Vattkast
Vattkastin kylää juhannuksena 2016
| Sijainti | |
|---|---|
| Saariryhmä | |
| Merialue | |
| Pinta-ala |
4,72 km² |
| Asukasluku |
24 |
|---|---|
| Asutuskeskukset |
Vattkast |
Vattkast on saari ja kylä Paraisten kunnan Korppoossa. Se sijaitsee Korppoon pääsaaren pohjoispuolella ja on yhteydessä pääsaareen sillalla. Vattkastin pinta-ala on 472 hehtaaria ja sillä asuu vakituisesti 24 ihmistä. Kesäasukkaita saarella on toistasataa.[1]
Saaren monella tilalla on paikallisten tuotteiden suoramyyntiä. Vattkastissa kannattaa käydä piipahtamassa ostoksilla. Saarella on ratsastustalli, Walldénin ratsastustalli, joka järjestää maastoratsastusta. Joka juhannus Vattkastille kerääntyy noin 80–100 asukasta sekä mökkivierasta nostamaan kylän juhannussalkoa.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vattkastin kylä on jakautunut kahteen paikkaan. Saaren pohjoisella puolella sijaitsee vanha kylä, ja eläisellä puolella sijaitsee uusi kylä, jonne siirrettiin isojaon seurauksena tiloja 1930-luvulla. Saarella asuu useita lapsiperheitä. Vattkastissa on myös lukuisia vapaa-ajan asuntoja. Lähin linja-autoyhteys on Saaristotiellä, jossa on bussipysäkki Vattkastiin vievän tien risteyksessä. Bussipysäkiltä on noin 400 metriä Vattkastin sillan yli saareen. Korppoon keskustaan on sillalta matkaa noin 6 km, Galtbyn kylään noin 4 km. Nauvoon matkaa kertyy noin 20 km, välissä on Nauvo–Korppoo-lautta[2].
Helsingin yliopisto on vuodesta 2003 harjoittanut kenttätutkimuksia Vattkastissa. Yliopisto on perehtynyt tutkimaan hyönteisiä, jotka elävät Vattkastin lukuisissa tammissa. Vattkastin tammet luovat hyönteisille täysin uniikin "saarelman" meren keskellä, eristyksessä muista tammilehdoista.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vattkast on ollut asuttuna jo kauan. Esimerkiksi Westerbyn tila on kuulunut samalle suvulle jo 1500-luvulta asti. 250–300 vuotta vanha rakennus on edelleen pystyssä.
“Korpo genom tiderna” -historiikistä selviää, että vuonna 1898 Vattkastissa oli kahdeksan tilaa. Lisäksi saarella oli lukuisia vanhoja rakennuksia, jotka toimivat torppina. 1900-luvun alussa väestön määrä laski dramaattisesti (25–50 %). Osa asukkaista jäi kuitenkin saarelle, ja vuonna 1974 aloitettu lauttaliikenne Korppoon ja Vattkastin välillä aiheutti pientä väestön kasvua. Lautta oli aluksi saarelaisten vastuulla, mutta muutaman vuoden päästä valtio otti lauttaliikenteen hallintaansa, työllistäen viisi miestä. Vattkastin silta vihittiin käyttöön vuonna 2004. Nykyään Vattkast on elävä kylä.
1900-luvun alussa Westerbyn tila kuului Korppoon ensimmäisiin tiloihin, joilla otettiin käyttöön hevosvoimalla toimiva puinti. Westerby oli kauan yksi Korppoon suurimmista tiloista, kun mukaan laskettiin lehmät ja hevoset. Svens-Södergård -tila oli suuri voin tuottaja. Nykyään moni tila on erikoistunut mm. omenan, tomaatin, kurkun, kesäkukkien sekä karjan ja lampaiden kasvatukseen.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Elina Auri: Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret (pdf) (s. 82) Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.2.2015.
- ↑ Finferries lauttahaku finferries.fi.