VCO

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

VCO eli jänniteohjattu oskillaattori (lyhenne sanoista Voltage controlled oscillator) on oskillaattori, jonka värähtelytaajuutta voidaan säätää jännitteen avulla. Jänniteohjattuja oskillaattoreita käytetään radiotekniikassa, vaihelukituissa silmukoissa, äänikorteissa ja syntetisaattoreissa. Tavallinen tapa toteuttaa VCO on käyttää kapasitanssidiodia oskillaattorin resonanssipiirin osana. Joidenkin kideoskillaattorien taajuutta voidaan hienosäätää jännitteen avulla (VCXO).

Käyttö syntetisaattoreissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syntetisaattoreissa oskillaattorimoduuli tuottaa vaihtojännitettä, jonka taajuus voidaan asettaa ihmisen kuuloalueelle. Mikäli VCO:n ohjausjännitteeseen lisätään vaihtojännitekomponentti, esimerkiksi toisen oskillaattorin signaali, on kyseessä taajuusmodulaatio.

Syntetisaattorien oskillattoreissa yleisimmät aaltomuodot ovat pulssi- tai kanttiaalto (pulse / square wave), kolmioaalto (triangle wave), siniaalto (sine wave) sekä kohina (noise). Nämä yksinkertaiset aaltomuodot siniaaltoa lukuun ottamatta sisältävät korkeataajuuksisia harmonisia komponentteja, mikä mahdollistaa niiden monipuolisen muokkaamisen suotimilla. Oskillaattorin aaltomuotoa suodattamalla ja sekä taajuutta että amplitudia moduloimalla syntetisaattorilla voidaan luoda erisävyisiä, ajassa muuttuvia ääniä.

Tyypillisten audiosignaalilähteiksi tarkoitettujen oskillattorien lisäksi syntetisaattoreista löytyy useimmiten myös yksi tai useampi matalataajuusoskillaattori (LFO), jonka värähtelytaajuus on yleensä paljon matalampi (alin taajuus on tyypillisesti alle yhden hertsin). Tätä käytetään perinteisesti modulaatiolähteenä, jolloin voidaan rakentaa esimerkiksi edestakaisin nousevia ja laskevia ääniä tai ohjata vaikkapa suodinta syklisesti.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]