Valkosiipi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valkosiipi
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Sirppisiipimäiset Drepanoidea
Heimo: Sirppisiivet ja villaselät Drepanidae
Alaheimo: Sirppisiivet Drepaninae
Suku: Cilix
Laji: glaucatus
Kaksiosainen nimi

Cilix glaucatus
(Scopoli, 1763)

Synonyymit
  • Cilix glaucata
Katso myös

  Valkosiipi Commonsissa

Valkosiipi (Cilix glaucatus) on pieni, valkoinen perhonen. Suomessa sitä on tavattu vain harhailijana.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkosiiven siivet ovat leveät, pohjaväriltään puhtaan valkoiset ja niissä on laaja, mustan ja ruskean kirjava laikku. Etusiiven ulkoreunassa on rivi siniharmaita nuolitäpliä. Lepäävä perhonen pitää siipiään kattolaskuisesti vartalon sivuilla ja perhosen pää on piilossa keskiruumiin alla. Siipiväli 20–24 mm.[1][2]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Afrikasta ja Iberian niemimaalta eteläisen ja keskisen Euroopan poikki Aasiaan ja Kiinaan saakka tavattava laji.[3] Suomesta valkosiipi on tavattu vain yhden kerran. Ainoa yksilö on saatu Helsingistä kesäkuun alussa 1973.[4] Perhoset lentävät kahtena sukupolvena, ensin toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin ja myöhemmin heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin.[3]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkosiipi suosinee kulttuuriympäristöjä, joille aurinko paistaa runsaasti. Perhoset lentävät pimeän tultua ja tulevat valolle. Kotelo talvehtii.[3][2]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää puumaisilla ruusukasveilla, kuten orapihlajalla (Crataegus) tai erilaisilla kirsikoilla (Prunus).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/c/cilix_glaucata.html
  2. a b http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1651
  3. a b c Mikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1985. Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint. ISBN 951-99620-7-7 s. 39
  4. http://www.dlc.fi/~peterpa/lepi/historia/drepanidae/cil-glaucatus.htm

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]