Siirry sisältöön

Eyjafjörður

Wikipediasta
Eyjafjörður nähtynä Súlur-vuorelta.

Eyjafjörður on Pohjois-Islannin keskiosan pisin vuono. Se on pitkä ja nuolenmuotoinen, ja sen pituus on yli 70 km.[1] Sen suurin leveys on 25 km Siglunesin ja Gjögurtán kohdalla vuonon suuaukolla. Suurin osa vuonoa on kuitenkin leveydeltään 6–10 kilometriä. Eyjafjörðurin länsipuolella on kaksi pienempää vuonoa Ólafsfjörður ja Héðinsfjörður.

Vuonon molemmin puolin on korkeita vuoria, joista korkein on 1538 metriä korkea Kerling. Akureyrin kaupunki sijaitsee vuonon pohjalla. Rannoilla on viisi pienempää kalastajakylä.[1]

Eyjafjörðurin luonto on rehevä ja monipuolinen. Siellä järjestetään valaidenkatseluretkiä. Yleisimmät lajit ovat ryhävalaat, valkonokkadelfiinit ja pyöriäiset, mutta usein nähdään myös miekkavalaita, sinivalaita ja sillivalaita. Lunnit pesivät Eyjafjörðurin saarilla.[1]

  1. 1 2 3 Eyjafjörður guidetoiceland.is. Viitattu 27.10.2025.

Tämä Eurooppaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.