Väinö Vormala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Väinö Viljam Vormala (vuoteen 1937 Virtanen, 13. joulukuuta 1899 Vaasa18. lokakuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen opettaja ja taidemaalari.[1]

Väinö Vormalan vanhemmat olivat leipurimestari Johan Vihtori Virtanen ja Iida Maria Virtanen. Vanhemmat muuttivat 1901 Vaasasta Merikarvialla jossa Vormalan isällä oli leipomoliike. Vormala valmistui kansakoulunopettajaksi Rauman opettajaseminaarista ja toimi sitten opettajana Helsingissä. Hän opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1923–1924, Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1924–1927 ja Pariisissa Académie Colarossissa, Académie de la Grande Chaumièressa sekä André Lhoten johdolla 1928–1929. Hän osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosina 1926, 1931, 1933, 1935, 1936 ja 1951 sekä Kuvataidesenioreiden näyttelyihin 1972-1978. Hän sai Helsinki-mitalin 1964.[1][2]

Vormala oli naimisissa 1930–1937 runoilija ja kirjailija Elina Vaaran kanssa.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]