Valoveteläisten saaga

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Valoveteläisten saaga (isl. Ljósvetninga saga) on keskiaikainen islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Se luetaan niin kutsuttuihin islantilaissaagoihin. Valoveteläisten saagassa kuvattujen tapahtumien keskiössä ovat usean sukupolven yli ulottuvat konfliktit ja kilpailu kahden päällikön, koillisislantilaisen Ljósavatnin tilan omistajan Þorgeirr Ljósvetningagoðin ("Valovedengoði") ja Eyjafjörður-vuonolla, Möðruvellirin tilalla asuneen Guðmundr Mahtavan (ríki Eyjólfsson, k. n. 1025) sukujen välillä. Saaga jakautuu kahteen osaan: ensimmäinen osa keskittyy Þorgeirrin poikien ja Guðmundrin keskinäisiin kiistoihin, ja toisessa osassa käsitellään Þorgeirrin ja Guðmundrin jälkeläisiin saakka ulottuvia konflikteja. Ajallisesti saagan tapahtumat sijoittuvat 900-luvun lopusta 1000-luvun jälkipuoliskolle (n. 990-1066). Saaga on kirjoitettu oletettavasti vuoden 1260 tietämillä eli usea vuosisata siinä kuvattujen tapahtumien jälkeen.[1] Valoveteläisten saagaa ei ole suomennettu.

Käsikirjoitukset ja versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valoveteläisten saagasta on säilynyt kaksi eri versiota, A ja C, joista kumpikaan ei ole täydellinen mutta jotka juontuvat todennäköisesti yhdestä ja samasta alkuperäistekstistä. Näistä pitempi, C-versio, on oletettavasti alkujaan 1300-luvulla laadittu kokoelma, joka koostuu neljästä 1200-luvulla kirjoitetusta tekstistä (Ljósvetninga saga, Sörla þáttr (Brodd-Helgasonar)[2], Ofeigs saga ok Reykhverfinga eli Ofeigs þáttr ja Möðruvellinga saga). C-versio sisältää muutamia lyhyempiä þáttr-tarinoita, joista osaa on pidetty myöhempinä lisäyksinä (esim. Þórarins þáttr ofsa, Vöðu-Brands þáttr sekä em. Ofeigs þáttr ja Sörla þáttr). Valoveteläisten saagan varhaisin säilynyt käsikirjoitus on noin vuodelta 1400 peräisin oleva AM 561 4to, joka sisältää saagan A-version. Tässä käsikirjoituksessa olevasta saagasta puuttuu kuitenkin saagan loppuosa (jota em. käsikirjoitus ei mahdollisesti ole koskaan sisältänytkään) ja myös sen alkuosassa on aukkokohtia. Toinen varhaisimmista käsikirjoituksista on 1400-luvulta peräisin oleva koodeksi (AM 162 C fol), jossa olevasta C-versiosta on säilynyt vain muutama sivu. C-versiosta on kuitenkin säilynyt useita kyseisen koodeksin paperikopioita.[3]

Valoveteläisten saaga ja historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On katsottu, että Valoveteläisten saagan päähahmoilla on todennäköisesti ollut todellinen historiallisen esikuvansa. Saagassa kuvattujen tapahtumien osalta on kuitenkin katsottu, etteivät ne välttämättä kerro todellisista tapahtumista. Sen sijaan jotkut saagan tapahtumista ja tarina-motiiveista kuvastavat muusta aikalaiskirjallisuudesta ja kertomusperinteestä tulleita lainoja, ja osa tapahtumista on selvästi fiktiivisiä.[4]

Saagan näkökulma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Guðmundr on Valoveteläisten saagan hallitsevin hahmo, mutta saagassa hänet esitetään melko epäedullisessa valossa. Sen sijaan saagan kirjoittaja on suhtautunut huomattavasti myönteisemmiin valoveteläisiin eli Ljósvetningar-sukuun, jonka pää, Þorgeirr Ljósvetningagoði Þorkelsson (s. n. 940), oli Islannin lainpuhujana, kun islantilaiset päättivät yleiskäräjillä Þorgeirrin esittämän kompromissin mukaisesti saarelaisten kääntymisestä kristinuskoon.[5] Guðmundr mainitaan kuitenkin myös useassa muussakin islantilaissaagassa, kuten Lohilaaksolaisten saagassa, Grettir Väkevän saagassa ja Poltetun Njállin saagassa.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Store norske leksikon; Magerøy 1993, 393.
  2. Kyseinen Sörla þáttr (Brodd-Helgasonar) on lyhyt, romanttinen tarina Guðmundrin tyttärestä Þórdísista ja Sörli Brodd-Helgasonista, ja se on syytä erottaa muinaissaagoihin luetusta Sörlin tarinasta.
  3. Magerøy 1993, 393-394; Guðvarður Már Gunnlaugsson 2007; Simek & Hermann Pálsson 2007, 251. Ks. AM 561 4to ja AM 162 C fol Handrit.is -sivustolla.
  4. Magerøy 1993, 393.
  5. Magerøy 1993, 393. Kristinuskoon kääntymisestä Islannissa ja Þorgeirr Ljósvetningagoðin roolista siinä kertoo Islantilaisten kirjan 7. luku. Íslendingabók. The Book of Icelanders, 9.
  6. Magerøy 1993, 393.

Käännökset ja editiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Björn Sigfússon (toim.). 1940. Ljósvetninga saga með þáttum. Ljósvetninga saga. Reykdœla saga ok Víga-Skútu. Hreiðars þáttr. Íslenzk fornrit 10. Reykjavík: Hið Íslenzka Fornritafélag.
  • Guðmundur Þorláksson (toim.). 1880. Íslenzkar fornsögur I: Glúma og Ljósvetninga saga. Kaupmannahöfn: S. L. Möller.
  • Ljósvetninga saga. Teoksessa T. M. Andersson & W. I. Miller (toim.). 1989. Law and Literature in Medieval Iceland. Stanford.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]