Valkoherukka

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Valkoherukka
Witte bessen (Ribes rubrum).jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Saxifragales
Heimo: Herukkakasvit Grossulariaceae
Suku: Herukat Ribes
Lajikeryhmä: Rubrum-ryhmä

Valkoherukka eli valkoinen viinimarja (Ribes Rubrum-ryhmä) on pensasmarja, joka on alun perin geneettinen muunnos punaherukasta. Valkoherukasta puuttuu punaherukan marjan punaisen värin aiheuttava geeni. Valkoherukka ei ole maultaan niin väkevä kuin punaherukka vaan makeampi, mutta silti melko hapan.[1]

Suomessa valkoherukkaa viljellään ammattimaisesti noin 86 hehtaarin verran, ja se on kolmanneksi eniten viljelty herukkalajike. Yleisimmät ovat mustaherukka (1 220 ha) sekä punaherukka (219 ha).[1] Valkoherukan keskimääräinen sato vuodessa on noin 4 000 kilogrammaa hehtaaria kohti.lähde?

Tärkeimmät lajikkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa viljeltävistä lajikkeista yleisimmät ovat

  • ’Valkoinen hollantilainen’
  • ’Valkea Juterborg’
  • ’Valkoinen suomalainen’
  • ’Vit Jätte’

Valkoinen suomalainen on lajikkeena uusi. Se on kestävä ja erittäin runsassatoinen, joka tuottaa makeita marjoja.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkoherukkasadosta korjataan marjat, joita käytetään useimmin mehuissa, hilloissa ja hyytelöissä. Marjat ovat makeita, punaherukkaan verrattuna valkoherukka on makeampi ja vähemmän hapan. Valkoherukoista tehdään myös viiniä, yksin tai muihin herukoihin sekoitettuna.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Herukat ja karviaiset Ruokatieto.fi. Viitattu 27.7.2015.
  2. Vuoden Tilaviiniksi makea mustaherukka-mustikkaviini Omapiha 2009
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.