Vattkast

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vattkast
2016 07 Wattkastin kylä.jpg

Wattkastin kylää juhannuksena 2016

Sijainti
Saariryhmä
Merialue
Pinta-ala
4,72 km²
Väestö
Asukasluku
24
Asutuskeskukset
Vattkast

Vattkast on saari ja kylä Paraisten kunnan Korppoossa. Se sijaitsee Korppoon pääsaaren pohjoispuolella ja yhteydessä pääsaareen sillalla. Vattkastin pinta-ala on 472 hehtaaria ja sillä asuu vakituisesti 24 ihmistä. Kesäasukkaita saarella on toistasataa.[1]

Saaren monella tilalla on paikallisten tuotteiden suoramyyntiä. Vattkastissa kannattaa käydä piipahtamassa ostoksilla. Saarella on ratsastustalli, Walldénin ratsastustalli, joka järjestää maastoratsastusta. Joka juhannus Vattkastille kerääntyy noin 80-100 asukasta sekä mökkivierasta nostamaan kylän juhannussalkoa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vattkastin kylä on jakautunut kahteen paikkaan. Saaren pohjoisella puolella sijaitsee vanha kylä ja eläisellä puolella sijaitsee uusi kylä jonne siirrettiin isojaon seurauksena tiloja 1930-luvulla. Saarella asuu useita lapsiperheitä. Wattkastissa on myös lukuisia vapaa-ajan asuntoja. Lähin linja-autoyhteys on Saaristotiellä, jossa on bussipysäkki Wattkastiin vievän tien risteyksessä. Bussipysäkiltä on noin 400 metriä Wattkastin sillan yli saareen. Korppoon keskustaan on sillalta matkaa noin 6 km, Galtbyn kylään noin 4 km. Nauvoon matkaa kertyy noin 20 km, välissä Nauvo-Korppoo lautta[2]

Helsingin yliopisto on vuodesta 2003 harjoittanut kenttätutkimuksia Wattkastissa. Yliopisto on perehtynyt tutkimaan hyönteisiä jotka elävät Wattkastin lukuisissa tammissa. Wattkastin tammet luovat hyönteisille täysin uniikin "saarelman" meren keskellä, eristyksessä muista tammilehdoista. 

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wattkast on ollut asuttuna jo kauan. Esimerkiksi Westerbyn tila on kuulunut samalle suvulle jo 1500-luvulta asti. 250-300 vuotta vanha rakennus on edelleen pystyssä.

“Korpo genom tiderna”-historiikistä selviää, että vuonna 1898 Wattkastissa oli kahdeksan tilaa. Lisäksi saarella oli lukuisia vanhoja rakennuksia, jotka toimivat torppina. 1900-luvun alussa väestön määrä laski dramaattisesti (25-50%). Osa asukkaista jäi kuitenkin saarelle, ja vuonna 1974 aloitetu lauttaliikenne Korppoon ja Wattkastin välillä aiheutti pientä väestön kasvua. Lautta oli aluksi saarelaisten vastuulla, mutta muutaman vuoden päästä valtio otti lauttaliikenteen hallintaansa, työllistäen viisi miestä. Wattkastin silta vihittiin käyttöön vuonna 2004. Nykyään Wattkast on elävä kylä.

1900-luvun alussa Westerbyn tila kuului Korppoon ensimmäisiin tiloihin jossa otettiin käyttöön hevosvoimalla toimiva puinti. Westerby oli kauan yksi Korppoon suurimmista tiloista kun mukaan laskettiin lehmät ja hevoset. Svens-Södergård-tila oli suuri voin tuottaja. Nykyään moni tila on erikoistunut mm. omenan, tomaatin, kurkun, kesäkukkien sekä karjan ja lampaiden kasvatukseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Elina Auri: Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret (pdf) (s.82) Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.2.2015.
  2. Finferries lauttahaku finferries.fi.