Vilhelm I (Württemberg)
| Vilhelm I | |
|---|---|
 Vilhelm I, Joseph Karl Stielerin maalaama muotokuva. | |
| Württembergin kuningas | |
| Valtakausi | 30. lokakuuta 1816 – 25. kesäkuuta 1864 |
| Edeltäjä | Fredrik I |
| Seuraaja | Kaarle I |
| Syntynyt |
27. syyskuuta 1781 Lüben, Sleesia |
| Kuollut |
25. kesäkuuta 1864 (82 vuotta) Stuttgart, Württembergin kuningaskunta |
| Puoliso |
Karoliina Augusta Jekaterina Pavlovna Pauline |
| Lapset |
Marie Sophie Katariina Kaarle I Augusta |
| Suku | Württemberg |
| Isä | Fredrik I |
| Äiti | Augusta Carolina |
| Uskonto | luterilaisuus |
Vilhelm I (27. syyskuuta 1781 Lüben, Sleesia – 25. kesäkuuta 1864 Stuttgart) oli Württembergin kuningas vuosina 1816–1864.[1][2]
Suku ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vilhelm I:n isä oli Württembergin herttua Fredrik I, joka korotti herttuakuntansa kuningaskunnaksi vuonna 1806.[1] Hänen äitinsä oli Fredrik I:n ensimmäinen puoliso, Braunschweig-Wolfenbüttelin prinsessa Augusta Carolina Friederike Luise.[2] Vilhelm oli neljästä lapsesta vanhin. Hän vietti varhaislapsuutensa Pietarissa, jossa isä oli keisarinna Katariina II:n palveluksessa vuosina 1783–1787. Vuonna 1790 Fredrik ja hänen kaksi poikaansa muuttivat Ludwigsburgin palatsiin. Isä varmisti, että poikien kasvattajat olivat kotoisin Württembergistä ja että heidän koulutuksensa oli säännelty ja erittäin tiukka. Lasten kasvatukseen osallistui vuodesta 1797 lähtien myös Fredrik I:n toinen vaimo, Englannin prinsessa Charlotte Augusta Matilda.
Kruununprinssi Vilhelm osallistui vuonna 1800 toisen liittokunnan sotaan vapaaehtoisena Itävallan armeijassa ja matkusteli myöhemmin ulkomailla. Napoleonin vuoden 1812 Venäjän-sotaretkellä Vilhelm toimi württembergiläisten apujoukkojen komentajana, mutta sairastuttuaan hän joutui jäämään pois sotaretkeltä Vilnassa. Isänsä siirryttyä Napolenin vihollisten puolelle hän komensi vuonna 1814 liittoutuneiden VII armeijakuntaa. Vilhelm kunnostautui muun muassa La Rothièren taistelussa, mutta kärsi pari viikkoa myöhemmin tappion Montereaussa.[1]
Kuninkaana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vilhelm I:stä tuli Württembergin kuningas isänsä kuoltua 30. lokakuuta 1816. Hän pyrki hillitsemään kruunun menoja ja päätti jo isänsä kaudella alkaneen perustuslaillisen kriisin antamalla vuonna 1819 valtakunnalleen uuden perustuslain, joten häntä pidettiin aluksi vapaamielisenä hallitsijana. Vallankumousvuosien 1830 ja 1848 jälkeen hänen hallintonsa muuttui taantumuksellisempaan suuntaan ja hän alkoi korostaa enemmän omia valtaoikeuksiaan.[1][2]
Vuoden 1848 vallankumouksen aikana Vilhelm tunnusti Frankfurtin kansalliskokouksen valtionhoitajaksi valitseman arkkiherttua Juhanan, mutta vuonna 1849 Württembergin hallitus veti tukensa pois kansalliskokoukselta, joka oli siirtynyt sen alueelle Stuttgartiin. Vilhelm oli yksi vuonna 1850 luodun, Preussin vaikutusvaltaa vastaan suunnatun ”neljän kuninkaan liiton” (vierkönigsbündnis) perustajista, mutta myöhemmin 1850-luvulla hän muutti ulkopolitiikkansa Preussia myötäileväksi.[2] Vilhelm I rakennutti Stuttgartiin Rosensteinin linnan.
Avioliitot ja lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vilhelm I:n ensimmäinen puoliso vuosina 1808–1814 oli Baijerin prinsessa Karoliina Augusta, kuningas Maksimilian I Joosefin tytär.[3] Vilhelm ja Karoliina Augusta menivät hätäisesti naimisiin välttääkseen Napoleonin suunnitteleman poliittisen avioliiton. He eivät tulleet toimeen keskenään, ja kumpikin väitti avioliiton mitätöintiä hakiessaan, ettei avioliittoa ollut koskaan pantu täytäntöön.lähde? Pyhä istuin suostui mitätöimään avioliiton. Karoliina Augusta meni vuonna 1816 naimisiin Itävallan keisarin Frans I:n kanssa.[4]
Vuonna 1816 Vilhelm nai serkkunsa, Venäjän keisari Paavali I:n tyttären ja Oldenburgin herttuan lesken Jekaterina Pavlovnan. Heille syntyi kaksi tytärtä ennen Jekaterinan kuolemaa vuonna 1819. Vilhelmin kolmantena puolisona oli vuodesta 1820 hänen toinen serkkunsa, Württembergin prinsessa Pauline Therese,[1] jonka vanhemmat olivat herttua Ludwig ja Henrietta von Nassau-Weilburg.[5] Heille syntyi kolme lasta.[1]
Vilhelmillä oli toisesta ja kolmannesta avioliitostaan seuraavat lapset:
- Marie Friederike Charlotte (1816–1887), kreivi Alfred von Neippergin puoliso
- Sophie (1818–1877), Alankomaiden kuninkaan Vilhelm III:n puoliso
- Katariina (1821–1898), Württembergin herttua Friedrichin puoliso, Württembergin kuninkaan Vilhelm II:n äiti
- Kaarle I (1823–1891), Württembergin kuningas
- prinsessa Augusta (1826–1898), Saksi-Weimar-Eisenachin prinssi Hermannin puoliso
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Nordisk familjebok (1921), s. 481 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 7.1.2018.
- ↑ a b c d Eugen Schneider: Wilhelm I. (saksaksi) Allgemeine Deutsche Biographie (1898), Deutsche Biographie. Viitattu 7.1.2018.
- ↑ Caroline Augusta of Bavaria (1792–1873) (englanniksi) Women in World History: A Biographical Encyclopedia, Encyclopedia.com. Viitattu 1.1.2024.
- ↑ Martin Mutschlechner: Franz II (I): An upright citizen and his marriages (englanniksi) The World of the Habsburgs. Viitattu 1.1.2024.
- ↑ Wer war Königin Pauline? (saksaksi) Paulinenhifle. Viitattu 1.1.2024.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vilhelm I (Württemberg) Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
