeksi. Voisitteko täsmentää tarkemmin että minkälaisia elementtejä siitä mielestänne puuttuu? Minkälaisia tietoja kaivataan vientimarkkinoista?

Myös lähteitä on vähän. Mutta kuinka paljon lähteitä olisi kohtuullista olettaa yksittäistä automallia käsittelevältä artikkelilta? Mainituissa lähteissä on päällekkäisiäkin tietoja enkä ole merkannut jokaisen kappaleen loppuun kaikkia lähteitä missä sama asia toistui. Jos artikkelia haluaa laajentaa, ainahan voi kirjoittaa tikusta asiaa ja laittaa vaikka kansipulttien kiristysmomentit ja vaihteiden välityssuhteet, mikä nyt ei kuitenkaan varmaan ole kovin relevanttia Wikipediassa.

Mitä tietoja automallista kertovassa artikkelissa tulisi teidän mielestänne (yleisesti) olla? --Gwafton 8. maaliskuuta 2010 kello 23.12 (EET)

Ehkä suurimpana ongelmana itse koen vientimarkkinat -osiossa sen, että se on liian Suomi -keskeinen. 101090ABC 8. maaliskuuta 2010 kello 23.18 (EET)

Suomikeskeisyys ei ole hirvittävä ongelma. Jos Suomi on ollut toiseksi tärkein vientimaa, niin ei kolme virkettä aiheesta kovin paljon ole. Itse asiassa yksi suomikeskeinen asia olisi ihan kiva lisätäkin: mitä auto maksoi ja mitä sen kilpailijat maksoivat? Hinnan ohella näin miehenä kiinnostaisi tietää, että miten kovaa auto kulkee? Löytyykö vanhoista lehdistä koeajoja? Lähteistys on melko yksipuolinen ja lähdesivuilta ei löydy edes kirjoittajan nimeä. --Otrfan 8. maaliskuuta 2010 kello 23.23 (EET)

On kyllä todella Suomi-keskeinen :DD Noh, ainahan syitä löytää vaikka mille, kun tarpeeksi etsii. --Mpadowadierf 8. maaliskuuta 2010 kello 23.24 (EET)

Siis tuossa yhdessä osiossa (vientimarkkinat) voisi olla enemmän muistakin maista kun Suomesta, oli mun pointtini. 101090ABC 8. maaliskuuta 2010 kello 23.34 (EET)

Toki. Jos joku jaksaa osiota laajentaa, niin tästä saisi pari mielenkiintoista virkettä hyvästä lähteestä:[1] --Otrfan 8. maaliskuuta 2010 kello 23.37 (EET)

Aihe sinänsä on mielenkiintoinen, eli idän ja lännen välinen kauppa kylmän sodan aikana, mutta tuo viittaus Tatraplaniin on ehkä enemmän esimerkinomainen ja mielestäni vähän irrallinen tässä artikkelissa. --Gwafton 8. maaliskuuta 2010 kello 23.53 (EET)

Lisäsin muutaman virkkeen yleisluontoisen kuvauksen vientimarkkinoista uudesta lähteestä. --Gwafton 9. maaliskuuta 2010 kello 08.54 (EET)

Tällä sivulla on hienoja mainoksia. Mitenkähän noiden tekijänoikeudet on, kun ne ovat kaupallisia mainoksia. Yksi kuva olisi hieno saada artikkeliin. --Abc10 8. maaliskuuta 2010 kello 23.46 (EET)

Itsekin olen katsellut noita mainoksia, mutta kun en tiedä tekijänoikeuksista. Onko kenelläkään parempaa tietoa?

Sivuhuomautuksena, mukava huomata että niin moni on kiinnostunut näinkin tuntemattomasta automerkistä ja -mallista. Ehkä en olekaan tehnyt näitä artikkeleja pelkästään omaksi ilokseni. ;) --Gwafton 8. maaliskuuta 2010 kello 23.53 (EET)

Vanhoissa ja vielä vähän erikoisemmissa autoissa on sellaista hohtoa, että ne saa heti huokaamaan: tuommosen kun saisi talliinsa. --Abc10 9. maaliskuuta 2010 kello 00.05 (EET)

Menisikö sitaattioikeudella? Toisaalta blogit eivät taida kelvata lähteeks Wikipediassa. 101090ABC 8. maaliskuuta 2010 kello 23.55 (EET)

Se että blogit eivät kelpaa, liittyy vain sisällön luotettavuuteen eikä siis yleensä koske kuvia. Sitaattioikeuden en kuitenkaan usko valitettavasti täyttyvän: yhteys on liian löyhä koska artikkelissa ei varsinaisesti käsitellä noita mainoskuvia. --Hrrkrr31 9. maaliskuuta 2010 kello 09.14 (EET)

Tässä on lähteenäkin käytetty sivu josta löytyy ihan julmetusti mielenkiintoista kuvamateriaalia: [2]. --Gwafton 8. maaliskuuta 2010 kello 23.59 (EET)

Tuonkin sivun lopussa lukee "All rights reserved." :( --Hrrkrr31 9. maaliskuuta 2010 kello 09.14 (EET)

Jep. Mutta mahtaako sivuston haltijalla olla itsellään oikeutta varata oikeuksia kuviin jotka ovat ilmiselvästi jonkun muun tahon kauan sitten ottamia? --Gwafton 9. maaliskuuta 2010 kello 10.05 (EET)

Sitaattioikeuden kannalta ei sinänsä ole väliä mikä kuvan lähde on eli ei ole väliä onko lähde laillinen,laiton tai antaako teoksen tekijä käyttöön luvan. Sillä on merkitystä onko sitaattioikeudella käytetty teos julkaistu ja onko meillä perusteltu syy käyttää teosta sitaattioikeudella. --Zache 9. maaliskuuta 2010 kello 10.43 (EET)

Artikkeli on ihan sopivan pituinen, eikä siitä äkkiseltään katsoen mitään olennaista puuttunut. Tietysti yksi laajennusmahdollisuus olisi vertailut muihin saman ajan automalleihin..., mutta toisaalta, jos mikään lähde ei tällaista vertailua ole tehnyt ei sitä pidä silloin käsitelläkään. Ainoa ongelma artikkelin ss-statuksen tiellä on vähän kaponen lähteistys. Ilmeisesti artikkeli perustuu suurimmaksi osaksi sivustoihin http://www.tatraportal.sk , http://www.tatra.demon.nl/ ja http://www.tatraplan.co.uk/ . Vain kolmeen lähteeseen tukeutuminen on vähän huono homma. Mahtaisiko esim. google.booksista löytyä vihjeitä mahdollisista lisälähteistä? Lisälähteistä voisi löytyä myös vihjeitä laajennuksiin. Esim. tuotantolinjastolle tehtyjen mahdollisten työstökoneiden kehittelystä tai muita sarjatuotannossa tehtyä ratkaisuja. Gopase+f 9. maaliskuuta 2010 kello 21.53 (EET)

Merkkailit artikkeliin aika paljon punaisia linkkejä. Olen sitä mieltä että mm. jousitustyypeistä tarvitaan kyllä omat artikkelinsa Wikipediaan, mutta mielestäni linkkejä ei kannata nyt lisätä koska artikkeleja ei ole. Ja luulen että Tsekkoslovakian auto- ja ilmailuteollisuus -artikkelia saa odottaa.

Poistit aiheesta muualla -linkit koska ne mainitaan lähteinä. Onko tästä olemassa kirjattua käytäntöä? Mielestäni ne voivat olla siellä siksi, että ne ovat laajempia selvityksiä ja siksi valikoitu aiheesta kiinnostuneelle lukijalle mielenkiintoisiksi lisätiedon lähteiksi. Jos lähteitä on paljon, lukijalta kuluu turhaan aikaa lähteiden selaamiseen.

Kumosin muokkauksesi tällä erää. Mutta jos tosiaan käytäntö on kuten olet tehnyt, sen voi toki palauttaa. --Gwafton 10. maaliskuuta 2010 kello 10.57 (EET)

Suora lainaus sivulta Wikipedia:Aiheesta muualla: "Jos olet käyttänyt sivua/sivustoa lähteenä, lisää se Lähteet-otsikon alle." Punaiset linkitkin on ihan aiheellisia. Rumiahan ne ovat, mutta ovatpahan sitten valmiina, kun joku joskus tulevaisuudessa tekee artikkelin. Kumoathan kumoamisesi, kiitos. Gopase+f 10. maaliskuuta 2010 kello 11.05 (EET)

Kumoaminen kumottu. --Gwafton 10. maaliskuuta 2010 kello 11.47 (EET)

Ei hirveän helposti lähteitä netistä löydy. Tuollaisia itse löysin (tsekkiyms tekstit kääntyy ihan kohtalaisesti google translatella).

• Moottori 11/52 koeajaa Tatra T600:n (lähde ja linkki Moottorin juttuun skannattuna)
• Espoon automuseo:Tsekkoslovakian ansioitunut ajoneuvoteollisuus
• New York Times: AUTOS ON MONDAY/Collecting; An East European Tour de Force, Often Copied but Still Unsung
• Tekniikan maailma 7/2003 - Helsingin kansainvälinen autonäyttely 1953 -jutussa on haun mukaan mainittu Tatraplan.
• East european cars -kirjaa (sivut 100-103) on käytetty kandityössä lähteenä Tatralle.
• Dark roaster blend: "Tatra" Car & Other Aerodynamic Marvels - ei käsittele T600:sta vaan Tatraa ylipäätänsä
• Aerodinâmica checa (laaja yleisartikkeli Tatrasta)
• Nejoblíbenější Tatrovka se začne asi znovu vyrábět - uutinen retrotatra-äänestyksestä.
• atra se vrátí k výrobě osobních aut - toinen uutinen retrotatra-äänestyksestä.
• Tatra plans to renew production of its legendary models (englanninkielinen uutinen retrotatrojen valmistuksesta)
• V anketě Tatry zvítězila limuzína papalášů, šestsettrojka - retrotatra-äänestyksen tulos.
• La marque légendaire Tatra revient sur le marché de l’automobile, avec un équipementier français - autojen hintoja.
• Maravillas de colección -lähde sille, että pariisin automuseossa on suksilla varustettu Tatraplan?
• Renault project 108 -tatraplan-klooni?

Noita lähteitä etsiessä niin tuli seuraavia aiheita mieleen joilla voisi artikkelia laajentaa.

• Oliko kaikki Tatrat eliittiautoja (T603 selkeästi oli, mutta oliko Tatraplan myös?)
• Auton vaikutukset muihin autoihin, entä mitä muita samankaltaisia autoja oli/on (Vw, Skoda, Renault project 108, Porche, Tatra Faurecia?)
  • Esim. Tatra haastoi Vw:n oikeuteen juuri ennen toista maailmansotaa ja myös Porche käytti Tatran patentteja. (mutta tämä ei välttämättä liity mitenkään Tatraplaniin vaan Tatra artikkeliin)
• Auton moderni käyttö. Paljonko autoja on säilynyt, entä suomessa (paljonko on museoautoja entä autoja suomen museoissa?)
  • Aloittiko Tatra retroautojen valmistuksensa, entä aikooko se valmistaa myös T 600:sta joka sijoittui yleisöäänestyksessä kolmanneksi?

--Zache 10. maaliskuuta 2010 kello 09.37 (EET)

Eipä tuosta paljon hurskaammaksi tullut. :) Retrojen/replikoitten tekemisestä voisi mainita artikkelissa. Viittisikö joku vielä katsoa google.booksista. Itse katsoin, mutta kun en tunne alaa, niin en osaa arvioida mikä on olennainen julkaisu ja mikä ei. Gopase+f 10. maaliskuuta 2010 kello 10.32 (EET)

Kiitokset vaivannäöstä linkkien haussa! Osassa noista on jonkin verran liipattu samaa asiaa joka on selvitetty syvällisemmin käytetyissä lähteissä, mutta kannattaako nämä linkit silti lisätä? Olisi ainakin enemmän lähteitä.

Onkohan kenelläkään lehtihyllyssä tuota vuoden 2003 Tekniikan maailmaa? Jos siinä olisi mainittu Tatraplanista, se olisi ehdottomasti kyllä mielenkiintoinen lisä artikkeliin. Tatraplanithan tulivat Suomeen aika myöhään ja tietääkseni ne kaikki olivat Škodan valmistamia.

Suksilla varustetulla Tatralla tarkoitetaan varmasti mallia V 855.

Tatraplan ei ollut edustusauto, vaan se sijoittui T87:n ja T57:n väliin. T603 oli Tatraplania isompi ja siten T87:n seuraaja. Artikkelissa käytetyssä automallineessahan on paikka auton luokalle, mutta en tiedä mihin segmenttiin Tatraplan asettuisi 1940- ja 1950-luvun luokittelujen mukaan. Periaatteessa se oli kai kaksilitrainen perheauto, mutta ei se edustusluokkaan merkkaaminenkaan ole kaukaa haettua, kun suhteuttaa sen tuon aikakauden tarjontaan.

En tiedä innoittiko Tatraplan muita autonsuunnittelijoita, mutta sen edeltäjällä T97 ja 1930-luvun alussa tehdyllä prototyypillä V 570 on väitetty olevan selkeä yhteys VW Kuplaan. Tätä yhteyttä ei varmaan kannata kerrata Tatraplan-artikkelissa, kun se löytyy jo näiden mallien tiedoista.

Tuo Renukin on uutta tietoa, liekö Ferdinand Porschen suunnittelua. Hänhän suunnitteli 4CV:nkin sotasyyllisyystuomiota istuessaan (samasta syystä kuin Hans Ledwinka). Innoitus lienee kuitenkin haettu vanhemmista Tatroista, kun Tatraplan esiteltiin virallisesti vasta syyskuussa 1947.

Retroautoprojekti on minulle kokonaan uutta, mutta jossain välissä oli suunnitelmissa T903-mallinen polttokennoauto, josta löytää tietoa täältä: [3]. Sinänsä ei liity Tatraplaniin, mutta ehkä siitä kannattaa mainita Tatra-artikkelissa, jahka saan sen jossain välissä kirjoitettua uusiksi.

Museoautoina näitä on Suomessa ainakin yksi ja joskus oli nettiautossa myytävänä joku raato. Ilmeisesti niitä lojuu edelleen Suomen metsissä joitain kappaleita. Vaikka auto oli Suomessa yleinen, sitä ei arvosteta täällä läheskään siinä määrin kuin muualla maailmassa. Voisin yrittää etsiä noita museoajoneuvotilastoja Mobilisti-lehdestä tai jostain. --Gwafton 10. maaliskuuta 2010 kello 10.44 (EET)

Mä en lisäis noista Zachen lisäämistä linkeistä artikkeliin oikeastaan yhtäkään, kun vain riipaisevat aihetta. Sen sijaan katselin vähän googlebooksia ja ainakin löytyi [4], (cabrioletista ja maininta että Tatra olisi ollut varattu itäblokissa vain puoluejohtajien käyttöön) [5] (Tatraplanista yli kolme sivua jollain slaavikielellä) ja tuolla [6] riipaistaan T602. Erityisesti tuon (tsekinkielisen?) kolmen sivun esittelyn voisi joku kieltä osaava lukea läpi ja lisätä lähteeksi. Gopase+f 10. maaliskuuta 2010 kello 10.55 (EET)

Käyttökelpoisia linkkejä tässäkin! :) Tuo T602 ansaitsisi kyllä oman artikkelinsa. Näillä aineksilla artikkeliin saa yhtä ja toista lisää. --Gwafton 10. maaliskuuta 2010 kello 11.04 (EET)

Hyödynsin tuota Google Booksin linkkiä. Käytin lähteenä kirjaviitemallinetta. Kai se on ihan käypä tapa tässä tapauksessa? Harmi kun tuota tšekinkielistä kirjaa ei voi ajaa kuukkelin kääntäjän läpi, siinä olisi varmasti mielenkiintoista tietoa... --Gwafton 10. maaliskuuta 2010 kello 23.10 (EET)

Katos artikkelin keskustelusivulle. Siellä pitäis arvioida kuinka olennaista lisätietoa tuossa tsekin kielisessä google booksin kirjassa on Keskustelu:Tatraplan#Lähde. Gopase+f 11. maaliskuuta 2010 kello 00.41 (EET)

En oikeastaan tsekannut mitä kaikkea artikkeleissa olleissa lähteissä sanottiin, kunhan menin läpi mitä hakukoneilla löytyi ja listasin mielenkiintoisia tuohon. Noista varsinaisesti ainoastaan moottori-lehden koeajo on kovaa kamaa aikalaislähteenä jos vain joku käy lehden etsimässä. Minusta myös helsingin autonäyttelyssä oleminen on mainitsemisen arvioista (ja hyvällä tuurilla lehdessä on jotain muutakin sanottu kuin maininta), mutta vaatii jälleen lehden lukemisen. Ja tietysti tuo noiden replika projekti on maininnan arvoinen. Loput linkeistä on varmaan mielenkiintoisempia luettuina kuin varsinaisina lähteinä varsinkin jos sisältö on katettu muista lähteistä.--Zache 10. maaliskuuta 2010 kello 11.32 (EET)

Tatra register Nederlands varmaan kelpaa lähteeksi. T600 Model google translate. Lisäksi tuolta löytyy lista Tatrasta kertovista kirjoista ja julkisevat kait paperilehteä(?). --Zache 10. maaliskuuta 2010 kello 17.16 (EET)

Sait näköjään laajennettua tuota muunnelmapuolta aika kivasti. Onnistuin löytämään kuvankin T602-mallista.

Ne jotka ovat huomauttaneet liian lyhyestä (vienti)markkinat-osiosta, voisivat vilkaista kappaletta uudelleen ja kommentoida. --Gwafton 10. maaliskuuta 2010 kello 23.33 (EET)

Johdanto on säälittävän lyhyt. Siihen pitäisi panostaa lisää tekstiä. Voin itsekin tuota kattoo, kun olen lukenut artikkelin ajatuksella. --PtG 11. maaliskuuta 2010 kello 11.02 (EET)

Pidensin johdantoa hiukan. Onko mitään "nyrkkisääntöä" siitä kuinka pitkä johdannon tulisi olla? --Gwafton 11. maaliskuuta 2010 kello 14.19 (EET)

Tyylioppassaa lukee näin: "Johdanto-osio koostuu muutamasta aiheeseen johdattavasta kappaleesta ja sen aloittaa tavallisesti määritelmä....Tavallisesti johdanto on yhteenveto artikkelin kaikkein tärkeimmistä kohdista; johdatus asiaan, jota loppuartikkelissa seikkaperäisemmin käsitellään. Esimerkiksi henkilöstä kertovan artikkelin johdantoa voi ajatella yhteenvetona, joka esittelee henkilön tärkeimmät saavutukset." 2-3 lyhyehköä kappaletta on minusta sopivin johdannon pituus. --PtG 11. maaliskuuta 2010 kello 15.23 (EET)

Ok, kiitoksia. Mitä olet itse mieltä johdannosta nyt? --Gwafton 11. maaliskuuta 2010 kello 15.52 (EET)

Johdannon pituudesta on fi-wikissä kahta eri koulukuntaa. Kannattaa katsella vähän mallia muista SS-artikkeleista. Siellä on lyhyempiä ja pitempiä johdantoja. Nykyinen johdanto on tosiaan vähän lyhyt, mutta Tatraplanin merkitys maailman autoteollisuuden historialle on niin vähäinen, että väkisinkin johdanto jää lyhyeksi. Gopase+f 11. maaliskuuta 2010 kello 20.10 (EET)

Esimerkkejä eri koulukunnista: lyhyitä Pantheon (Rooma), Tuvalu, Vuoden 2005 konklaavi ja pitempiä Juha Vainio, Paavi. Eli nykyinen johdanto on ainakin mun mielestä tarpeeksi pitkä. Gopase+f 11. maaliskuuta 2010 kello 20.15 (EET)

Joo, kyllähän tämä johdanto on nykyisellään riittävä. Itse kuitenkin kannatan hieman pidempiä, parin kappaleen johdantoja. --PtG 11. maaliskuuta 2010 kello 21.48 (EET)

Mietin moneen kertaan mitä johdantoon olisi järkevä vielä lisätä, mutta mielestäni siinä on riittävän hyvin tiivistetty auton merkittävyys. Kuten Gopase+f sanoi, Tatraplanin merkitys autohistorialle ei ole kovin olennainen, toisin kuin vanhempien mallien (T77, T87 ja T97) joiden esittelyn aikaan pisaramainen kori oli jotain aivan uutta ja joita muut autonvalmistajat jäljittelivät. Tatraplan oli ehkä enemmän vain oman aikansa kummajainen, vaikkakin teknisesti edistyksellinen. --Gwafton 12. maaliskuuta 2010 kello 10.19 (EET)

Jeh, vanhemmat on merkittävämpiä esikuvina muille autoille ja varsinainen nykyäänkin maineessa oleva muotoiluikoni on T603 eikä Tatraplan. --Zache 12. maaliskuuta 2010 kello 10.24 (EET)

Laajensin kuitenkin sitä johdantoa. Jos menee vikaan, niin saa kumota. --PtG 12. maaliskuuta 2010 kello 12.20 (EET)

Ihan jees noinkin. Lähteistin johdannon. --Gwafton 12. maaliskuuta 2010 kello 21.45 (EET)

Viitaten kommenttiin

» – – lisäksi koska artikkelissa näkyy punainen linkki.»

: Hyväksytkö, jos poistan kaikki punaiset linkin, ja muutan ne tavalliseksi tekstiksi?—Aku506  18. maaliskuuta 2010 kello 18.36 (EET)

Ei missään nimessä saa poistaa. Joskus pelkäämme turhaan punaisia linkkejä. Wikipedian yksi tärkeimmistä eduista paperiseen tietosanakirjaan on linkit artikkeleiden välillä. Tästä syystä jokainen linkki on tärkeä. Jos kaikki poistaa "turhat" punaiset linkit, niin tulevien artikkeleiden tekijät joutuvat etsimään mainintoja artikkeleiden aiheesta, ja linkitettävä ne uudestaan. Aivan turhaa työtä. Pitäkäämme punaisetkin linkit artikkeleissa. Ei ne ole niin vaarallisia. --PtG 19. maaliskuuta 2010 kello 09.26 (EET)

Äänestys päättyy tänä ehtoona, joten vielä on hiukan aikaa äänestää puolesta tai vastaan, tai esittää hyviä kommentteja. Kiitos tähän mennessä artikkelia parantaneille. --Gwafton 22. maaliskuuta 2010 kello 18.17 (EET)