Vanhapuisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Otto-Iivari Meurmanin suunnittelema laululava.
Lappeenrannan taistelun muistomerkki puiston laidalla.
Näkymä linnoituksen valleilta kohti etelää. Lappeenrannan taistelun muistomerkki ja Vanhapuisto oikealla autojen takana.

Vanhapuisto eli Pusupuisto on Lappeenrannan vanhin puisto.[1] Se sijaitsee Linnoituksen kaupunginosassa Lappeenrannan linnoituksen eteläpuolella Kristiinankadun, Torikadun ja rautatien rajaamalla noin kahden hehtaarin alueella.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen sotaan (1808–1809) asti Lappeenranta oli rajalinnoitus ja nykyisen puiston alue pidettiin turvallisuussyistä puuttomana ja rakentamattomana linnoitusesplanadina, jota linnoituksen tykit saattoivat ristitulittaa.[1][3] Osana hattujen sotaa (1741–1743) ympäristössä käytiin verinen Lappeenrannan taistelu 23. elokuuta 1741.[4]

1800-luvun alkupuoliskolla paikalla oli kaalimaa.[1] Puistoksi alue muutettiin vuonna 1854 istuttamalla puita ja rakentamalla polkuja, ja 1880-luvulla sitä laajennettiin ulottumaan linnoituksen valleihin asti.[5] Puiston sisään jää 1790-luvulla rakennettu nuolilinnake, johon johti linnoituksesta katvetie.[2][6]

Lappeenrannan asemakaavassa puiston nimi on Vanhapuisto.[2] Toinen nimi Pusupuisto viittaa puiston toimimiseen varusmiesten ja heidän heilojensa kohtaamispaikkana.[1] 400 metriä lounaaseen puistosta sijaitsee Lappeenrannan myöhempi varuskunta-alue Rakuunamäki.[2]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puiston itälaidalla Kristiinankadun varrella on vuoden 1741 taistelun muistomerkki, jonka vanhin osa on ollut tiettävästi taistelun ajalta oleva puinen peninkulmapylväs. Pylväälle muurattiin kivinen jalusta vuonna 1818, ja muistomerkkiä on laajennettu vuosina 1924 ja 1949. Alkuperäinen pylväs vietiin museon suojiin ja korvattiin jäljennöksellä 2000-luvun alussa ilkivallan vuoksi.[4] Muistomerkin lähettyvillä pienen aukion keskellä on Pentti Papinahon Rakuunapatsas vuodelta 1982. Se sijaitsi alun perin Valtakadulla Suomen Yhdyspankin aulassa ja siirrettiin puistoon vuonna 1988 SYP:n lahjoitettua sen kaupungille. Patsas, joka esittää 1920-luvun ratsuvääpeliä takajaloilleen hoplaavan hevosen selässä, on pronssia ja jalusta graniittia.[7]

Puiston etelälaidalla on Antero Toikan veistos Portti, jonka materiaalina on käytetty Kurun harmaagraniittia. Se pystytettiin puistoon vuonna 1998 osana Lappeenrannassa järjestettyä kivitapahtumaa.[8] Portti vie kohti Otto-Iivari Meurmanin suunnittelemaa laululavaa vuodelta 1926.[1] Kaupunki vuokraa lavaa kulttuuritilaksi.[9] Pallon kivi puiston lounaisnurkassa muistuttaa, että kulkija on siirtymässä 1700-luvun lopulla muodostuneen Pienen esikaupungin eli Pallon alueelle. Sen pystytti kotiseutuyhdistys Pallon pojat vuonna 1968.[10] Kaakkoisnurkassa on kaupungin vanhin kioski, Pusupuiston kioski, joka katollaan olevan viirin mukaan rakennettiin alun perin vuonna 1893.[1] Neljä vuotta aiemmin Torikadun toisella puolella aloitti toimintansa hotelli Patria.[11]

Varsinaisen puistoalueen ulkopuolella linnoitusvarustusten lomassa on Lappeenrannan kesäteatteri.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Vanhapuisto eli Pusupuisto Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 5.2.2016.
  2. a b c d e Lappeenrannan karttapalvelu Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 5.2.2016.
  3. Immonen 1992, 79, 81, 117 ja 119.
  4. a b Lappeenrannan taistelun muistomerkki Lappeenrannan julkiset veistokset ja muistomerkit. Etelä-Karjalan taidemuseo. Viitattu 5.2.2016.
  5. Immonen 1992, 133 ja 223–224.
  6. Immonen 1992, 73 ja 75.
  7. Rakuunapatsas Lappeenrannan julkiset veistokset ja muistomerkit. Etelä-Karjalan taidemuseo. Viitattu 5.2.2016.
  8. Portti Lappeenrannan julkiset veistokset ja muistomerkit. Etelä-Karjalan taidemuseo. Viitattu 5.2.2016.
  9. Kulttuuritilat Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 5.2.2016.
  10. Pallon kivi Lappeenrannan julkiset veistokset ja muistomerkit. Etelä-Karjalan taidemuseo. Viitattu 5.2.2016.
  11. Värtö, Petteri: Mitä sinä muistat vanhasta Patriasta? — hotelli-ravintolan historia tekeillä Etelä-Saimaa. 10.5.2015. Kaakon Viestintä. Viitattu 5.2.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]