Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi/Helsinki 2

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin hyvät artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hyväksytty (100,0 % kannatti hyväksi artikkeliksi) --Tappinen (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 13.53 (EET) Katso hyväksymistä seuraavat toimenpiteet täältä.

Helsinki

Keskimääräistä parempi kaupunkiartikkeli, viime vuoden 11. luetuin, hiljaisen vertiasarvioinnin jälkeen äänestykseen. --Tappinen (keskustelu) 4. maaliskuuta 2016 kello 22.27 (EET)

Ihan kaikkien tiedoksi, että edelliset äänestykset ja vertaisarvioinnit löytyvät keskustelusivulta, kun ne ovat sinne ystävällisesti tallennetut. --Höyhens (keskustelu) 13. maaliskuuta 2016 kello 00.20 (EET)

Äänestys päättyy 18. maaliskuuta 2016 kello 22.27 (EET).

Kannatan

1. Artikkelilta vaaditaan aiheensa takia ymmärrettävästi paljon, mutta hyväksi mennee mielestäni. —kallerna (keskustelu) 12. maaliskuuta 2016 kello 21.42 (EET)
2. --Bluto (keskustelu) 12. maaliskuuta 2016 kello 21.58 (EET)
3. --Höyhens (keskustelu) 13. maaliskuuta 2016 kello 00.15 (EET)
4. Ealdwulf ^(Talk) 13. maaliskuuta 2016 kello 04.33 (EET)
5. Kelpaa jo.--Arla 13. maaliskuuta 2016 kello 13.19 (EET)
6. --Ukas (keskustelu) 14. maaliskuuta 2016 kello 09.03 (EET)
7. No joo. Sisällöllisesti tuntuu kattavalta, vaikka onkin vähän hajanainen, joten suositelluksi on mielestäni vielä matkaa. Hyväksi kuitenkin jees.--Tanár 15. maaliskuuta 2016 kello 20.50 (EET)

Vastustan

Keskustelu

Tämä oli ehkä vähän turhan lyhyen aikaa (kaksi ja puoli viikkoa) vertaisarvioinnissa. Olisin siihen halunnut laajemminkin osallistua, mutta en vaan ehtinyt. Mutta luin tuolta alusta, ja vähän tuntuu näennäislähteistämiseltä. Varsinkin arkkitehtuuriosiossa. Kappaleen lopussa on usein viite siihen, että se kappaleessa viimeisenä mainitun rakennuksen on tehnyt kyseinen arkkitehti. --PtG (keskustelu) 5. maaliskuuta 2016 kello 10.48 (EET)

Tässä on luultavasti käytetty jotain merkitsemättömäksi jätettyä kirjaa päälähteenä. Jälkikäteen sen etsiminen on haastavaa. Linkitetyt rakennusartikkelit ovat sinisiä joten sieltä löytyy ainakin useimmiten lähde siihen että tuo arkkitehti on sen tehnyt, että rakennus sijaitsee Helsingissä ja että se edustaa ko. tyylisuuntaa. Joskus ne ovat eir viitteisä. Kopioidaanko kaikki kolme tähän ? Sille, että Helsingissä ei olisi merkittävämpiä ko. suunnan edustajia, ei ole lähdettä. --Tappinen (keskustelu) 5. maaliskuuta 2016 kello 10.53 (EET)

En tosiaan kaipaa tietoa lähteille, joissa kerrotaan, että tällainen löytyy Helsingistä ja tämä on sen tehnyt. Vaan enemmän yleislähdettä, jonka avulla voisi todistaa, että nämä ovat esimerkiksi juuri Helsingin arkkitehtuurin kannalta tärkeimmät asiat. Katson mitä voin alkuviikon aikana tehdä asialle. Nyt en vielä viikonlopun aikana ehdi. Kuuluko muuten Uspenskin katedraali kertaustyyleihin? Siitä en ainakaan löytänyt tietoa kyseisen rakennuksen omasta artikkelista. --PtG (keskustelu) 5. maaliskuuta 2016 kello 11.14 (EET)

Veikkaan HS korttelikirjoja tai Arkkitehtuurimuseon julkaisuja. Olen lisännyt nyt silppulähteitä, hyödyllinen harjoitus koska selvisi osan vuosilukuja tulkinnanvaraisuus. --Tappinen (keskustelu) 5. maaliskuuta 2016 kello 11.24 (EET)

Ilmeisesti lämpö- ja pakkasennätyksetkin ovat lähtettömiä? --Savir (keskustelu) 5. maaliskuuta 2016 kello 11.31 (EET)

Vaihdoin lämpöennätyksen Kaisaniemeen, laitoin verkkoviitteen että ovat vielä voimassa - taitavat olla tuossa Pirinen et al. teoksessa myös. --Tappinen (keskustelu) 5. maaliskuuta 2016 kello 14.48 (EET)

Tähän väliin kommentti PtG:lle: merkitsin keskustelusivulle vertaisarvioinnin keston aluksi väärin, se 7.2.-4.3. ja kaksi kolmesta ehdtuksesta toteutettu, IP ei täsmentänyt ehdotustaan. --Tappinen (keskustelu) 6. maaliskuuta 2016 kello 22.21 (EET)

Mahdollisia kehittämiskohteita:

• Helsinki on niin suuri, että Helsingin väestö -artikkeli voisi olla paikallaan
• Historian kannalta merkittävä virstanpylväs nouseminen suurimmaksi kaupungiksi Turun ohi lisättävä
• Johonkin osioon Helsingin merkitys pääkaupunkina eli ministeriöiden ja monien julkisten virastojen kotipaikkana, tärkeimpien mainitseminen
• Kuuluisiko arkkitehtuurin luonnehdinta (osio "Kaupunkinäkymä") ennemminkin kulttuuriosioon tai jopa omaksi artikkeliksi Arkkitehtuuri Helsingissä, kun nyt osio tuntuu niin hallitsevalta?
• Uskonnosta enemmän: luterilaiset seurakunnat, ortodoksinen seurakunta, muut kristilliset seurakunnat, muut uskonnot
• Kaupunkirakenteen kuvaileminen jotenkin: ydinkeskustan umpikorttelit, varhaiset esikaupungit, kerrostalolähiöt, myöhemmät omakotitaloalueet, uusimmat rakenteilla olevat kaupunginosat

--Raksa123 (keskustelu) 6. maaliskuuta 2016 kello 21.40 (EET)

Lisäsin seurakunnat väestön loppuun ja valtion alueellistamisen talousosioon - Helsingissä on nykyisin vähemmän valtion työpaikkoja kuin Kuopiossa. Muihin etsin lähteitä. --Tappinen (keskustelu) 6. maaliskuuta 2016 kello 22.43 (EET)

Tuonne on äänestyksen alkamisen jälkeen ilmaantunut useita kuvagallerioita (sekä leveitä kuvia), jotka katkaisevat artikkelin. Onko ihan tuollainne katkominen tarpeellista? --PtG (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 22.19 (EET)

Tuon kaltainen kuvitus lähinnä häiritsee eikä ainakaan paranna artikkelia.--Phiitola (keskustelu) 12. maaliskuuta 2016 kello 11.18 (EET)

Pari riviä esihistoriasta esim. Vartiokylän linnavuori. Uskonto-osioon voisi lisätä ainakin muslimien osuus väestöstä ja ylipäätään vähäinen kuuluminen uskonnollisiin yhteisöihin. Muista seurakunnista tulee heti mieleen pari tunnettua esimerkkiä Suur-Helsingin seurakunta ja synagoga. –Kommentin jätti Arla (keskustelu – muokkaukset) 9. maaliskuuta 2016 kello 11.16 (EET)

No tota.. esimerkiksi historia-pääartikkeli on huonosti lähteistetty ja minusta se häiritsee sikäli että tässä siitä kerrotaan suhteellisen vähän. Kulttuuri ja urheilu ovat suppeita, esimerkiksi HIFKn (kaikella kunnioituksella) lajivalikoima on mainittu muttei sitä että kaupunki oli esimerkiksi koriksessa oikeastaan se ainoa hyvä kymmeniä vuosia. Työväenjärjestöistä on liian vähän jatkoa ajatellen. Niillä on tavaton merkitys kaupungin kehitykseen. Edelleen löytyy kaikenlaista silppua, mutta se jääköön tuonnemmaksi kun kuitenkin nyt liikutaan HA-tasolla. --Höyhens (keskustelu) 13. maaliskuuta 2016 kello 00.14 (EET)

Minusta oli hyvä rajaus että kaupungin historia alkaa ensimmäisestä tunnetusta taajamasta. Vartiokylä on nykytiedon mukaan keskiaikaa, ei esihistoriaa, ja se mainitaan pääartikkelissa. Lisäsin muslimeista mitä löytyi tuoreita lähteitä. Suhen oma artikkeli loppuu vuoteen 2000. Etsin synagogaa. --Tappinen (keskustelu) 13. maaliskuuta 2016 kello 07.58 (EET)

Huomasin artikkelista useita kirjoitusvirheitä, mutta en sitten alkanut korjata niitä yksitellen vaan rupesin käymään kieltä läpi artikkelin alusta lähtien. Pieniä muutoksia on siis luvassa, mutta tuskin mitään sellaista millä olisi merkitystä äänestyksen kannalta.--Tanár 15. maaliskuuta 2016 kello 21.18 (EET)