Uladzimir Prakopavitš Njakljajeu

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Vladimir Nekljajev)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uladzimir Njakljajeu vuonna 2010.

Uladzimir Prakopavitš Njakljajeu, valkoven. Уладзімір Пракопавіч Някляеў, łacinkaksi Uładzimier Prakopavič Niaklajeŭ, ven. Владимир Прокофьевич Некляев, Vladimir Prokofjevitš Nekljajev (s. 1946[1]) on valkovenäläinen kirjailija ja oppositiopoliitikko.

Vuoden 2010 presidentinvaaleissa Njakljaljeu oli opposition presidenttiehdokas. Hänet vangittiin vaaleja seuranneissa mielenosoituksissa. Toukokuussa 2011 hän sai kahden vuoden vankeustuomion, ja oli kotiarestissa heinäkuuhun 2013 asti.[2] Hänen nimensä ja tuotantonsa on poistettu oppikirjoista ja julkisuudesta[1].

Njakljaljeu sai Ruotsin PENin myöntämän Tucholsky-palkinnon vuonna 2011.[3]

Njakljaljeulla on hyvät suhteet myös Suomen PENiin: hän oli 2000-luvun alussa neljä vuotta Suomessa turvakaupunkikirjailijana. Pen kutsui häntä luennoimaan Suomeen kotiarestin päätyttyä. Hänen tyttärensä Eva Neklyaeva asuu Helsingissä.[4] Hän kävi elokuussa 2016 viettämässä 70-vuotiaspäiviään Suomessa[1].

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Adkryccio Minsk, 1976
  • Vynachodcy viatrou Minsk, 1979
  • Znak achovy Minsk, 1983
  • Местное время Moskova 1983
  • Naskroz, Minsk, 1985
  • Halubinaja posta, Minsk, 1987
  • Дерево боли, Moskova 1989
  • Prosca Minksk, 1996
  • Vybranaje Minsk, 1998
  • Labuch , Pietari 2003
  • Tak Minsk, 2004
  • Centar Europy Minsk, 2009 (proosaa)
  • Kon Minsk, 2010
  • Listy da Voli, Vilna, 2011

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Valko-Venäjä jäi "Venäjän vangiksi", Hs.fi
  2. Kirjailija Vladimir Nekljajev vapaaksi Valko-Venäjällä 25.7.2013. Yle. Viitattu 21.1.2014.
  3. Tucholsky-priset till Nekljajev Sveriges Radio. Viitattu 21.1.2014. (ruotsiksi)
  4. Vladimir Nekljajev Suomeen. Runoilta Pressiklubilla 3.10.2013 Suomen PEN. Viitattu 21.1.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]