Valeria Ränik

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valeria Ränik
Valeria Poprjänik
Henkilötiedot
Syntynyt19. elokuuta 1964
Moskova
Kirjailija
Tyylilajit runous, tietokirjallisuus
Esikoisteos Ellujäämine (1990)
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Valeria Ränik (1980-luvulle saakka Valeria Poprjänik, s. 19. elokuuta 1964 Moskova) on virolainen kirjailija.

Valeria Ränikin esi-isät ovat Kaukasiaan 1800-luvulla muuttaneita virolaisia. Valeria syntyi ja kävi koulunsa Moskovassa ja opiskeli viron kielen itsenäisesti kirjallisuuden avulla. Vuosina 1981–1987 hän opiskeli edelleen Moskovassa ja valmistui elektroniikkainsinööriksi. Samaan aikaan hän toimi aktiivisesti Neuvostoliiton kirjailijaliiton Moskovan osastossa. Viroon hän muutti vuonna 1988. Samana vuonna hän aloitti Tarton yliopistossa viron kielen ja kirjallisuuden opinnot. Vuodesta 2014 alkaen hän on toiminut freelance-kirjailijana Etelä-Virossa.

Hän debytoi runoillaan Vikerkaar-lehdessä vuonna 1986 nimellä Valeria Poprjänik. Samalla hän solmi vahvat siteet lehden teossa mukana olleisiin etnofuturisteihin. Vuonna 1990 ilmestynyt debyyttirunoteos Orb : Eemalolija luuletusi sai Betti Alver -esikoiskirjailijapalkinnon[1] ja kirjallisuuspiireissä melkoisesti posititiivista huomiota.[2] Samana vuonna ilmestyi toinen runokokoelma Ellujäämine. Jo 1990-luvun alkupuolella runoilijaa verrattiin menestykkääseen kolleegaansa Ene Mihkelsoniin.[3] Vuonna 1991 Ränik sai Eduard Vilden kirjallisuuspalkinnon.

Kirjailija on 2000-luvulla keskittynyt tietokirjallisuuteen ja luonnonsuojeluun eikä juurikaan ole osallistunut kaunokirjalliseen elämään. Suomalaiselle yleisölle suunnattu teos Sankarimatkailijan Tallinna (ISBN 9789515810168) on Ränikin, Samuli Juvosen ja Hannu Oittisen teos (Taifuuni 1993).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Betti Alveri kirjandusauhind Tartu Linnaraamatukogu. Viitattu 18.12.2020 (viroksi)
  2. Libavenelane?. Mati Unt. Looming 12/1990, sivut 1702–1703.
  3. Mu sünnist saadik elasin kui paoos. Ruth Jyrjo. Keel ja Kirjandus 1/1994, s. 51–52.