Viipurin historia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viipurin lippu.

Viipurin historia alkaa vuodesta 1293 Viipurin linnan perustamisen aikaan.[1] Viipurista tuli sittemmin Vuoksen rannalla sijainnut karjalaisten kauppapaikka.[1][2]

Torkkeli Knuutinpoika johti upplantilaisten kolmatta ristiretkeä Suomeen vuonna 1293.[3] Sotaretken päätteeksi Ruotsi perusti Viipurin linnan vahvistaakseen valtaansa.[4] Linna sijoitettiin eräälle Vuoksen pienelle saarelle, sillä sijainti oli jo entuudestaan tuttu monille ruotsalaisille, jotka olivat tehneet sotaretkiä Karjalan alueelle.[1][4][5]

Viipurin linnan läheisyyteen rakennettiin puolustuslaitteita sekä suojattu satama-alue viikinkien ja muiden epätoivottujen vierailijoiden vuoksi.[4] Vuonna 1323 Viipurin linnasta ja sen lähiympäristöstä tuli Ruotsin omaisuutta.[6] Ruotsin kuningas Eerik XIII Pommerilainen myönsi Viipurille kaupunki-oikeudet vuonna 1403, joten Viipurista tuli virallinen kaupunki.[7] Sittemmin Viipuri oli yksi Suomen merkittävimmistä kauppakaupungeista sekä Kaakkois- ja Itä-Suomen keskus.[3]

Eerik Akselinpoika Tottin toimesta rakennettiin 1470-luvulla Viipurin ympärille suojamuureja. Muurit sisälsivät suojavarustuksia ja puolustustorneja. Tunnetuin Viipurin suojatorneista oli Pyhän Andreaksen torni.[8] Jo 1400-luvun alussa Viipuriin rakennettiin monta kirkkoa, mm. kivirakenteinen tuomiokirkko, joka tuhoutui vuonna 1477 tulipalossa.[1] 1550-luvun alkaessa Viipuri oli jo täyteen rakennettu.[9]

Venäjän tšaarin Pietari Suuren joukot valloittivat Viipurin huhti-kesäkuussa 1710, joten kaupunki liitettiin Venäjän lääniksi.[10] Venäläinen sotajoukko piiritti kaupunkia 77 päivää ennen kuin ruotsalaiset antautuivat ja Viipuri jäi Venäjälle.[11] Valloitus tapahtui Suuren Pohjan sodan aikoihin.[12][13][14] Neljä vuotta aikaisemmin tapahtunut Viipurin piiritys epäonnistui, joten tapahtumaa voidaan kutsua "toiseksi Viipurin piiritykseksi". Vuonna 1710 Pietari Suuren voima oli kuitenkin vahvistunut, joten hän päätti yrittää Viipurin valtaamista uudelleen.[6]

Nykyisin Viipuri on osa Luoteis-Venäjää ja kuuluu Leningradin alueeseen.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d VirtuaaliViipuri - Historia www.virtuaaliviipuri.tamk.fi. Viitattu 20.7.2019.
  2. Viipurin rakennukset kertovat kaupungin historiaa agricolaverkko.fi. Viitattu 20.7.2019.
  3. a b Uukuniemi.net www.uukuniemi.net. Viitattu 20.7.2019.
  4. a b c Viipurin linnan vaiheita – Reino Seppäsen kotisivut reinoseppanen.net. Viitattu 20.7.2019.
  5. Paikkakunta Viipuri genealogy project geni_family_tree. Viitattu 20.7.2019.
  6. a b Karjala-tietokantasäätiö www.karjalatk.fi. Viitattu 20.7.2019.
  7. Keskiajan suomi peda.net. Viitattu 20.7.2019.
  8. Viipurin Pamaus www.luovutettukarjala.fi. Viitattu 20.7.2019.
  9. Viipurin tärkeimmät nähtävyydet www.pienimatkaopas.com. Viitattu 20.7.2019.
  10. Viipuri www.luovutettukarjala.fi. Viitattu 20.7.2019.
  11. Viipurin piiritys (1710). Wikipedia, 4.8.2016. Artikkelin verkkoversio. fi
  12. https://www.pohjola-norden.fi/Site/Data/2472/Files/Koulualan%20tiedostot/Pohjoismaiden%20historia/8-Suuri_Pohjan_sota.pdf pohjola-norden.fi. Viitattu 20.7.2019.
  13. Suuri Pohjan Sota ja Isoviha (ja vähän muuta), päivämääriä | Helsingin Wanha Waruswäci ia Caupungin Hywät Asuckat r.y. - Historia www.hww.fi. Viitattu 20.7.2019.
  14. Kaarle XII ja suuri pohjan sota eli iso-viha 1700-1721 peda.net. Viitattu 20.7.2019.
  15. Viipuri - Pieni matkaopas www.pienimatkaopas.com. Viitattu 20.7.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]