Vahapensaat
| Vahapensaat | |
|---|---|
 Soukkovahapensas (Acokanthera oblongifolia) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Gentianales |
| Heimo: | Oleanterikasvit Apocynaceae |
| Suku: |
Vahapensaat Acokanthera G.Don |
| Katso myös | |
Vahapensaat[1] (Acokanthera) on oleanterikasvisuku, jossa on neljä pensas- tai pienpuulajia. Suvun levinneisyys ulottuu Etelä-Afrikasta trooppisen Itä-Afrikan, Somalian ja Etiopian kautta Arabian niemimaalle.[2]
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaikki vahapensaat ovat myrkyllisiä ja ainavihantia. Lehdet ovat vastakkaiset, ehyet, kiiltävät, tummanvihreät ja nahkeat. Kaikissa kasvinosissa on valkoista maitiaisnestettä, jossa on ouabaiini-nimistä glykosidia. Kukat kehittyvät ylälehtien hankoihin ryhminä, ja ovat voimakastuoksuisia. Teriö on torvimainen ja laajenee suultaan viideksi lyhyeksi liuskaksi. Hedelmä on musta luumarja, jossa on yksi tai kaksi siementä.[2]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koristekasvina viljellään soukkovahapensasta (Acokanthera oblongifolia). Afrikassa suvun lajeja käytetään nuolimyrkyn valmistukseen keittämällä rungon ja juuren puuta, kunnes syntyy tervamaista ainetta, jota levitetään nuolen kärkeen ja varteen. Myrkyn vaikutus kohdistuu sydämeen ja sen aktiivinen aineosa on ouabaiini (C29H44O12, CAS-numero 630-60-4) eli G-strofantiini. Se lamauttaa sydämen toiminnan ja hengityksen, mutta pieninä määrinä sitä käytetään sydänsairauksien hoidossa.[2] Se kuuluu kosmetiikassa kiellettyihin aineisiin.[3]
Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Acokanthera oblongifolia – soukkovahapensas
- Acokanthera oppositifolia – tuonivahapensas
- Acokanthera schimperi – afrikanvahapensas
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kasvien maailma. Otavan iso kasvitietosanakirja, osa 1. Keuruu 1979. ISBN 951-1-05098-2