Viipurin lääninvankilan joukkomurha

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Viipurin lääninvankilan joukkomurha tapahtui Viipurissa 27.-28. huhtikuuta välisenä yönä 1918, juuri ennen Suomen sisällissodan loppua. Vankilaan tunkeutui joukko punakaartilaisia, jotka surmasivat yli 30 henkeä. Viipurin lääninvankilan surmia pidetään suurimpana punaisten joukkojen suorittamana yksittäisenä joukkomurhana.

Viipurin lääninvankila

Tapahtumien kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punakaartilaisjoukkiota johti Taipalsaaren rintaman päällikkö Hjalmar Kaipiainen. Tunkeuduttuaan vankilaan humalainen aseistettu joukko tappoi ensin Karjalan Kansalaisliiton johtajan ja kansanedustajan Leander Ikosen, tehtailija ja kansanedustaja Matti Pietisen, ratainsinööri Tallgrenin ja vankilan entisen vahtimestarin Ahlgrenin. Sen jälkeen pidettiin istuntoa, jossa silminnäkijäkertomuksen mukaan mukana ollut nainen olisi valinnut surmattavat. Joukko murhasi vankilan johtajan Johan Stråhlmanin, Vuoksenniskan asemapäällikön Edvard Tojkanderin ja joitakin muita. Lopuksi joukko meni vankien yhteistilaan. Vangit yrittivät puolustautua asein ja rytäkässä Kaipiainen itse haavoittui. Hän luovutti johdon Albin Piskoselle. Albin Piskonen oli entinen vanki ja juuri hän ampui vankilanjohtajan. Joukko heitti vankien yhteistilaan käsikranaatin surmaten 4–5 henkilöä ja haavoittaen useita. Myöhemmin yöllä tapettiin vielä vankilan uusi vahtimestari Mannermaa.[1] [2]

Kosto surmista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan jälkeen valkoiset ampuivat Viipurissa suurimman osan murhiin osallistuneista, kuten teloitusta johtaneen Kaipiaisen ja Piskosen. Kaipiainen jäi vangiksi Myllymäen koulussa toimineessa kenttäsairaalassa, jonka pihalla hänet teloitettiin 23. toukokuuta 1918.[3] Vangittujen ja ammuttujen joukossa olivat myös Lappeenrannan hiihtokomppaniaan kuulunut Paavo Vesterinen, punakaartilaiset Manu Sokura, Eetu Turunen, Toivo Manninen ja Kaipiaisen adjutantti Eemil Ihalainen.

Viipurin lääninvankilan surmia pidetään suurimpana punaisten joukkojen suorittamana yksittäisenä joukkomurhana. Viipurin murhien kostamisen arvellaan olevan yhtenä motiivina myöhemmille Lappeenrannan ja Taipalsaaren punaisten teloituksille. On myös arveltu, että käsky niihin olisi tullut ylemmältä taholta, mutta siitä ei kuitenkaan ole todisteita.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Paavolainen (1966) s. 160-165
  2. Suomi80, 27.4. - 3.5.1918. Lähteessä on ilmeisesti sekoitettu valkoisten Hjalmar Saari ja punaisten Hjalmar Kaipainen.
  3. Tikka & Arponen (1999) s. 248
  4. Tikka & Arponen (1999), s. 264