Koordinaatit: 48.8567°N, 2.351°E

Vendémiaire-kansannousu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Napoleon Bonaparten joukot kukistamassa kapinaa Saint-Honoré -kadulla.
Pierre Gabriel Berthaultin etsaus "Hyökkäys kansalliskonventtia vastaan. Muistorikas 13. päivä vendémairea, Ranskan tasavallan vuonna 4.” Työ on tehty Abraham Girardet’n alkuperäistyön mukaan (1795).

Vendémiaire-kansannousu oli Ranskan suuren vallankumouksen vastustajien aseellinen kansannousu Pariisissa 5. lokakuuta 1795. Vallankumouskalenterin mukaan päivä oli Vendémiaire-kuukauden 13. päivä vallankumousvuonna IV. Kapinalliset olivat rojalisteja, jotka halusivat palauttaa Ranskaan kuningaskunnan. [1] Kapinan johtajia olivat aatelismiehet Vincent-Marie Viénot de Vaublanc ja Antoine Chrysostome Quatremère de Quincy.[2]

Kansannousun syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vallankumous vaikutti suuresti ihmisten elämään. Tyytymättömiä olivat esimerkiksi ne aateliset, jotka olivat menettäneet asemiaan. Lisäksi tyytymättömyys johtui uskonnon ja pappien vainoamisesta, inflaatiosta, elintarvikepulasta ja 300 000 miehen kutsumisesta armeijaan. Uuden kalenterin takia työntekijöiden vapaapäivä oli vain joka kymmenes päivä vanhan sunnuntain sijasta. Uskonnollisia ihmisiä järkytti, että kristinusko korvattiin marraskuussa 1793 järjen palvonnalla ja kesäkussa 1794 korkeimman olennon kultilla. Kaikki kapinalliset eivät siis olleet aatelisia. [1]

Napoleon kukistaa kapinan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1793 alkaen vastavallankumouksellisia kapinoita oli eri puolilla maata. Näitä kapinallisten joukkoja kokoontui lokakuun 1795 alussa Pariisin Le Peletier -kaupunginosaan. Noin 30 000 asemiehen johtajana oli Richer de Sévigny. Kapinalliset kehottivat kaikkia kaupunkilaisia nousemaan kapinaan. Kansalliskonventti valitsi poliitikko ja kenraali Paul de Barrasin kapinan kukistajan tehtävään. Barras luovutti komennon kenraali Napoleon Bonapartelle, joka oli kunnostautunut vuoden 1793 Toulonin kapinan kukistamisessa.

Aluksi Napoleon käski asettaa Tuileries’n palatsin tykit asemiinsa ja suunnata ne kohti kapinallisia. Napoleonin taktiikkana oli antaa vastustajan tulla hyvin lähelle ennen muskettitulituksen aloittamista. Tämä käsiasein käyty tulitus ei kuitenkaan pysäyttänyt kapinallisia. Silloin Napoleon siirtyi tykkien käyttöön ja lyijykuulilla ladatut tykit paljastettiin.[3] Tuhoisan tykkitulen ansiosta kapinalliset saatiin hajaantumaan, jolloin Napoleonin joukot ryhtyivät takaa-ajoon. Kapina oli kukistettu jo muutaman tunnin kuluttua. Noin 300 kapinallista kuoli.

Jälkiselvittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapinan johtajaksi tulkitut Vincent-Maria Vaublanc ja Quatremère de Quincy tuomittiin sotilatuomioistuimessa poissaolevina kuolemaan. He kuitenkin pakoilivat tuomiota piiloutumalla tai pakenemalla maasta. Heidät armahdettiin muutamia vuosia myöhemmin.[2] Kaksi muuta kuolemantuomiota kuitenkin toimeenpantiin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Almond, Mark: Vallankumous: 500 vuotta taistelua muutoksen puolesta, s. 79. (Revolution: 500 years of struggle for change, 1996.) Suomennos: Kaarina Turtia. 1. painos 1999. Helsingissä: Otava, 1999. ISBN 951-1-15990-9.
  2. a b Quatremère de Quincy, Antoine Chrysôthome. Dictionary of Art Historians. Viitattu 26.4.2017.
  3. Lindqvist, Herman: Napoleon, s. 91. Suomentanut Kinnunen, Matti. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30810-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]