Väsbyn kaivos

Väsbyn kaivos oli Korppoossa sijainnut rautamalmikaivos. Kaivos sijaitsi 2,3 kilometriä etelään Korppoon kirkolta Långvikenin pohjoisrannalla Väsbyn ja Bendbyn välisellä kallioisella metsäalueella. Kaivoksesta louhittiin malmia vuosina 1839-1864.

Väsbyn malmiesiintymän löysi vuonna 1839 vuorihallituksen vuorikadetti Lars Gustav Lauraeus (1804–1880). Malmia louhittiin vuosina 1840-1864 polttolouhintamenetelmää käyttäen useasta louhoksesta. Louhinta oli usein pysähdyksissä muun muassa Krimin sodan ja malmin kysynnän vähäisyyden vuoksi. Yhteensä malmia louhittiin 1841–1864 3 863 tonnia. Malmia vietiin Taalintehtaan ruukille ja Teijon masuunille. Malmi sisälsi keskimäärin 32 % rautaa ja 10,5 % titaania. Suurin osa malmin louhinnasta tapahtui vuosina 1845–1854.

Väsbyn malmissa oli epäpuhtauksina ilmeniittiä sekä rikkikiisua ja magneettikiisua. Malmin sisältämä titaani ja kiisut aiheuttivat sen että sitä voitiin masuunissa käyttää vain pieniä määriä sekoitusmalmina. Titaanipitoinen malmi suli hitaasti ja masuunissa takkiraudan saanti oli alhaista. Rautaruukit vähensivät sen vuoksi Väsbyn malmin kysyntää ja sen seurauksena louhintamäärät supistuivat voimakkaasti vuoden 1854 jälkeen. Kaivoksen sulkemisen jälkeen Geologinen komissio teki vielä syksyllä 1900 alueella magneettisia mittauksia tutkiessaan Etelä-Suomen rautamalmilöytöjä.

Kaivosalueella on neljä avokaivosta, 7 rakennuksen perustaa, kaksi suurta louhekivikenttää ja useita pienempiä lohkokivikasoja ja kiviaitoja. Alueella on sijainnut asuinrakennus, paja, varastorakennuksia ja mahdollisesti sauna.