Višegrad

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Višegrad
Вишегрaд
Ilmakuva kaupungista
Ilmakuva kaupungista
Vaakuna
Vaakuna
Višegrad Bosnia-Hertsegovinan kartalla
Višegrad Bosnia-Hertsegovinan kartalla

Koordinaatit: 43°47′0″N, 19°17′0″E

Valtio Bosnia ja Hertsegovina
Entiteetti Serbitasavalta
Alue Foča









Višegrad (kyr. Вишеград) on kaupunki Serbitasavallan itäosassa Bosnia ja Hertsegovinassa, lähellä Serbian rajaa Drinajoen varrella. Joen ylittävä Mehmed Paša Sokolovićin silta on Unescon maailmanperintökohde.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bosnia-Hertsegovinan sota (1992-1995)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Višegradissa käytiin eräät ensimmäisistä Bosnia-Hertsegovinan sisällissodan taisteluista 1992 ja suoritettiin raakoja etnisiä puhdistuksia. Paikka oli strategisesti tärkeä vesivoimalan ja Sarajevosta Belgradiin vievän reitin vuoksi.

Milan Lukićin johtamat Valkoiset kotkat tappoivat arviolta 3000 bosniakkia huhtikuusta 1992 lokakuuhun 1993 ja heitätti ruumiit Drinajokeen. Satoja ammuttiin sattumanvaraisesti. Joukkoja kutsuttiin mm. nimellä Valkoiset kotkat, Kostajat ja Sudet. Murhat alkoivat täydellä voimalla, kun Jugoslavian kansanarmeija vetäytyi toukokuussa 1992. Kansallisuudeltaan serbeihin kuulumattomat erotettiin työstään. Serbijoukot hyökkäsivät moniin lähistön bosniakkikyliin. Drinaan heitettiin kaupungissa ja sen ympäristössä surmattujen bosniakkien ruumiita. Uhreja kidutettiin ennen kuin heidät surmattiin teräaseilla tai ampumalla. Monia suljettiin taloihin ja poltettiin elävältä tai taloihin heitettiin käsikranaatteja.

Serbit myös kaappasivat busseja, joista erottelivat bosniakit hakattaviksi, kidutettaviksi ja tapettaviksi. Myös bosniakkien taloja tuhottiin laajalti ja heidän omaisuuttaan ryöstettiin. Vilina Vlasin kylpylähotelliin ja kuntoutuskeskus perustettiin aktiivisesti toimiva raiskausleiri, jossa bosniakkinaisia raiskattiin, kidutettiin ja surmattiin. Entisessä Jugoslavian armeijan parakissa toimi Uzamnican keskitysleiri, joissa bosniakkeja kidutettiin, hakattiin ja pidettiin pakkotyössä.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jugoslavian hajoamisen ja sodan myötä suurin muutos on ollut väestöosuuksien kääntyminen päinvastaiseksi. Bosniakkienemmistö on muuttunut serbienemmistöksi. Samoin kukaan ei enää vuonna 2013 identifioitunut jugoslaaviksi. Eniten heitä oli vuonna 1981, jolloin Višegradin kaupungin asukkaista peräti 8,7 prosenttia ilmoitti olevansa jugoslaaveja.

Kunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1991 Jugoslavian viimeisen väestönlaskennan mukaan Višegradin kunnassa oli 21 199 asukasta.[1]

Višegradin kunnan väestö
vuosi 2013 1991 1981 1971
bosniakit 1 043 (9,77 %) 13 471 (63,54 %) 14 397 (62,05 %) 15 752 (62,04 %)
serbit 9 338 (87,53 %) 6 743 (31,80 %) 7 648 (32,96 %) 9 225 (36,33 %)
kroaatit 33 (0,30 %) 32 (0,15 %) 60 (0,25 %) 68 (0,26 %)
jugoslaavit 0 (0,00 %) 319 (1,50 %) 758 (3,26 %) 141 (0,55 %)
muut 54 (0,50 %) 634 (3,37 %) 338 (1,45 %) 203 (0,79 %)
yhteensä 10 668 21 199 23 201 25 389

Kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1991 väestönlaskennan mukaan Višegradin kaupungissa oli 11 828 asukasta.[1]

Višegradin kaupungin väestö
vuosi 1991 1981 1971
bosniakit 7 413 (62,67 %) 2 854 (47,66 %) 2 429 (49,91 %)
serbit 3 512 (29,69 %) 2 446 (40,84 %) 2 141 (43,99 %)
kroaatit 28 (0,24 %) 52 (0,86 %) 53 (1,08 %)
jugoslaavit 300 (2,5 %) 518 (8,65 %) 107 (2,19 %)
muut 575 (4,9 %) 118 (1,97 %) 136 (2,79 %)
yhteensä 11 828 5 988 4 866

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]