Vertaus kymmenestä neitsyestä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viimeinen tuomio ja viisaat ja tyhmät neitsyet. Tuntemattoman taiteilijan maalaus 1400-luvulta

Vertaus kymmenestä neitsyestä, usein myös vertaus kymmenestä morsiusneidosta tai vertaus viisaista ja tyhmistä morsiusneidoista on tunnettu Jeesuksen vertaus, joka esiintyy Matteuksen evankeliumissa. Useimpien tulkintojen mukaan vertaus käsittelee eskatologiaa. Suomen evankelis-luterilaisissa kirkoissa vertaus luetaan joka kolmas vuosi valvomisen sunnuntain jumalanpalveluksessa[1].

Vertaus on ollut suosittu aihe myös taiteessa. Muun muassa Tove Jansson on maalannut Teuvan kirkkoon alttaritaulun nimeltä kymmenen neitsyttä.

Vertaus vuoden 1938 suomennoksen mukaan (Matt. 25:1-13)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

»"Silloin on taivasten valtakunta oleva kymmenen neitsyen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät ylkää vastaan. Mutta viisi heistä oli tyhmää ja viisi ymmärtäväistä. Tyhmät ottivat lamppunsa, mutta eivät ottaneet öljyä mukaansa. Mutta ymmärtäväiset ottivat öljyä astioihinsa ynnä lamppunsa. Yljän viipyessä tuli heille kaikille uni, ja he nukkuivat. Mutta yösydännä kuului huuto: 'Katso, ylkä tulee! Menkää häntä vastaan.' Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat ja laittoivat lamppunsa kuntoon. Ja tyhmät sanoivat ymmärtäväisille: 'Antakaa meille öljyänne, sillä meidän lamppumme sammuvat'. Mutta ymmärtäväiset vastasivat ja sanoivat: 'Emme voi, se ei riitä meille ja teille. Menkää ennemmin myyjäin luo ostamaan itsellenne.' Mutta heidän lähdettyään ostamaan ylkä tuli; ja ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi suljettiin. Ja myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat ja sanoivat: 'Herra, Herra, avaa meille!' Mutta hän vastasi ja sanoi: 'Totisesti minä sanon teille: minä en tunne teitä'. Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä.[2]»

Kulttuurinen tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hääjuhlia ennen sulhanen lähti kulkueessa ystävineen, soittovälineineen ja lamppuineen hakemaan morsianta morsiamen kodista sulhasen kotiin, jossa juhlat yleensä pidettiin. Juhlapukeisiin pukeutuneet ja lampuin varustautuneet nuoret neidot saattoivat päästä häihin mukaan, jos he osallistuivat tähän juhlakulkueeseen. Neidot odottivat siis sulhasta jossain kohden tietä näiden kahden kodin välillä. Joissain vanhoissa käsikirjoituksissa on tekstivariaatio, jonka mukaan neidot lähtivät sulhasta ja morsianta vastaan, jolloin kyseessä olisi paluukulkue takaisin sulhasen kotiin.[3]

Tekstin analyysi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vertaus kuuluu yhteen sitä edeltävien ohjeiden ja varoitusten kanssa, jotka Jeesus kertoi vain opetuslapsilleen heidän ollessaan Öljymäellä. Nämä ovat Jeesuksen viimeisiä vertauksia ennen hänen kuolemaansa.[4] Vertauksessa ja sitä edeltävässä tekstissä on selkeitä teemoja. Tekstin ympäristössä toistuu viisi kertaa sanat ”kukaan ei tiedä päivää eikä hetkeä”, valvokaa (kreik. gregoreo), viisaat (phronimos) ja kahdesti sanat olla valmiina (hetoimos) sekä viipyä (chronizo).[5]

Alkuperäistekstin tulkitseminen ei ole yksiselitteistä. Tutkijat ovat erimielisiä siitä, että oliko alkuperäistekstin mukaan tyhmillä neidoilla öljyä mukana ollenkaan vai loppuiko se vain heiltä kesken. Samoin väitellään siitä, että oliko kyse soihduista vai lampuista.[5]

Kristinuskon tulkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vertausta tulkitaan monesti allegorisesti liittyen oppiin viimeisestä tuomiosta. Erään allegorisen tulkinnan mukaan sulhanen on Kristus, neitsyet ovat kristittyjä, öljy on joko usko tai rakkaus ja uni on kuolema. Tämän lisäksi on myös olemassa useita hieman erilaisia allegorisia tulkintoja.[5]

Toinen yleinen tulkinta on se, että vertaus liittyy Jeesuksen toiseen tulemiseen, ja se varoittaa kuulijoita olemaan valmiina kun se tapahtuu.[5]

Vertauksen tarkempi tulkinta riippuu yleensä siitä, mitä tulkitsija ajattelee Jeesuksen eskatologisista opetuksista.[5]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vertaus kymmenestä neitsyestä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valvomisen sunnuntai (Arkistoitu – Internet Archive) - Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja II, Evankeliumikirja, vuonna 1999 hyväksytty versio
  2. Matt. 25:1–13
  3. Koch, Carl: Jeesuksen vertaukset, s. 274-275. kolmannesta tanskalaisesta painoksesta Suomentanut Toivo Winter. Gummerus, Jyväskylä 1934.
  4. Lisco, Friedrich Gustav: The parables of Jesus explained and illustrated, s. 175-178. Edinburgh: Thomas Clark, 1840. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.9.2014). (englanniksi)
  5. a b c d e Snodgrass, Klyne: Stories With Intent, A Comprehensive Guide to the Parables of Jesus, s. 505-512. Kappale: The Ten Virgins. Eerdmans, 2008. ISBN 978-0-8028-4241-1. (englanniksi)