Vanadiini(III)fluoridi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vanadiini(III)fluoridi
Tunnisteet
CAS-numero 10049-12-4
PubChem CID 66230
Ominaisuudet
Molekyylikaava VF3
Moolimassa 107,94
Ulkomuoto Kellanvihreä kiteinen aine
Sulamispiste 1395 °C[1]
Tiheys 3,363 g/cm3
Liukoisuus veteen Ei liukene veteen

Vanadiini(III)fluoridi (VF3) eli vanadiinitrifluoridi on vanadiini- ja fluoridi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi katalyyttinä.

Ominaisuudet, valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoneenlämpötilassa vanadiini(III)fluoridi on kellanvihreää kiteistä ainetta. Yhdisteen alkeiskoppi on romboedrinen ja eräät muutkin fluoridit kiteytyvät samankaltaisella rakenteella. Kidevedettömän vanadiini(III)fluoridi lisäksi tunnetaan myös kidevedellinen trihydraatti (VF3·3H2O), joka on väriltään tummanvihreää. Aine on veteen liukenematonta eikä hapetu yhtä helposti kuin muut vanadiini(III)yhdisteet. Vanadiini(III)fluoridi on Lewis-happo ja reagoi esimerkiksi fluoridien kanssa kompleksiseksi fluorovanadaatti(III)ioneiksi (esimerkiksi [VF4]-, [VF5]2- ja [VF6]3-). Useita muitakin komplekseja tunnetaan.[1][2][3][4][5][6]

Vanadiini(III)fluoridia voidaan valmistaa vanadiinin ja vetyfluoridin reaktiolla. Muita tapoja ovat vanadiinitrioksidi tai vanadiinitrikloridin ja vetyfluoridin reaktio tai vanadiini(IV)fluoridin kuumentaminen.[2][3][5]

2 V + 6 HF → 2 VF3 + 3 H2
VCl3 + 3 HF → 2 VF3 + 3 HCl
V2O3 + 6 HF → 2 VF3 + 3 H2O

Vanadiini(III)fluoridia voidaan käyttää katalyyttinä yhdessä magnesiumfluoridin kanssa. Sitä on myös tutkittu parantamaan litiumioniakkujen ominaisuuksia.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4–98. 39th Edition. CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.8.2021). (englanniksi)
  2. a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 1147. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
  3. a b c Axel Haupt: Organic and Inorganic Fluorine Chemistry, s. 190-192. Walter de Gruyter, 2021. ISBN 978-3-527-065929-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.8.2021). (englanniksi)
  4. Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 1353. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.8.2021). (englanniksi)
  5. a b Prakash Satya: Advanced Chemistry of Rare Elements, s. 452. S. Chand Publishing, 2013. ISBN 978-81-219-4254-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.8.2021). (englanniksi)
  6. Bodie Douglas,Shi-Ming Ho: Structure and Chemistry of Crystalline Solids, s. 102. Springer, 2006. ISBN 978-0-387-26147-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.8.2021). (englanniksi)