Siirry sisältöön

Vetle Sjåstad Christiansen

Wikipediasta
Vetle Sjåstad Christiansen
Vetle Sjåstad Christiansen vuonna 2023
Vetle Sjåstad Christiansen vuonna 2023
Henkilötiedot
Syntynyt12. toukokuuta 1992 (ikä 34)
Geilo, Norja
Uran tiedot
Pituus 189 cm
Laji ampumahiihtoView and modify data on Wikidata
Maailmancup
Kaudet 2012–
Voitot 7
Palkintokorokkeella 27

Tietolaatikko päivitetty 8. maaliskuuta 2026

Mitalit
Maa:  Norja
Ampumahiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa KultaaPeking 2022viesti
Hopeaa HopeaaMilano–Cortina 2026pikakilpailu
Hopeaa HopeaaMilano–Cortina 2026viesti
Pronssia PronssiaPeking 2022yhteislähtö
MM-kilpailut
Kultaa KultaaÖstersund 2019viesti
Kultaa KultaaÖstersund 2019sekaviesti
Kultaa KultaaPokljuka 2021viesti
Hopeaa HopeaaAnterselva 2020viesti
Hopeaa HopeaaOberhof 2023viesti
Hopeaa HopeaaNove Mesto 2024viesti
Pronssia PronssiaNove Mesto 2024pikakilpailu
Pronssia PronssiaNove Mesto 2024takaa-ajo

Vetle Sjåstad Christiansen (s. 12. toukokuuta 1992 Geilo) on norjalainen ampumahiihtäjä. Hän debytoi ampumahiihdon maailmancupissa kaudella 2012–2013. Myös Christiansenin isoveli Eirik Robert Christiansen on ampumahiihtäjä.

Arvokilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Christiansen voitti Östersundin MM-kilpailuissa 2019 kultaa viestissä ja sekaviestissä. Normaalimatkalla hän sijoittui kahdeksanneksi, yhteislähdössä 12:nneksi, takaa-ajossa 23:nneksi ja pikakilpailussa 31:nneksi. Anterselvan MM-kilpailuissa 2020 hän hiihti ensimmäisen osuuden Norjan hopeaa voittaneessa viestijoukkueessa sekä oli takaa-ajossa kymmenes ja yhteislähdössä kolmastoista. Pokljukan MM-kilpailuissa 2021 Christiansen voitti viestin maailmanmestaruuden.

Pekingin olympialaisissa 2022 Christensen voitti kultaa viestissä ja saavutti pronssia yhteislähtökilpailussa. Hän oli Norjan viestijoukkueen ankkuri ja nousi 43 sekunnin takaa-ajoasemasta lähes puolen minuutin voittoon ammuttuaan kaikki kymmenen tauluaan alas tarvitsematta varapatruunoita[1]. Yhteislähtökilpailussa hän saavutti pronssia. Normaalimatkalla hän oli kolmastoista ja takaa-ajossa viidestoista. Oberhofin MM-kilpailuissa 2023 hän saavutti hopeaa viestissä, sijoittui takaa-ajossa viidenneksi, pikakilpailussa kuudenneksi, normaalimatkalla kymmenenneksi ja yhteislähdössä 12:nneksi. Nove Meston MM-kilpailuissa 2024 hän saavutti hopeaa viestissä sekä pronssia pikakilpailussa ja takaa-ajossa. Yhteislähdössä hän oli kahdeksas. Milanon ja Cortinan olympialaisissa 2026 hän saavutti hopeaa pikakilpailussa ja viestissä. Takaa-ajossa ja yhteislähdössä hän oli viides.

Vuonna 2013 hän voitti EM-kisoista kultaa sprintistä ja hopeaa takaa-ajosta. Pariviestissä hän sai pronssia 2016, hopeaa 2017 ja kultaa 2018. Vuoden 2025 EM-kilpailuissa hän saavutti kultaa viestissä ja hopeaa sprintissä. Christiansen on myös moninkertainen nuorten ja junioreiden MM-mitalisti; hänellä on yksi kulta, kolme hopeaa ja viisi pronssia. EM-kilpailujen nuorten sarjassa hän sai kaksi kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin.

Ensimmäiset maailmancupin pisteensä Christiansen saavutti vuonna 2012 oltuaan Östersundin sprintissä 23. Kymmenen parhaan joukkoon hän sijoittui ensimmäisen kerran oltuaan kymmenes Hanty-Mansijskin sprintissä 2013. Christiansen saavutti ensimmäisen palkintokorokepaikkansa takaa-ajokilpailussa Hochfilzenissä joulukuussa 2018, kun hän oli kolmas. Hän oli samalla kaudella toinen Canmoren normaalikilpailussa. Park Cityssä hän voitti pikakilpailun ja oli takaa-ajossa toinen. Hän sijoittui kaudella 2018−2019 normaalimatkan cupissa toiseksi. Kaudella 2019−2020 hän oli Le Grand-Bornandin ja Ruhpoldingin takaa-ajoissa kolmas. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui kymmenenneksi. Kaudella 2021–2022 Christiansen sijoittui Östersundin ensimmäisessä pikakilpailussa toiseksi. Hän voitti toisen pikakilpailun jälkeen käydyn takaa-ajon. Le Grand-Bornardin takaa-ajossa hän sijoittui kolmanneksi. Hän voitti Otepään yhteislähtökilpailun. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui neljänneksi, yhteislähtöcupissa kolmanneksi sekä pikakilpailun ja takaa-ajon cupeissa viidenneksi. Kaudella 2022–2023 hän sijoittui Le-Grand Bornardin takaa-ajossa toiseksi. Ruhpoldingin normaalimatkalla ja yhteislähdössä hän sijoittui toiseksi. Nové Měston pikakilpailussa hän oli kolmas. Östersundissa hän sijoittui normaalimatkalla kolmanneksi ja voitti yhteislähdön. Oslossa hän oli yhteislähdössä kolmas. Hän voitti normaalimatkan ja yhteislähdön cupit, sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa kolmanneksi ja pikamatkan cupissa viidenneksi. Kaudella 2023–2024 hän sijoittui Östersundin takaa-ajossa kolmanneksi. Hän voitti Ruhpoldingin pikakilpailun ja sijoittui takaa-ajossa toiseksi. Hän voitti Anterselvan yhteislähdön. Hän sijoittui kolmanneksi Oslon normaalimatkalla. Hän oli maailmancupin kokonaiskilpailussa ja normaalimatkan cupissa viides sekä yhteislähtöcupissa kolmas. Kaudella 2025–2026 hän voitti Le Grand-Bornardin pikakilpailun ja sijoittui yhteislähdössä kolmanneksi. Hän sijoittui kolmanneksi Kontiolahden normaalimatkalla ja yhteislähdössä. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli seitsemäs ja yhteislähtöcupissa viides.

  1. Norway roars back to win Beijing men's relay Biathlonworld.com. 15.2.2022. IBU. Viitattu 18.2.2022. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.