Vapaa sivistystyö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vapaa sivistystyö tarkoittaa Suomessa vapaaehtoisten, kaikille avointen opintojen tarjoamista kansanopistoissa, kansalais- ja työväenopistoissa, kesäyliopistoissa, urheiluopistoissa ja opintokeskuksissa. Vapaassa sivistystyössä opinnot ovat yleissivistäviä tai yhteiskunnalliseen osallistumiseen (esim. ammattiyhdistystoimintaan) painottuneita opintoja sekä harrastuksiin valmentavia opintoja. Opiskelu vapaan sivistystyön oppilaitoksissa vaihtelee iltaopiskelusta kokopäiväisiin lyhyt- ja pitkäkestoisiin kursseihin, etäopiskeluun tai intensiivikursseihin.[1][2] Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat osa Suomen aikuiskoulutusjärjestelmää[3] ja osittain valtion rahoittamaa.[4]

Vapaalla sivistyöllä on Suomessa noin sadan vuoden historia.[4]

Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö perustettiin vuonna 1969.[5]

2000-luvun lopusta lähtien vapaan sivistystyön organisaatiot ovat tarjonneet kotoutumiskursseja maahanmuuttajille.[4]

Vuonna 2019 Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työryhmän valmistelemaan ehdotusta, jolla vapaan sivistystyön kautta hankittu osaaminen olisi helpompi tunnistaa. Työryhmä ehdotti Koski-tietovarannon hyödyntämistä myös vapaassa sivistystyössä. Oppilaitos päättää itse, mitkä kurssit se haluaa viedä Koski-tietovarantoon. Opiskelija taas päättää, siirretäänkö hänen tietojaan.[6] Laki astui voimaan elokuussa 2021.[7] Vapaan sivistystyön koulutuksiin osallistui yli 880 000 henkilöä. Heistä 58 prosenttia osallistui kansalaisopistojen järjestämiin koulutuksiin, 16 prosenttia opintokeskusten ja 11 prosenttia liikunnan koulutuskeskusten koulutuksiin.[8]

Vuonna 2021 vapaan sivistystyön kursseille ja koulutuksiin osallistui 1,1 miljoonaa ihmistä.[4]

Vuonna 2024 vapaan sivistyksen rahoitusta sai Suomessa 290 oppilaitosta. Niistä[4]

  • 174 oli kansalaisopistoja
  • 74 kansanopistoja
  • 19 kesäyliopistoa
  • 12 opintokeskuksia ja
  • 11 liikunnan koulutuskeskuksia

Koulutuksen tavoitteita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee vapaan sivistystyön tarkoitukseksi ”elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta edistää ihmisten monipuolista kehittymistä ja järjestää yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta”. Vapaan sivistystyön koulutukseen hakeutuminen on mahdollista kaikille ilman vaatimuksia aiemmista opinnoista. Koulutus ei tähtää tutkintoon, eikä sen opetussisältöjä säädellä laissa.[1][2]

Vapaa sivistystyö ulottuu erilaisiin arvopohjiin perustuvasta toiminnasta (esimerkiksi kristilliset kansanopistot ja ay-opistot) aatteellisesti sitoutumattomiin oppilaitoksiin. Vapaan sivistystyön piiriin kuuluvan koulutuksen tavoitteista ja sisällöistä päättää kukin oppilaitos ja sen ylläpitäjätaho. Oppilaitosten ylläpitäjiä eli omistajia voivat olla kunnat ja kuntayhtymät, järjestöt, säätiöt tai osakeyhtiöt.[1][2]

Vapaan sivistystyön opettajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa toimivat opettajat tulevat monista eri taustoista ja työhön usein päädytään eri elämänvaiheiden jälkeen. Monesti yksittäisten kurssien vetäjät ovat sivutoimisia, mutta vakiintuneissa oppilaitoksissa on myös paljon pitkää työuraa tekeviä päätoimisia opettajia.[3]

Vapaan sivistystyön opettajalla on oltava soveltuva korkeakoulututkinto ja vähintään 60 opintopisteen (35 opintoviikkoa) laajuiset opettajan pedagogiset opinnot tai steinerpedagoginen pätevyys.[9]

Vapaan sivistystyön oppilaitosten valtakunnallinen edunvalvoja on Vapaa Sivistystyö ry (VST).[10]Aikuisopettajien liitto AKOL huolehtii aikuisopettajien edunvalvonnasta ja tiedottaa esimerkiksi aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön yhteiskunnallisesta merkityksestä.[4]

  1. a b c Vapaa sivistystyö Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 14.7.2023.
  2. a b c Vapaa sivistystyö, Opetushallitus. Viitattu 21.10.2015.
  3. a b Aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö (Arkistoitu – Internet Archive), Opettajien ammattijärjestö OAJ. Viitattu 21.10.2015.
  4. a b c d e f Petrell, Natasha: Vapaa sivistystyö tuottaa aikuisopiskelijoille iloa ja hyvinvointia epale.ec.europa.eu. 1.10.2024. Viitattu 18.10.2024.
  5. Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö syntyi tarpeeseen Peda.net. Viitattu 18.10.2024.
  6. Julkaisu - OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 18.10.2024.
  7. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Valtioneuvosto. Viitattu 18.10.2024.
  8. Tarja Seppänen: Tilastokeskus - Opiskelijaprofiili 2019 stat.fi. Viitattu 30.10.2024.
  9. Vapaan sivistystyön opettajat (Arkistoitu – Internet Archive), Opettajien ammattijärjestö OAJ. Viitattu 21.10.2015.
  10. Vapaa Sivistystyö ry Peda.net. Viitattu 18.10.2024.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Manninen, Jyri: Omaehtoisen aikuisopiskelun vaikutukset : vapaan sivistystyön opintojen merkitys ja vaikutukset aikuisten elämässä, Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö 2008, ISBN 9789525349160

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]