Varsovan tuhoamissuunnitelma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pabst Plan: Uusi saksalainen Varsova.
Saksalainen Brandkommando polttamassa Lezno-kadun asuinrakennuksia numerot 20, 22, 24.
Varsovan vanhakaupunki tammikuussa 1945.

Varsovan tuhoamissuunnitelma oli Saksan toisen maailmansodan aikainen suunnitelma Puolan pääkaupungin Varsovan systemaattisesta tuhoamisesta. Niin sanottu Pabst-suunnitelma tehtiin jo kolme kuukautta ennen syyskuussa 1939 alkanutta hyökkäystä. Se sai nimensä keksijänsä, Friedrich Pabstin mukaan.[1]

Suunnitelma hyväksytettiin Saksan johtajalla Adolf Hitlerillä. Suunnitelman mukaan Varsova tyhjennettäisiin sodan jälkeen asukkaista, rakennukset purettaisiin ja Veikseljoen oikealle puolelle rakennettaisiin kaupunki 130 000 saksalaiselle asukkaalle. Historiallisten rakennusten paikalle rakennettaisiin kansallissosialistisia monumentaalirakennuksia, jotta kaikki muistikuvat Puolan itsenäisyydestä häviäisivät. Varsovan kuninkaanlinnasta oli kaavailtu residenssiä Führerille, mutta rakennus tuhoutui pommituksissa. Joen vasemmalle rannalle rakennettaisiin vankileiri 80 000 puolaiselle. Puolalaisia pidettäisiin orjatyövoimana.[1][2]

Toinen maailmansota alkoi 1. syyskuuta 1939. Varsovan pommittaminen alkoi syyskuun yhdeksäntenä päivänä ja pahimmat pommitukset tapahtuivat 25. syyskuuta. Tuolloin kaupunkiin pudotettiin 560 tonnia räjähteitä, 18 000 siviiliä kuoli ja 40 prosenttia rakennuksista sai vaurioita ja 10 prosenttia tuhoutui kokonaan. Saksalaiset miehittivät Varsovan 1. lokakuuta. Hitler antoi määräyksen, että sotavaurioita ei saa korjata.[1][3]

Saksalaismiehitys oli armoton Varsovan asukkaille. Juutalaiset pakotettiin Varsovan ghettoon ja puolalaisia kohdeltiin huonosti. Juutalaiset siirrettiin ghetosta keskitysleireihin murhattaviksi. Jos puolalainen vastarintaryhmä surmasi saksalaisen, kostettiin se summittaisesti siviiliväestöön. Vuonna 1944 kaupungin asukkaista oli murhattu 800 000 eli 60 prosenttia.[1]

Ensiksi kapinaan noustiin Varsovan ghetossa tammikuussa 1943. Kapinan kukistaminen kesti neljä kuukautta, minkä jälkeen saksalaiset hävittivät alueen jäljelle jääneet rakennukset.[1]

Kesällä 1944 alkoi olla selvää, että Saksa häviäisi sodan. Neuvostoarmeija oli aloittanut nopean etenemisen kohti Puolan pääkaupunkia. Neuvostoliiton johtaja Josef Stalin viestitti Puolan pakolaishallitukselle rohkaisevasti, että jos Puolan kotiarmeija (AK) aloittaisi kansannousun, tulisi neuvostoarmeija sen avuksi. Pakolaishallitus ajatteli, että jos sillä olisi omia vapautettuja alueita, sillä olisi enemmän poliittista neuvotteluvaraa tulevissa rauhanneuvotteluissa. Varsovan kansannousu alkoi 1. elokuuta 1944 ja kesti 63 päivää. Neuvostoliitto ei tullut Puolan kotiarmeijan avuksi, vaan odotti, että Saksa murskasi kapinan.[4]

Kun Hitler sai tietää kansannoususta, hän vaati välittömästi Varsovan pommittamista maan tasalle. Suunnitelmasta luovuttiin, sillä kaupunki oli joukkojen kuljettamisen kannalta tärkeä liikennesolmu. Sen sijaan päädyttiin räjäyttämiseen ja polttamiseen. Myös miehitetyn Puolan kenraalikuvernööri Hans Frank vaati Varsovan täydellistä tuhoamista.[5][1]

Erityisesti SS-johtaja Heinrich Himmler piti Varsovan tuhoamista tärkeänä. Pitämässään puheessa on hän totesi, että on tärkeää hävittää kaupunki, joka oli ollut Saksan itään laajenemisen estäneen kansan henkinen keskus. Kaupungin tuhoamisen jälkeen puolalaiset eivät olisi ongelma jälkipolville.[6]

Tuhoaminen eteni kortteli korttelilta ja katu kadulta. Siinä noudatettiin suunnitelmaa, jonka laatimista olivat auttaneet saksalaiset taidehistorioitsijat ja arkkitehdit. Pidettiin tärkeänä tuhota mahdollisimman paljon historiallisia rakennuksia ja kulttuurimuistomerkkejä. Tuhoaminen koski myös museoita ja kirjastoja sekä arkistoja. Marraskuussa vuonna 1944 tuhottiin kirkkoja ja joulukuussa palatseja.[1]

Kaupungin väestöä ammuttiin summittaisesti kostona kapinasta ja viertiin ”suodatusleiriin”. Siellä osa teloitettiin, osa vietiin Saksaan keskitysleireille ja loput vietiin asumaan pieniin maaseutukyliin.[6]

Saksalaisten vetäytyessä Varsovasta tammikuussa 1945 85 prosenttia kaupungista oli tuhottu. Puolalaiset ryhtyivät kaupungin jälleenrakentamiseen jo helmikuussa 1945.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Varsovan_tuhoamissuunnitelma&oldid=22306281”