Viljo Forssell

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Juho Viljo Reino Forssell (24. heinäkuuta 1878 Vaasa[1]30. joulukuuta 1954 Helsinki[2]) oli suomalainen eversti, ratsastaja ja ratsastuksen sekä hippologian opettaja.[3][4]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viljo Forssellin vanhemmat olivat kollega Kristian Oskar Forssell ja Wendla (Vendla) Katarina Berglund. Hänen ensimmäinen puolisonsa 1919–1922 oli Marusja Alexandra Mgebrova ja toinen vuodesta 1923 Kyllikki Nylund-Linnove. Näyttelijä Kyllikki Forssell on Forssellin tytär toisesta avioliitosta.

Forssell tuli ylioppilaaksi Vaasan lyseosta 1899 ja kävi Haminan kadettikoulun 1899–1902, Pietarin ratsuväenupseerien sotakorkeakoulun hän suoritti 1905–1907 ja Orienbaumin konekiväärikoulun 1909. Forssell palveli 1. pietarilaisessa ulaanirykmentissä 1902–1917 ja toimi Tverin ratsuväen upseerikoulun opettajana 1908–1916.

Ensimmäisessä maailmansodassa Forssell osallistui yli 30 taisteluun ja haavoittui neljä kertaa. Forssell sai henkilökohtaisesta urhoollisuudesta Annan IV luokan ritarimerkin sekä Pyhän Yrjön kultaisen sapelin. Hän ylenni sodan aikana aliratsumestarista everstiksi.[4]

Suomen sisällissotaan Forssell osallistui valkoisten riveissä, hänet ylennettiin everstiluutnantiksi ja everstiksi 1917. Forssell oli Vaasan poliisimestari 1918–1920 ja Suomen puolustusvoimien palveluksessa 1924–1938, toimien hippologian ja ratsastuksen opettajana vuodesta 1924. Hän oli Espanjan noninterventiokomitean jäsen Ranskassa 1938–1939 ja palveli sotien aikana muun muassa II Armeijakunnan esikunnassa, VI Armeijakunnan Syvärin lohkon huoltopäällikkönä sekä varuskuntien päällikkönä Helsingissä, Aunuksessa ja Sortavalassa. Vakinaisesta palveluksesta hän erosi 1944, mutta toimi vielä senkin jälkeen ratsastuksen ja hippologian opettajana. Suomen ratsastusseuran varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana sekä Suomen Ratsastajainliiton varapuheenjohtajana ja työvaliokunnan puheenjohtajana kilparatsastusta ja ratsastuksen kehittämistä harrastanut Forssell toimi 1920-luvulla.[1][2][3][4]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ratsastajan käsikirja, 1922
  • Miten hankin itselleni hyvän hevosen: lyhyt selostus hevosen ulkomuodosta, 1925 Yrjö Hippius, Viljo Forssell

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954, s. 133 (Viitattu 2.2.2019)
  2. a b Eversti Viljo Forssell kuollut. Helsingin Sanomat, 2.1.1955, s. 4.
  3. a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 (Viitattu 2.2.2019)
  4. a b c Eversti Viljo Forssell 60-vuotias, Aamulehti, 24.07.1938, nro 195, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]