Vihreä kasvu
Vihreä kasvu on talouskasvua, joka tapahtuu keinoin, joissa toiminta aiheuttaa mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä ja on muutenkin luontoystävällistä. Vihreässä kasvussa on myös kysymys raaka-aineiden ja energian tehokkaasta käytöstä ja toiminnasta, joka on mahdollistaa ihmisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden. Vihreää kasvua on mahdollista toteuttaa niin perinteisen mallisissa teollisuuslaitoksissa kuin uuden tyyppisissä yrityksissä. Vihreää kasvua edistävät myös ekosysteemipalvelut ja talouselämän ohjaus ekologisiin menetelmiin.[1] Vihreän kasvun mahdollisuuksia ja sitä tukevia seikkoja on selvitetty politiikan ja kansainvälisten sopimusten suhteen.[2] Vihreän kasvun mahdollisuuksia lisääviä seikkoja ovat luontoystävällisen tuottavuuden kannustimet ja parantaminen, poliittiset innovaatiot, ympäristöystävällisyyttä tukevat uudet markkinat sekä talouden ja luonnonvarojen hintojen vakaus. Vihreän kasvun edellytykset ovat erilaisia teollistuneissa maissa kuin kehitysmaissa. Vihreän kasvun mahdollisuuksien pohjana on kestävä kehitys.[3]
Määritelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- OECD määrittelee vihreän kasvun seuraavasti: "Edistää talouskasvua ja kehitystä ja varmistaa samalla, että luonnonvarat tarjoavat jatkossakin resursseja ja ympäristöpalveluja, joihin hyvinvointimme perustuu"[4]
- Maailmanpankki määrittelee vihreän kasvun sellaiseksi talouskasvuksi, joka on tehokasta luonnonvarojen käytön osalta; joka on puhdasta, koska se minimoi saastumisen ja ympäristövaikutukset; ja joka on iskunkestävää, koska siinä otetaan huomioon luonnonkatastrofit sekä ympäristönhoidon ja luonnon pääoman rooli fyysisten katastrofien ehkäisemisessä.[5]
- YK:n ympäristöohjelma UNEP puhuu "vihreän kasvun" sijaan "vihreästä taloudesta", jonka se määrittelee sellaiseksi taloudeksi, joka samanaikaisesti kasvattaa tuloja ja parantaa ihmisten hyvinvointia "vähentäen samalla merkittävästi ympäristöriskejä ja ekologista niukkuutta".[6]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vihreän kasvun ajatus muotoiltiin vuoteen 2012 mennessä, jolloin esimerkiksi Rio+20-konferenssin raportissa vaadittiin samanaikaisesti sekä vihreää taloutta että jatkuvaa talouskasvua. Sittemmin vihreän kasvun ajatuksesta on tullut tavallinen vastaus ilmastonmuutoksen ja ekologisen romahduksen ongelmiin.[7]
Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jason Hickel, Giorgos Kallis ja muut tutkijat toteavat, että pelkkä ympäristövaikutusten minimointi ei riitä, vaan ympäristövaikutukset on sovitettava turvallisiin rajoihin. Siksi aito vihreä kasvu edellyttäisi talouskasvun ja resurssienkulutuksen välisen yhteyden täydellistä ja nopeaa katkaisemista.[7]
Joidenkin lähteiden mukaan eräissä maissa on toteutunut ns. suhteellinen irtikytkentä, jossa materiaalinkulutus kasvaa edelleen, joskin hitaammin kuin talous. Mutta kun materiaalinkulutukseen lasketaan mukaan se kulutus, jonka maat aiheuttavat omien rajojensa ulkopuolella, käy ilmi, ettei irtikytkentää ole todellisuudessa tapahtunut, vaan pikemminkin materiaalinkulutus vain kiihtyy entisestään talouden kasvaessa. Resurssienkulutuksen on väitetty supistuvan sitä mukaa, kun maat siirtyvät teollisuuden ajasta palvelutalouteen, mutta tilastojen mukaan onkin käynyt päinvastoin. Samoin teknisten innovaatioiden ja poliittisten päätösten on esitetty johtavan talouskasvun ja materiaalinkulutuksen erkanemiseen toisistaan, mutta tutkijoiden mukaan materiaalinkulutus tulee vain kasvamaan, mikäli nykyistä kehityssuuntaa jatketaan. [7]
Vihreän kasvun edellyttämä talouskasvun ja resurssienkäytön täydellinen, pysyvä ja riittävän nopea erkaneminen ei ole todennäköinen lopputulos. Toiveikkaimmissakin skenaarioissa talouskasvu työntää ilmaston keskilämpötilan turvallisten rajojen yli. Siksi Maailmanpankin ja OECD:n pyrkimykset edistää vihreää kasvua ovat kyseenalaisia, ja sellaiset poliittiset ohjelmat kuten Kestävän kehityksen tavoitteet tulisi arvioida uudelleen. Tarvittavat resurssienkäytön ja päästöjen vähennykset ovat helpommin saavutettavissa siinä tapauksessa, että talouskasvun tavoitteeseen puututaan. Jos talouskasvu asetetaan nollaan, on mahdollista pysyä kahden asteen lämpötilannousun rajoissa. 1,5 asteen rajoissa pysyminen on mahdollista vain talouslaskun oloissa. Vihreää kasvua parempi tavoite olisi hyvinvoinnin ja kehityksen irrottaminen talouskasvusta.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vihreän kasvun ja resurssitehokkuuden avainindikaattorit Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. 6.2016. Policy Brief. Viitattu 18.2.2024. [vanhentunut linkki]
- ↑ Vihreän kasvun mahdollisuudet Valtiovarainministeriö. Viitattu 18.2.2024. [vanhentunut linkki]
- ↑ Kohti vihreää kasvua OECD Multilingual Summaries. 2011. Arkistoitu 18.2.2024. Viitattu 18.2.2024.
- ↑ https://www.oecd.org/greengrowth/48012345.pdf
- ↑ https://documents1.worldbank.org/curated/en/368361468313515918/pdf/691250PUB0Publ067902B09780821395516.pdf
- ↑ https://wedocs.unep.org/bitstream/handle/20.500.11822/32245/TGESR.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- ↑ a b c d Jason Hickel, Giorgos Kallis: Is Green Growth Possible?. New Political Economy, 6.6.2020, 25. vsk, nro 4, s. 469–486. doi:10.1080/13563467.2019.1598964. ISSN 1356-3467. Artikkelin verkkoversio. en