Venäjän 4. panssaridivisioona
4. kaartin Kantemirovin punalipun ja Leninin kunniamerkin panssaridivisioona, nimetty Ju. V. Andropovin mukaan (ven. 4-я гвардейская танковая Кантемировская ордена Ленина Краснознамённая дивизия имени Ю. В. Андропова ) on Venäjän maavoimien yhtymä, yleensä Kantemirovskyi- tai Kantemirov-divisioona.
Divisioona edeltäjä oli keväällä Stalingradissa perustettu Neuvostoliiton XVII panssariarmeijakunta, joka osallistui taisteluihin 26. kesäkuuta 1942 Donin varrella lähellä Voronežia. Ansioistaan taisteluista keski-Donilla armeijakunta sai tammikuussa 1943 kaartin arvonimen ja sen numeroksi vaihdettiin IV kaartin panssariarmeijakunta, sekä Kantemirov-nimen Kantemirovkan kylän mukaan, jossa se ensimmäisenä osallistui taisteluihin. Osallisuudesta Ukrainan oikean rannan vapauttamiseen huhtikuussa 1944 se sai Punalipun kunniamerkin ja Krakovan vapauttamisesta Leninin kunniamerkin.[1]
Armeijakunta saavutti ensimmäisenä yksikkönä Elben ja osallistui Dresdenin valtaukseen. Se eteni Tšekkoslovakiaan ja päätti toisen maailmansodan Prahan ulkopuolella.[1]
Kesäkuussa 1945 armeijakunta supistettiin 4. panssaridivisioonaksi, jonka esikunta ja joukot olivat Naro-Fominskissa 70 km lounaaseen Moskovasta. Se oli yksi Venäjän valmiusjoukoista, jota pidettiin vähintään 80 % miehityksessä ja täysin varustettuna.[2]
Kesäkuussa 1953 divisioonan joukot siirrettiin Moskovaan. Lavrenti Berijan väitettiin suunnittelevan vallankaappausta 27. päiväksi ja hän oli käskenyt Moskovan sotilaspiirin komentajaa Pavel Artemjevia viemään joukkonsa harjoituksiin hallitakseen kaupunkia sisäministeriön joukoilla. Nikolai Bulganin määräsi divisioonan sekä marsalkka Timošenkon joukkoja Valko-Venäjältä Moskovaan ja Berija pidätettiin. Divisioona sai 23. helmikuuta 1984 nimen Juri Andropovin mukaan.[2]
Vuosina 1991 ja 1993 divisioonan joukkoja tuotiin Moskovaan. Syyskuussa 1993 puolustusministeri Pavel Gratšov piti ministerineuvoston hätäkokouksen keskustellakseen asevoimien näkemyksestä maan tilanteeseen. Erityisesti Kantemirov-divisioonan komentajat torjuivat mahdollisuuden, että armeijaa käytettäisiin poliittisten ongelmien ratkaisussa.[2]
Vuosien 2008-2009 asevoimien organisaatio uudistuksissa se muutettiin 4. erilliseksi panssariprikaatiksi. Divisioona muodostettiin uudelleen 2013 Moskovan alueen yksiköistä.[1]
Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Divisioonan kokoonpano vuonna 2023[3][2]:
- 12. kaartin Šepetovkan punalippuinen Suvorovin ja Kutuzovin kunniamerkein palkittu panssarirykmentti, nimetty marsalkka P. P. Polubojarovin mukaan
- 13. kaartin Šepetovkan punalippuinen Suvorovin ja Kutuzovin kunniamerkein palkittu panssarirykmentti
- 423. kaartin moottoroitu Jampolin punalippuinen Suvorovin ja Kutuzovin kunniamerkein palkittu rykmentti
- 275. Tarnopolin punalipun, Suvorovin ja Kutuzovin kunniamerkein palkittu tykistörykmentti
- 538. kaartin Tarnopolin Aleksanteri Nevskin ilmatorjuntaohjusrykmentti
- 137. erillinen Dembitsan punalipun ja Aleksanteri Nevskin tiedustelupataljoona
- 413. erillinen kaartin Dembitsan punatähden viestipataljoona
- 330. erillinen kaartin Ternopilin pioneeripataljoona
- 1088. erillinen materiaalitukipataljoona
- 165. erillinen kaartin lääkintähuoltopataljoona
- erillinen drone-pataljoona
- erillinen elektronisen sodankäynnin pataljoona
- erillinen suojelukomppania
- erillinen evakuointikomppania
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c https://www.mk.ru/politics/2013/05/04/850106-v-rossii-vosstanovlenyi-tamanskaya-i-kantemirovskaya-divizii.html
- ↑ a b c d 4th Guards Kantemirovskaya Tank Division www.globalsecurity.org. Viitattu 23.2.2024.
- ↑ Mason Clark and Karolina Hird, RUSSIAN REGULAR GROUND FORCES ORDER OF BATTLE, Institute for the Study of War