Višegrad
| Višegrad Вишегрaд |
|
|---|---|
 |
|
.svg) vaakuna |
|
 Višegrad Bosnia-Hertsegovinan kartalla |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Bosnia ja Hertsegovina |
| Entiteetti | Serbitasavalta |
| Alue | Foča |
| Väkiluku (2013) | 10 668 |
Višegrad (kyr. Вишеград) on kaupunki Serbitasavallan itäosassa Bosnia ja Hertsegovinassa, lähellä Serbian rajaa Drinajoen varrella. Joen ylittävä Mehmed Paša Sokolovićin silta on Unescon maailmanperintökohde. Višegradin asukasluku vuonna 2013 oli 10 668.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Višegrad sijaitsee Bosnia ja Hertsegovinan Serbitasavallassa[1] maan itäosassa Serbian vastaisella rajalla.[2] Kaupungin läpi virtaa Drinajoki.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arkeologisten löydösten mukaan nykyisen Višegradin alueella on ollut ihmisasutusta 1 500 vuotta eaa. Aluetta asuttivat illyrialaiset ja myöhemmin siitä tuli osa Rooman valtakuntaa. Roomalaiset rakennuttivat alueen läpi tien Via Dinarica. Myöhemmin alueelle saapuivat slaavit, joiden 500- tai 600-luvuilla jälkeensä jättämää keramiikkaa on löydetty kunnan Musicin kylästä. Keskiajalla alueelle tehtiin stećakeja. Stefan Nemanjan kaudella alue oli osa keskiaikaista Serbiaa ja 1300-luvulla Tvrtko I hallitsi aluetta osana Bosnian kuningaskuntaa. Višegrad kaupunkina mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1427.[1]
Višegrad liitettiin Osmanien valtakuntaan ennen vuotta 1462.[1] Kaupungilla oli huomattava merkitys reitillä valtakunnan pääkaupunki Istanbulista Bosniaan.[2] Osmanit rakennuttivat 1500-luvulla Drinan ylittäneen Mehmed Paša Sokolovićin sillan. Silta on nykyisin nähtävyys ja Unescon maailmanperintöluettelon kohde.[3] Sillan ympärille rakennettiin alakaupunki vuonna 1577. Paikan nykyinen nimi Višegrad viittaa "vanhaan" yläkaupunkiin kukkulalla alakaupungin yllä.[1]
Itävalta-Unkari miehitti Bosnian vuonna 1878, minkä jälkeen kaupunkia modernisoitiin huomattavasti. Paikalle rakennettiin esimerkiksi vesiverkko ja rautatie. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen kaupungista tuli osa Jugoslaviaa ja se kärsi huomattavia tuhoja toisen maailmansodan aikana.[1] Jugoslavian hajoamissotien Bosnian sodan 1992–1995 aikana serbijoukot karkoittivat kaupungin bosniakkiväestön.[2] Keväällä 1992 serbijoukot murhasivat yli 1 000 paikallista etnisessä puhdistuksessa.[4] Sodan jälkeen kaupunki on ollut osa Serbitasavaltaa, joka muodostaa toisen Bosnia ja Hertsegovinan entiteeteistä.[1]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bosnia ja Hertsegovinan vuoden 2013 väestönlaskennan mukaan Višegradin asukasluku oli 10 668. Heistä 9 338 oli serbejä ja 1 043 bosniakkeja.[5]
Vuonna 1991 asukasluku oli hieman yli 21 000. Tuolloin asukkaista 63 % oli bosniakkeja, 33 % serbejä ja 4 % muita.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f History Turistička organizacija opštine Višegrad. Viitattu 28.6.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c d Ante Čuvalo: Historical Dictionary of Bosnia and Herzegovina, s. 251. (2. painos) The Scarecrow Press, 2007. ISBN 978-0-8108-5084-2 (englanniksi)
- ↑ a b Mehmed Paša Sokolović Bridge in Višegrad World Heritage Centre. Unesco. Viitattu 28.6.2025. (englanniksi)
- ↑ Bodies found in search for victims of Bosnian massacre BBC News. 11.8.2010. BBC. Viitattu 28.6.2025. (englanniksi)
- ↑ Popis stanovništva, domaćinstava i stanova u Bosni i Hercegovini, 2013. Rezultati popisa (pdf) (s. 66) 2016. Agencija za statistiku Bosne i Hercegovine. Viitattu 28.6.2025. (serbokroaatiksi), (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Višegrad Wikimedia Commonsissa
