Veitsikalat
| Veitsikalat | |
|---|---|
 Mustaveitsikala (Apteronotus albifrons) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: |
Veitsikalat Gymnotiformes Berg, 1940[1] |
| Alalahkot ja heimot | |
|
|
| Katso myös | |
Veitsikalat (Gymnotiformes) on viuhkaeväisten kalojen lahko. Siihen kuuluu noin 150 lajia, jotka jaetaan 32 sukuun ja edelleen viiteen heimoon. Suurin laji on sähköankerias.
Veitsikalat ovat aktiivisia yöaikaan. Ne käyttävät sähköaistia saaliin löytämiseen ja viestintään lajitoverien kanssa sekä reviirin ilmaisemisessa että soidinkäyttäytymisessä.[2] Jotkut lajit käyttävät sähköä myös saaliin tainnuttamiseen. Sähköankeriaan 650 voltin isku voi tainnuttaa jopa hevosen.[3]
Veitsikaloja tavataan luonnossa makeassa vedessä Keski- ja Etelä-Amerikan trooppisissa osissa. Joitakin lajeja, kuten veitsikalaa ja mustaveitsikalaa, pidetään joskus akvaarioissa.[4]
Veitsikalojen vatsanpuoliset evät ovat kasvaneet koko kalan pituiseksi liehukkeeksi, ja kala liikkuu pääasiassa tätä liehuketta hulmuttamalla.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Joseph S. Nelson & Hans-Peter Schultze & Mark V. H. Wilson: Origin and Phylogenetic Interrelationships of Teleosts, s. 138. Verlag Dr. Friedrich Pfeil, 2010. ISBN 978-3899371079 Teoksen verkkoversio (viitattu 15.01.2011). (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Albert & Lundberg: The Neotropical Electric Eels and Knifefishes Tree of Life.
- ↑ Amerikka: Eläinmaailman rikkautta (Arkistoitu – Internet Archive) Otavan oppimateriaalit
- ↑ Helsingin akvaariokeskus
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Order Summary for Gymnotiformes (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- Animal Diversity Web kuvagalleria