Aitosalamanterit
| Aitosalamanterit | |
|---|---|
 Punatäplävesilisko (Notophthalmus viridescens) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Sammakkoeläimet Amphibia |
| Lahko: | Salamanterieläimet Caudata |
| Alalahko: | Salamandroidea |
| Heimo: |
Aitosalamanterit Salamandridae Goldfuss 1820[1] |
| Alaheimot ja suvut | |
|
Vesiliskot Pleurodelinae
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Aitosalamanterit (Salamandridae)[2] on pyrstösammakoiden eli salamanterieläinten lahkoon kuuluva heimo. Joissakin yhteyksissä heimosta käytetään nimeä salamanterit tai vesiliskot. Heimoon kuuluu noin 20 sukua ja yli 70 lajia. Lemmikkieläiminä pidetään useita lajeja, kuten hongkonginvesiliskoa (Paramesotriton hongkongensis), japanintuliliskoa (Cynops pyrrhogaster) [3] ja punatäpläsalamanteria (Notophthalmus viridescens).[4] Vesiliskojen fossiileja on löydetty eoseenikaudelta alkaen pleistoseenikaudelle saakka.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aikuisen pituus on yleensä noin 20 cm. Suurin osa lajeista erittää myrkkyä ja niiden väritys varoittaa petoja niiden myrkyllisyydestä. Niiden värityksessä on kirkkaita värejä.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aitosalamantereita esiintyy lähinnä Euroopassa ja Aasiassa. Jonkin verran niitä tavataan myös Afrikan pohjoisosassa. Pohjois-Amerikassa elää kaksi kotoperäistä sukua.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen parittelua koiras piirittää naarasta ja hieroo sitä. Hedelmöitys on sisäinen. Toukat elävät yleensä vedessä.[5]
Heimoon kuuluvia sukuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pyreneidenmanterit (Calotriton)
- Kultajuovasalamanterit (Chioglossa)
- Tuliliskot (Cynops)
- Echinotriton
- Puromanterit (Euproctus)
- Alppimanterit (Ichthyosaura)
- Pikkumanterit (Lissotriton)
- Okasalamanterit (Lyciasalamandra)
- Mertensiella
- Neurergus
- Notophthalmus
- Ommatotriton
- Pachytriton
- Kiinanvesiliskot (Paramesotriton)
- Kylkiluumanterit (Pleurodeles)
- Tulisalamanterit (Salamandra)
- Silmälasisalamanterit (Salamandrina)
- Kaliforniansalamanterit (Taricha)
- Rupimanterit (Triturus)
- Krokotiilisalamanterit (Tylototriton)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Roy W. McDiarmid: Salamandridae Itis Report. 7.1.2014. Viitattu 7.1.2014. (englanniksi)
- ↑ Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta: Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistö - Heimo aitosalamanterit herpetomania.fi. Viitattu 19.11.2019.
- ↑ Marika Rökman: Japaninvesilisko Suomen Herpetologinen Yhdistys. Viitattu 7.1.2014.
- ↑ Jouni Paakkinen: Vesiliskot Jounipaakkinen.fi. Viitattu 7.1.2014.
- ↑ Heying, Heather: Salamandridae: Newts, Salamanders Animal Diversity Web, ADW. 2003. Animal Diversity Web. Viitattu 8.1.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Herpetomania.fi: Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta, Euroopan sammakkoeläinten ja matelijoiden suomalaiset nimet (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
|