Keskustelu käyttäjästä:192.100.116.142

---

Tulet IP-osoitteesta, jota käyttävät monet eri henkilöt, joten sinun kannattaisi rekisteröidä itsellesi käyttäjätunnus. Käyttäjätunnuksesta on monenlaista etua:

• Erotut muista samasta IP-osoitteesta tulevista.
• IP-osoitteesi ei näy kaikille.
• Saat oman käyttäjäsivun, jossa voit kertoa itsestäsi ja jolle voit kerätä hyödyllisiä linkkejä.
• Muokkauksesi säilyvät, vaikka IP-osoitteesi vaihtuisi.
• Voit siirtää sivuja ja lisätä kuvia.
• Voit muuttaa asetuksia.

---

Tervetuloa Wikipediaan! Kokeilit suomenkielisen Wikipedian muokkaamista, ja testisi on nyt poistettu. Jos haluat harjoitella lisää ennen kuin ryhdyt vakavissasi lisäämään Wikipedian tietomäärää, käytä hiekkalaatikkoa, jossa voit kokeilla toimintoja vapaasti. Lisää tietoa muokkaamisesta on ohjesivuilla. --jeepo 27. tammikuuta 2005 kello 06:05 (UTC)

Olet kirjoittanut asiattomuuksia artikkeleihin, ole hyvä ja lopeta se. Sitä pidetään vandalismina. Jos jatkat asiattomia muokkauksia, muokkausoikeutesi voidaan poistaa varoituksetta. Voit kokeilla muokkaamista rauhassa Wikipedian Hiekkalaatikossa. Kiitos. --jeepo 27. tammikuuta 2005 kello 06:11 (UTC)

---

• 27. tammikuuta 2005 kello 10:13 (UTC) — Roskasivu — Nahru
• Linkkivandalismia. --Samulili 12. huhtikuuta 2005 kello 11:25:45 (UTC)

Lisäämäsi SDP-linkki ei kuulu Tarja Halosesta kertovalle sivulle. Se on poistettu sieltä jo useamman kerran, joten ethän lisää sitä enää. -Samulili 14. marraskuuta 2005 kello 14:02:39 (UTC)

• Roskasivu. --194.89.68.38 21. marraskuuta 2005 kello 09:52:23 (UTC)
• Roskasivu. --Harriv 21. marraskuuta 2005 kello 09:54:57 (UTC)

---

Hei, tervetuloa Wikipediaan! Huomasin, että olet kirjoittanut aktiviisesti. Sinun ei tarvitse olla kirjautuneena sisään lukeaksesi tai muokataksesi Wikipediaa, mutta käyttäjätunnuksen luominen on helppoa eikä se vaadi sähköpostiosoitetta tai muita henkilökohtaisia tietoja. Käyttäjätunnuksesta on sinulle monenlaista etua:

• Saat oman käyttäjäsivun, jossa voit kertoa itsestäsi ja jolle voit kerätä hyödyllisiä linkkejä, sekä oman keskustelusivun, jossa voit kommunikoida muiden käyttäjien kanssa.
• Muokkauksesi ja asetuksesi säilyvät, vaikka IP-osoitteesi vaihtuisi, ja näet kaikki muokkauksesi omat muokkaukset -sivun kautta.
• Voit luoda itsellesi tarkkailulistan sivuista, joita haluat seurata muita tarkemmin.
• Voit siirtää sivuja ja lisätä kuvia.
• Voit äänestää äänestyksissä.
• Voit mukauttaa Wikipedian ulkoasua vapaasti luomalla oman tyylitiedoston.
• Halutessasi voit myös asettua ehdolle ylläpitäjäksi.
• IP-osoitteesi ei enää näy muille käyttäjille.

Käyttäjätunnuksen luominen käy nopeasti. Toivon, että viihdyt Wikipediassa ja että olet tullut tänne jäädäksesi. Hyödyllisiä linkkejä löydät vaikkapa täältä. Wikipediaan ja sen käyttöön liittyviä kysymyksiä voit esittää Kahvihuoneessa. Voit myös jättää viestin minulle. Muistathan allekirjottaa viestisi aina kirjoittamalla ~~~~ (neljä tildeä) viestin loppuun.
— [boxed] (viestitä) 9. tammikuuta 2006 kello 17:12:02 (UTC)

Ulkoiset linkit laitetaan yleensä artikkelin loppuun eikä tekstin sekaan. -- Jniemenmaa 21. huhtikuuta 2006 kello 07.13 (UTC)

• Roskasivu. --Jetman 20. syyskuuta 2006 kello 11.25 (UTC)

Huomautus minityngistä

Tervetuloa Wikipediaan! Kirjoitit Wikipediaan minitynkäartikkelin. Wikipediaan halutaan kuitenkin mieluummin laajoja artikkeleita, joten harkitse, voisitko lisätä perustietoja aloittamaasi artikkeliin. Kirjoita jatkossa uudet artikkelit vähintään tyngiksi. Lisää tietoa muokkaamisesta on ohjesivuilla. –Squar (keskustelu / muokkaukset) 19. helmikuuta 2007 kello 14.31 (UTC)

Vuosi 0

Hei! Lue tarkkaan ja ajatuksella...

Kun kello on tasan yksi (klo 01.00), silloin on kulunut ensimmäinen tunti nollahetkestä (tämän päivän 00.00 eli sama kuin edellisen päivän 24.00) tai toisin sanoen ensimmäinen tunti on täynnä.

Samoinhan on laita pituusmitassa. Kun ei ole yhtään mittaa, on nollapiste. Ensimmäinen senttimetri tulee 'täyteen' vasta, kun on merkki 1 cm.

Vuosien suhteen käytäntö on myös sama. Kun ajanlasku alkoi, sen aluksi määräytyi nollahetki ja siitä alkoi kulua ensimmäinen vuosi eli sen täyttyessä alkoi vuosi 1 tasan vuoden kuluttua nollahetkestä.

Esimerkiksi henkilö, joka on syntynyt 21.8.2000, täytti 21.8.2007 seitsemän vuotta (7 v.), ei kuusi. Syntyessäänhän hän oli "nollavuotias". Kuitenkin 7-vuotiaana hänellä oli kahdeksas (8.) syntymäpäivänsä, koskapa nollatta syntymäpäivää ei ole, vaan ensimmäinen. (Tarkkaan ottaen on tietysti vain yksi syntymäpäivä, muut ovat syntymän muistamispäiviä.) Myöskään ei ole olemassa nollannen kuukauden nollatta päivää.

Toisin sanoen 21.8.2007 oli ajanlaskumme alun jälkeen 2008:nnen vuoden kahdeksannen kuukauden kahdeskymmenesensimmäinen päivä. Ajanlaskumme alusta oli siis kulunut 2007 vuotta, seitsemän kuukautta (7 kk.) ja kaksikymmentä kokonaista päivää (20 pv.).

Yst. terv. --PekKos 21. elokuuta 2007 kello 21.45 (UTC)

Hyvä PekKos, luin selityksesi tarkkaan. Olet oikeassa että pituusmitat ja kellonaika ilmaisevat etäisyyttä tai kulunutta aikaa nollapisteestä ::mutta (historiassa ja arkeologiassa) päivämäärien kanssa on toisin, sillä ne ovat järjestyslukuja. Esimerkiksi 31.12.2007 on ::kahdennentuhannenseitsemännen vuoden kahdennentoista kuukauden kolmaskymmenesensimmäinen päivä. Ja kyllä, eläväisten ikää käsitellään kuten ::kellonaikaa eli kuluneena aikana syntymästä, mutta tässä keskustelussa iän käyttäminen esimerkkinä on harhaanjohtavaa. Ole hyvä ja lue ::en-wikipediasta vastaava artikkeli vuodesta nolla (erit. kohta Numerical explanation) ja katso huomaatko ::ratkaisevan eron.

Köykäisesti havainnollistettuna, historioitsioiden/arkeologien tavan mukaan, vuodet lueteltuna järjestyksessä ovat: ... 3 EAA, 2 EAA, 1 ::EAA, 1, 2, 3, ..., missä nollapiste/ajanlaskun alku on vuosien 1 EAA ja 1 välissä, eikä vuosien 2 EAA ja 1 EAA välissä.

terv. Jari T

--192.100.116.142 23. elokuuta 2007 kello 12.06 (UTC)

Hei taas!

Kyllä henkilön iän vertaaminen ajanlaskuun on ihan paikallaan. Ihmisen ikä on verrattavissa ajanlaskuun eli "ajan ikään" ja toisinpäin.

Vuosien kertyessä muodostuvat vuosikymmenet ja vuosisadat. Koskapa ei ollut nollatta vuosisataa, 1900-vuosisata oli 20. vuosisata, joka päättyi 31.12.1999. Sitä seuraava 21. vuosisata ja samalla kolmas vuosituhat alkoi 1.1.2000.

Vaikka vuotta nollaa ei ollutkaan, oli vuoden 1 eaa. jälkeen ensimmäinen vuosi jaa. (joka siis alkoi nollahetkestä) ja sitten vuosi 1 jaa, vuosi 2 jaa. jne. Itse asiassa siis oli myös vuosi nolla, mutta on näköjään sovittu, ettei sellaista termiä käytetä, niinpä sen tilalla on nimitys ensimmäinen vuosi (jaa.) tai lyhyemmin ensivuosi (jaa.)

Ajattelepa nyt: kun ensimmäisestä vuodesta oli kulunut kuusi kuukautta, oli siis mennyt 0,5 eli puoli vuotta (ei 1,5 eli puolitoista vuotta). Ei oltu vielä vuodessa 1.

Niinpä vuoden 2007 eli 2008:nnen vuoden päättyessä eli täyttyessä on ajanlaskun alusta kulunut 2008 vuotta.

Yst. terv. --PekKos 23. elokuuta 2007 kello 20.55 (UTC)

Kuules nyt PekKos,

Tämä keskustelu on nyt samanlaista pastanjauhantaa mitä käytiin oikeasta vuosituhannen vaihtumisen ajankohdasta.

Mihin perustat väitteesi kummallisesta ensivuodesta (jaa.)? Missään muualla en ole tuohon törmännyt ja monet huomattavasti wikipediaa luotettavammat lähteet esittävät asian kuten väitin aiemmin eli vuosien sekvenssi on ..., 3 EAA, 2 EAA, 1 EAA, 1 JAA, 2 JAA, ... Katso esim.

Royal Observatory of Greenwichin selitys.

Tämä taisi jäädä viimeiseksi yritykseksi muokata suomalaista wikipediaa, jos täällä joutuu taistelemaan selvistä asiavirheistä.

Ovatko mielestäsi ROG, U.S. Naval Observatory ja en-wikipedia väärässä ja ainoastaan sinulla on oikea käsitys asiasta?

Nyt kannattaisi myöntää olleensa väärässä. Se ei ole mikään häpeä, ihminen on erehtyväinen.

terv. Jari T--192.100.116.142 24. elokuuta 2007 kello 05.50 (UTC)

Tämä ajatuksella jälleen luettakoon:

Vuosituhannen vaihtumisesta: totta kai se vaihtui, kun 31.12.1999 päättyi ja alkoi 1.1.2000 (ei 1.1.2001 tai 1.1.1999).

Jos vuosi olisi järjestysluku, silloinhan se pitäisi merkitä tyyliin 2007. eli 24.8.2007. = kahdeskymmenesneljäs kahdeksatta kahdettatuhannettaseitsemättä. Vaan kun ei ole, vuosiluku ilmoittaa, kuinka pitkä aika on kulunut ajanlaskun alusta: tähän mennessä siis 2007 kokonaista vuotta.

Huomaa samankaltaisuus:

Kun kello esim. on 03.00, siihen mennessä on kulunut kolme kokonaista tuntia nollahetkestä, siis siitä kun kello oli nolla (00.00).

Kuukauden ensimmäisen päivän päätyttyä alkaa toinen päivä (2. pv.) eli yksi kokonainen päivä on kulunut. Kun toisena päivänä on kello 12.00, on kuukautta kulunut 1,5 päivää eli yksi kokonainen ja puoli päivää (ei 2,5 pv.). Joten, mikäli päiviä ei merkittäisi järjestysnumeroin, olisi toinen päivä "päivä 1", kolmas päivä "päivä 2" jne.

Kun tammikuu eli vuoden ensimmäinen kuukausi on kulunut, alkaa toinen kuukausi eli yksi kokonainen kuukausi on vuoden alusta kulunut. Siis, mikäli kuukausia ei merkittäisi järjestysnumerolla, alkaisi helmikuun alussa "kuukausi 1", maaliskuu olisi "kuukausi 2" jne.

On siis olemassa ajanlaskun nollahetki ja sitä seurannut ensimmäinen vuosi (jälkeen ajanlaskun alun). Tämän eli yhden kokonaisen vuoden kuluttua alkoi vuosi 1 eli toinen vuosi (jaa.), jonka kuluttua oli vuosi 2 täynnä jne. Jos ajanlaskun alussa syntynyt henkilö eläisi vielä, hän täyttäisi vuoden 2008 alkaessa 2008 vuotta, ei 2007 v. Toisin sanoen, vuosiluvulla ilmaistaan, montako vuotta on kulunut, ei monesko vuosi on menossa; vasta kun ensimmäinen vuosi nollasta alkaen on täynnä, on koossa yksi kokonainen vuosi ja yhdestä kahteen ollaan yhden merkeissä: 1,3; 1,5; 1,7 jne.

Olemme nyt siis eläneet kokonaista 2007 vuotta eli 2008. (2008:tta) vuotta ajanlaskun alusta.

Yst. terv. --PekKos 26. elokuuta 2007 kello 20.25 (UTC)

Heipä hei taas!

Huomaan että nykyisessä versiossa tunnustat että historiassa ja arkelogiassa vuosien numerointi kulkee 2 EAA, 1 EAA, 1, 2, ..., jolloin vuosiluku on järjestysluku. Jostain syystä kuitenkin esität ensimmäisenä oman käsityksesi asiasta, joka on lähinnä hindujen ja buddhalaisten ajanlaskua (vuosiluku ilmaisee kulunutta aikaa alkuhetkestä). Esität rohkean väitteen että sinun ajattelutapasi olisi vallitseva. Ikävä kyllä olet väärässä, yleisessä käytännössä ja arkielämässä noudatetaan nimenomaan historioitsioiden ja arkelogien tapaa, missä vuosiluvut ovat järjestyslukuja. Olen esittänyt useamman viitteen lähteisiin, missä asia esitetään näin. Sinä et ole perustellut käsitystäsi millään lähteellä. Tässä jälleen muutama ote en-wikipediasta:

In common usage Anno Domini 1 is preceded by the year 1 BC, without an intervening year zero.[2] Thus the year "2006" actually signifies "the 2006th year".

Historians use ordinal numbers (e.g. first, second, third, ...) to label years, centuries, and millennia, whereas astronomical year numbering, Hindu and Buddhist calendars all use cardinal numbers (e.g. 1, 2, 3, ...), which measure the elapsed time from a starting point.

Jopa ruotsalaiset ymmärtävän asian ("År 1 e.Kr. enligt den Gregorianska kalendern följer direkt efter år 1 f.Kr.."), miksi sinä et saa tätä mahtumaan kaaliisi?

terv. Jari T --82.128.212.220 10. syyskuuta 2007 kello 19.59 (UTC)

Ajanlaskusta: kun jokin alkaa, on nollahetki. Siis kun ihminen syntyy tai yhtiö perustetaan, hän/se on 0 vuotta. Ensimmäisen vuoden eli 'vuoden 0' kuluttua hän/se on 1 vuotta, toisen vuoden eli vuoden 1 täytyttyä 2 v. jne. Kun hänen/sen kymmenes vuosi, siis vuosi 9 täyttyy, hän/se täyttää 10 vuotta ja hänen/sen ajanlaskun toinen vuosikymmen alkaa eikä suinkaan vasta kun hän/se täyttää 11 vuotta (siis nykyinen kolmas vuosituhantemmekin eli 'vuosituhat 2' alkoi 1.1.2000 eikä 1.1.2001).

Vuosiluvut ovat peruslukuja, eivät järjestyslukuja. Jos olisivat järjestyslukuja, vuosiluvut merkittäisiin 2004., 2005., 2006., 2007. jne. Vaan ovatkin 2004, 2005, 2006 jne. Elämme siis vuotta 2007, emme 2007./2007:ttä vuotta. Tämä vuosi on järjestyksessään 2008./2008:s vuosi, jonka täytyttyä alkaa vuosi 2008 (jälkeen ajanlaskun alun). Ei pitäisi olla vaikeaa tajuta :)

Tässä pari otetta englanninkielisestä Wikipediasta:

The year zero does not exist in the predominant Western Gregorian calendar nor its predecessor, the Julian calendar. However, it does exist in ISO 8601:2004

Cardinal numbers mark the integer positions on a continuous scale, in this case a time axis. When using cardinal numbers to measure elapsed time year 1 begins exactly one year after the starting point. Thus, with cardinal numbers, the first year is year 0 (meaning that zero years have elapsed since the starting point).

Yst. terv. --PekKos 11. syyskuuta 2007 kello 15.26 (UTC)

Hei,

Kirjoitat, että puhuttaessa ihmisen iästä lasketaan syntymästä kuluneita kokonaisia vuosia. Aivan, siis ihmisen ajanlaskusta puhuttaessa. Silti, samoinhan on laita myös tapahtumien suhteen, vai väitätkö, että WTC-iskuista olisi kulunut vasta viisi vuotta? Ei suinkaan, vaan kuusi täyttä vuotta on kulunut ja seitsemäs vuosi on alkanut. Puolen vuoden päästä on kulunut 6,5 vuotta eli olemme aloittaneet noiden tapahtumien ajanlaskun vuoden 6.

Joskus on väitetty (et kylläkään Sinä) , että vuotta nollaa ei voi olla, koska ajanlaskua aloitettaessa ei numeroa 0 vielä tunnettu. Vaan silloinhan ei sitten olisi ollut vuosia 10, 20, 30 jne, sillä noissakin luvuissa esiintyy numero 0...

Yst. terv. --PekKos 11. syyskuuta 2007 kello 19.10 (UTC)

Heh,

Ymmärrän kyllä että tuo on sinun käsityksesi vuosiluvuista. Ikävä kyllä et ole vielä esittänyt yhtään lähdettä joka tukisi tuota "nollahetken" ja vuoden 1 välissä olevaa nimetöntä ja numeroimatonta vuotta. Siteeraat jostain syystä kohtaa, missä kerrotaan, että ISO 8601:2004-standardissa nollavuosi on olemassa, mikä ei tue käsitystäsi eikä ole sama kuin yleinen, Gregoriaaniseen kalenteriin perustuva ajanlaskukäytäntö. Lisäksi lainaat kohtaa, missä selitetään (historioitsioiden käyttämien) järjestyslukujen ja (hindujen ja buddistien käyttämien) peruslukujen eroa. Olet täysin sivuuttanut minun lainaukseni, missä mainitaan että yleisessä aikakäsityksessä (joka on siis sama kuin historioitsijoiden käyttämä) vuotta 1 edeltää vuosi 1 eaa. Se että emme käytä vuosiluvun jäljessä pistettä on vain vakiintunut käytäntö. En tiedä, osaatko englantia, joten suomennan aiemman lainauksen en-wikipediasta: "Yleisessä käytännössä vuotta 1 edeltää vuosi 1 eaa, ilman välissä olevaa vuotta nolla. Näin ollen, vuosi "2006" itse asiassa merkitsee "kahtatuhattakuudetta" vuotta.

Ja sekoitat jälleen ihmisen iän laskemisen vuosilukuihin. WTC-esimerkkisi ei liity juurikaan tähän. Vaikka jotain tapahtumaa voi muistella sattuneeksi N vuotta sitten, vuosiluvut eivät siitä huolimatta yleisen käsityksen mukaan mittaa aikaa "nollhetkestä".

En yritä perustella vuoden 0 olemattomuutta, vaan korjata sinun vääristynyttä käsitystäsi, jota yrität jostain syystä (kiusantekoa?) levittää.

terv. Jari T--82.128.219.73 11. syyskuuta 2007 kello 19.49 (UTC)

Niin, jos kerran vuotta 0 ei ole, ajanlasku on siis vuoden "viturallaan'? Onko tuo vääristymä pakko hyväksyä?

Ihmisen ja tapahtumien ajanlasku, vaikka vuosimäärinkin, on siis eri asia kuin vuosien laskeminen ajanlaskun alusta? Vuonna 2002 syntynyt ihminen tai perustettu yhtiö on siis oikeasti kuluneiden vuosien mukaan viisi vuotta (5 v.), mutta ajanlaskun mukaan jo 6 vuotta (6 v.), koskapa vuotta 0 ei ole?

"Se, että emme käytä vuosiluvun jäljessä pistettä, on vain vakiintunut käytäntö." Minkä lähteen voit esittää tälle väitteellesi? Käytätkö siis itse sanontaa: "Tänään on kahdestoista (12.) syyskuuta kahdettatuhannettaseitsemättä"?!

Suuresti ihmetellen,

--PekKos 11. syyskuuta 2007 kello 20.31 (UTC)

Hei taas,

Niin, jos kerran vuotta 0 ei ole, ajanlasku on siis vuoden "viturallaan'? Onko tuo vääristymä pakko hyväksyä?

Tavallaan. Ainakin matemaattisissa laskuissa tuo vuoden poikkeama esiintyy, esim. vuoden 3 eaa alusta vuoden 2 jaa alkuun on vain neljä täyttä vuotta. Jos et sitä muuten voi käsittää kun vääristymänä, niin sinun kohdallasi kai sitten näin on :)

Ihmisen ja tapahtumien ajanlasku, vaikka vuosimäärinkin, on siis eri asia kuin vuosien laskeminen ajanlaskun alusta?

Käytät hankalaa kieltä. Ihmisten ja asioiden iän laskeminen on eri asia kuin vuosiluvut. "Vuosien laskeminen ajanlaskun alusta" on itse asiassa myös eri asia kuin vuosiluvut, esim. vuoden 567 alussa, ajanlaskun alusta oli kulunut 566 (täyttä) vuotta.

Vuonna 2002 syntynyt ihminen tai perustettu yhtiö on siis oikeasti kuluneiden vuosien mukaan viisi vuotta (5 v.), mutta ajanlaskun mukaan jo 6 vuotta (6 v.), koskapa vuotta 0 ei ole?

Ei tietenkään. Samoin sivulle Vuosi_0 kirjoittamasi teksti kolmannen vuosituhannen alusta oli väärin. Koska "nollahetkestä" alkoi välittömästi kulua vuosi 1, kolmas vuosituhat tuosta hetkestä alkoi 1.1.2001. Ehkä artikkeli Common Era tai keskustelu artikkelista Year zero auttaisi ymmärtämään asian oikean laidan?

"Se, että emme käytä vuosiluvun jäljessä pistettä, on vain vakiintunut käytäntö." Minkä lähteen voit esittää tälle väitteellesi?

En mitään. Se oli valistunut arvaukseni, mutta pisteen käyttö ei todellakaan ratkaise tätä asiaa. Maailmassa paljon epäjohdonmukaisia asioita.

Käytätkö siis itse sanontaa: "Tänään on kahdestoista (12.) syyskuuta kahdettatuhannettaseitsemättä"?!

En, vaan eiköhän yleisesti sanota "vuonna 2007". Sanotko itse "olen vuonna 28" ollessasi 28-vuotias? Usko nyt että vuosiluvuilla ei ilmaista "ajan ikää". Eihän muillakaan päivämääräyksiköillä ilmaista kulunutta aikaa, esim. tammikuun ensimmäisenä päivänä ei ole vielä kulunut täyttä vuorokautta kuun alusta. Samoin viikolla kolme on kulunut vain kaksi täyttä viikkoa vuoden alusta.

Jos sinun on niin hankala hyväksyä sitä että vuosiluvut ovatkin järjestyslukuja, auttaisiko ajatella että vuodet on vain numeroitu ykkösestä alkaen? Tämän taulukon tarkkailu voisi auttaa myös.

Suomalainen wikipedia on kyllä menettänyt kaiken uskottavuutensa minun silmissäni jos yksilöt voivat levittää omia outoja käsityksiään totuutena vain koska jokin asia ei heille mene jakeluun.

terv. Jari T --192.100.116.143 12. syyskuuta 2007 kello 07.12 (UTC)

Hei,

Sanotko itse "olen vuonna 28" ollessasi 28-vuotias?

Kun pääsin 28-vuotiaaksi, elämäni 28. vuosi tuli täyteen. Tästä alkoi elämäni vuosi 28 ollen siis järjestyksessään 29. vuosi, koska ihan alussa syntyessäni oli elämäni vuosi 0 ollen järjestyksessään 1. vuosi

Usko nyt että vuosiluvuilla ei ilmaista "ajan ikää". Eihän muillakaan päivämääräyksiköillä ilmaista kulunutta aikaa, esim. tammikuun ensimmäisenä päivänä ei ole vielä kulunut täyttä vuorokautta kuun alusta.

Aivan oikein, kun siis tammikuun ensimmäisenä päivänä kello on 12.00, on kulunut puoli vuorokautta kuun alusta. Tämähän merkitään 0,5 vrk, koskapa kyseessä on "päivä 0" eli 1. päivä, samoin kuin vuosi 0 on 1. vuosi.

Samoin viikolla kolme on kulunut vain kaksi täyttä viikkoa vuoden alusta.

Tuossa onkin virhe, koska viikot merkitään päivien ja kuukausien tapaan järjestyslukuina. Siis kolmannella (3.) viikolla on kulunut kaksi täyttä viikkoa vuoden alusta. Koska siis 3. viikko, on menossa "viikko 2".

Jotta emme sekoittaisi ajanlaskua menettämällä alusta yhden vuoden eli vuoden nolla, ei jää kai muuta mahdollisuutta kuin ottaa vuosi 1 eaa. "suorittamaan" myös vuoden 0 tehtävää...

Yst. terv. --PekKos 12. syyskuuta 2007 kello 15.00 (UTC)

Hola,

Usko nyt että vuosiluvuilla ei ilmaista "ajan ikää". Eihän muillakaan päivämääräyksiköillä ilmaista kulunutta aikaa, esim. tammikuun ensimmäisenä päivänä ei ole vielä kulunut täyttä vuorokautta kuun alusta.

Aivan oikein, kun siis tammikuun ensimmäisenä päivänä kello on 12.00, on kulunut puoli vuorokautta kuun alusta. Tämähän merkitään 0,5 vrk, koskapa kyseessä on "päivä 0" eli 1. päivä, samoin kuin vuosi 0 on 1. vuosi.

Nyt sekoitat turhaan omaa ajatteluasi. Ilmeisesti haluaisit käyttää ilmausta "päivä N" ilmoittamaan kulunutta aikaa kuukauden alusta, mutta tuollaista ilmausta ei käytä kukaan, eikä tarpeen olekaan.

Samoin viikolla kolme on kulunut vain kaksi täyttä viikkoa vuoden alusta.

Tuossa onkin virhe, koska viikot merkitään päivien ja kuukausien tapaan järjestyslukuina. Siis kolmannella (3.) viikolla on kulunut kaksi täyttä viikkoa vuoden alusta. Koska siis 3. viikko, on menossa "viikko 2".

Ei siinä mitään virhettä ole. Kun puhutaan viikosta neljä, tarkoitetaan nimenomaan vuoden neljättä viikkoa. Samoin puhuttaessa vuodesta kaksi tarkoitetaan toista vuotta, jonka alussa on siis kulunut yksi täysi vuosi "ajanlaskun alusta" tai "alkuhetkestä".

Jotta emme sekoittaisi ajanlaskua menettämällä alusta yhden vuoden eli vuoden nolla, ei jää kai muuta mahdollisuutta kuin ottaa vuosi 1 eaa. "suorittamaan" myös vuoden 0 tehtävää...

Jälleen erikoisesti sanottu mutta alat ilmeisesti vihdoin ymmärtämään kuinka asian laita on? Jos näin on, niin olipa melkoinen urakka. Sovitaanko niin että minä en rupea opettajaksi ja sinä et kirjoita tietosanakirjoja?

terv. Jari T --82.128.217.199 12. syyskuuta 2007 kello 21.17 (UTC)

Sinun on siis mahdoton ymmärtää, että kun kuun ensimmäinen päivä on kulunut, on yksi päivä täynnä? Kun ensimmäinen päivä on puolessa valissä eli kello on 12.00, silloinhan on kuusta kulunut puoli päivää eli 0,5 eli nolla pilkku viisi (ei 1,5).

Vastaavasti: kun ajanlaskun ensimmäisestä vuodesta oli kulunut kuusi kuukautta, elettiin siis ajankohdassa 0,5 vuotta, siis nolla pilkku viisi. Elettiin siis ensimmäisessä vuodessa kohti täyttä yhtä eli menossa oli vuosi 0.

Yst. terv. --PekKos 12. syyskuuta 2007 kello 21.28 (UTC)

Hep,

Sinun on siis mahdoton ymmärtää, että kun kuun ensimmäinen päivä on kulunut, on yksi päivä täynnä? Kun ensimmäinen päivä on puolessa valissä eli kello on 12.00, silloinhan on kuusta kulunut puoli päivää eli 0,5 eli nolla pilkku viisi (ei 1,5).

Juu, tämähän on päivänselvä asia. En ole missään vaiheessa väittänyt toisin. Mutta tuosta hetkestä ei siitä huolimatta käytetä ilmausta "päivä 0".

Vastaavasti: kun ajanlaskun ensimmäisestä vuodesta oli kulunut kuusi kuukautta, elettiin siis ajankohdassa 0,5 vuotta, siis nolla pilkku viisi.

Kyllä.

Elettiin siis ensimmäisessä vuodessa kohti täyttä yhtä eli menossa oli vuosi 0.

Elettiin kyllä ensimmäistä vuotta kohti kohti sen täyttymistä, mutta ei ollut vuosi 0, vaan vuosi 1. Ilmaisulla "vuosi N" ei edelleenkään tarkoiteta kuluneita vuosia alkuhetkestä, vaan "vuosi N" == "N:s vuosi". Katso tätä taulukkoa, vedä kuvitteellinen pystyviiva vuosien 1 f.Kr. ja 1 e.Kr. väliin. Siinä on se nk. ajanlaskun alku tai "nollahetki", vuodet on vain numeroitu ykkösestä alkaen, emmekä me voi sille mitään. Astronomien ja ISO 8601 -standardin vuosi 0 on otettu mukaan myöhemmin ja heidän mallissaan ns. ajanlaskun alku osuu vuosien nolla ja yksi väliin.

Alan luulla että tahallaan kettuilet kanssani.

terv. Jari T --192.100.116.143 13. syyskuuta 2007 kello 06.25 (UTC)

Hei,

En suinkaan kettuile, tuon vain esiin, että ajanlasku alkaa aina nollasta, niin kuin kaikki muukin alkaa tyhjästä.

Ajattelepa seuraavaa: itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 90 vuotta, vaan monettako itsenäisyyspäivää juhlitaan 6.12? Ei suinkaan 90:ttä, vaan 91:ttä itsenäisyyspäivää, koskapa vuoden 1917 itsenäisyyspäivä ei voinut olla nollas, vaan ensimmäinen. (Sen sijaan ensimmäinen itsenäisyyspäivä oli itsenäisyyden ajanlaskun nollahetki.)Huomaa, että ajanlaskussa perusluku, siis vuosiluku on yhtä pienempi kuin järjestysluvulla merkitty vuosi. Ensimmäinen (1.) vuosi oli vuosi 0, toinen (2.) vuosi oli vuosi 1, kolmas (3.) vuosi oli vuosi 2 jne. Vuosiluvulla merkitään, montako täyttä vuotta ajanlaskua on takana, ei monesko vuosi on menossa. Niinpä 13.9.2007 ilmaistaan aina muodossa kolmastoista yhdeksättä kaksituhattaseitsemän (ei kahdettatuhannettaseitsemättä, koska kysessä on 2008. vuosi ajanlaskun alusta.)

Jos kuitenkaan termiä vuosi 0 ei voi/saa käyttää, silloin on todettava ajanlaskun alun sijoittuvan hetkeen, kun vuosi vuosi 2 eaa. vaihtui vuodeksi 1 eaa. Näin itse asiassa ajanlasku alkoi yhden vuoden ennen ajanlaskun alkua(!)

Yst. terv. --PekKos 13. syyskuuta 2007 kello 13.51 (UTC)

Hola,

En suinkaan kettuile, tuon vain esiin, että ajanlasku alkaa aina nollasta, niin kuin kaikki muukin alkaa tyhjästä.

Väärin. Jos mittaat kulunutta aikaa jostain hetkestä, se alkaa luonnollisesti nollasta. Vuosiluvut eivät mittaa kulunutta aikaa, ja ovat eri asia kuin esim. ihmisen iän laskeminen. Tuolla itsenäisyyspäiväesimerkillä ei taas ole paljoakaan tekemistä vuosilukujen kanssa, eikä se edes puolla sinun (kummallista) käsitystäsi. Jos et kettuile kanssani, niin olet kyllä uskomattomin paukapää mihin olen koskaan törmännyt. Ilmeisesti sinun on hyvin vaikea nöyrtyä ja hyväksyä totuus, minkä takia pidät sokeasti kiinni mielipiteestäsi. Oletko edes katsonut esittämiäni viitteitä?

Huomaa, että ajanlaskussa perusluku, siis vuosiluku on yhtä pienempi kuin järjestysluvulla merkitty vuosi. Ensimmäinen (1.) vuosi oli vuosi 0, toinen (2.) vuosi oli vuosi 1, kolmas (3.) vuosi oli vuosi 2 jne.

Väärin. Vuosi 1 oli ensimmäinen vuosi.

Vuosiluvulla merkitään, montako täyttä vuotta ajanlaskua on takana, ei monesko vuosi on menossa. Niinpä 13.9.2007 ilmaistaan aina muodossa kolmastoista yhdeksättä kaksituhattaseitsemän (ei kahdettatuhannettaseitsemättä, koska kysessä on 2008. vuosi ajanlaskun alusta.)

Väärin. 13.9.2007 on vuonna 2007 ja vuosi 2007 oli 2007. vuosi.

Jos kuitenkaan termiä vuosi 0 ei voi/saa käyttää, silloin on todettava ajanlaskun alun sijoittuvan hetkeen, kun vuosi vuosi 2 eaa. vaihtui vuodeksi 1 eaa. Näin itse asiassa ajanlasku alkoi yhden vuoden ennen ajanlaskun alkua(!)'

Väärin. Termiä vuosi 0 saa käyttää astronomiassa ja ISO 8601 -standardin mukaisissa päivämäärissä. Yleisen ajanlaskutavan mukaan ajanlaskun alku sijoittuu hetkeen kun vuosi 1 eaa vaihtui vuodeksi 1 (jaa).

Huomaan että joku toinenkin oli korjannut väärät käsityksesi artikkelista.

terv. Jari T--85.23.14.224 14. syyskuuta 2007 kello 05.10 (UTC)

Paljonko oli vuosia kulunut, kun juliaanisen ja gregoriaanisen ajanlaskun mukaan ensimmäinen vuosi eli vuosi 1 alkoi? Ei yhtään eli nolla (0) !

Tavallisessa ajanlaskussa ensimmäinen vuosi on vuosi 0. Kun esimerkiksi tulee kuluneeksi henkilön syntymästä, tapahtumasta yms. kolme vuotta, alkaa kyseisen ajanlaskun vuosi 3 (eli järjestyksessään 4. vuosi) ja näin ollen toinen vuosikymmen alkaa samalla hetkellä kuin vuosi 10. Sen sijaan juliaanisen ja gregoriaanisen ajanlaskun mukaan alkaisikin jo vuosi 4, mutta toinen vuosikymmen vasta vuoden 11 alussa.

Kun ensimmäisestä vuodesta on kulunut puolet, se merkitään 0,5 eikä 1,5. Ensimmäinen vuosi on siis normaalisti eli tavallisen ajanlaskun mukaan ajateltuna vuosi 0.

Yst. terv. --PekKos 16. syyskuuta 2007 kello 20.04 (UTC)

Huhhuijaa,

Paljonko oli vuosia kulunut, kun juliaanisen ja gregoriaanisen ajanlaskun mukaan ensimmäinen vuosi eli vuosi 1 alkoi? Ei yhtään eli nolla (0) !

Totta.

Tavallisessa ajanlaskussa ensimmäinen vuosi on vuosi 0.

Tavallinen ajanlasku on hyvin epämääräinen käsite ellet anna mitään lähdettä tai tarkenna asiaa.

Kun esimerkiksi tulee kuluneeksi henkilön syntymästä, tapahtumasta yms. kolme vuotta, alkaa kyseisen ajanlaskun vuosi 3 (eli järjestyksessään 4. vuosi) ja näin ollen toinen vuosikymmen alkaa samalla hetkellä kuin vuosi 10.

Höpöhöpö. Kukaan ei puhu "Matti Nykäsen ajanlaskun vuodesta 26". Itse asiassa ilmaus "vuosi N" ei istu mihinkään muuhun tapaukseen kuin päivämääriin ja kalenterin ajanlaskuun.

Kun ensimmäisestä vuodesta on kulunut puolet, se merkitään 0,5 eikä 1,5.

Kyllä, ja tällöin puhutaan kuluneesta ajasta. Vuosiluvut eivät mittaa sitä.

Ensimmäinen vuosi on siis normaalisti eli tavallisen ajanlaskun mukaan ajateltuna vuosi 0.

Ja tässä menee pieleen. Sinulla on liian vahva olettamus että sinun käsityksesi on normaali tai tavallinen. Vuosi N == N:s vuosi.

terv. Jari T --85.23.15.68 17. syyskuuta 2007 kello 18.45 (UTC)

Moi,

Vertaapa näitä:

Tavanomainen ajanlasku, jossa on vuosi 0:

0-1 ensimmäinen vuosi = vuosi 0 (alku- eli nollahetkestä vuoden 1 alkuun saakka)

1-2 toinen vuosi = vuosi 1

2-3 kolmas vuosi = vuosi 2

3-4 neljäs vuosi = vuosi 3

4-5 viides vuosi = vuosi 4

5-6 kuudes vuosi = vuosi 5

6-7 seitsemäs vuosi = vuosi 6

7-8 kahdeksas vuosi = vuosi 7

8-9 yhdeksäs vuosi = vuosi 8

9-10 kymmenes vuosi = vuosi 9 (vuoden 9 alusta vuoden 10 alkuun saakka)

--- vuosikymmen vaihtuu, alkaa toinen vuosikymmen ---

10-11 yhdestoista vuosi = vuosi 10

11-12 kahdestoista vuosi = vuosi 11

...

98-99 99. vuosi = vuosi 98

99-100 100. vuosi = vuosi 99

--- vuosisata vaihtuu, alkaa toinen vuosisata ---

100-101 101. vuosi = vuosi 100

101-102 102. vuosi = vuosi 101

...

1999-2000 2000. vuosi = vuosi 1999

--- vuosituhat vaihtuu, alkaa kolmas vuosituhat ---

2000-2001 2001. vuosi = vuosi 2000

Ajanlasku, jossa ei ole vuotta 0:

1-2 ensimmäinen vuosi = vuosi 1 (vuoden 1 alusta vuoden 2 alkuun saakka)

2-3 toinen vuosi = vuosi 2

3-4 kolmas vuosi = vuosi 3

4-5 neljäs vuosi = vuosi 4

5-6 viides vuosi = vuosi 5

6-7 kuudes vuosi = vuosi 6

7-8 seitsemäs vuosi = vuosi 7

8-9 kahdeksas vuosi = vuosi 8

9-10 yhdeksäs vuosi = vuosi 9

10-11 kymmenes vuosi = vuosi 10 (vuoden 10 alusta vuoden 11 alkuun saakka)

--- vuosikymmen vaihtuu, alkaa toinen vuosikymmen ---

11-12 yhdestoista vuosi = vuosi 11

12-13 kahdestoista vuosi = vuosi 12

...

98-99 98. vuosi = vuosi 98

99-100 99. vuosi = vuosi 99

100-101 100. vuosi = vuosi 100

--- vuosisata vaihtuu, alkaa toinen vuosisata ---

101-102 101. vuosi = vuosi 101

...

1999-2000 1999. vuosi = vuosi 1999

2000-2001 2000. vuosi = vuosi 2000

--- vuosituhat vaihtuu, alkaa kolmas vuosituhat ---

Tavanomaisessa ajanlaskussa henkilö on syntyessään, yhtiö perustettaessaan tai sattumus tapahtuessaan nollavuotias, siis 0 vuotta.

Vuosiluvut mittaavat kulunutta aikaa, esim. 2007 vuotta jKr.

Yst. terv. --PekKos 18. syyskuuta 2007 kello 17.57 (UTC)

Terve,

Turhaan sinä noita listaat. Kyllä me muut ymmärrämme varsin hyvin eri laskutapojen erot. Noissakin esimerkeissä on hiukan outoutta, mutta en puutu siihen nyt.

Tavanomaisessa ajanlaskussa henkilö on syntyessään, yhtiö perustettaessaan tai sattumus tapahtuessaan nollavuotias, siis 0 vuotta.

Tavanomaisuutta on turha korostaa (se on kovin subjektiivinen asia), mutta voidaan sanoa että "henkilö on syntyessään tai yhtiö on perustettaessaan 0-vuotias tai nolla vuotta vanha". Ja tällöin puhutaan selvästikin iästä eli kuluneesta ajasta. Vuosilukujen kanssa vain on toisin.

Vuosiluvut mittaavat kulunutta aikaa, esim. 2007 vuotta jKr.

Väärin. Tästä on esitetty useita lähteitä, joissa sanotaan selvästi että vuosiluvut/päivämäärät ovat järjestyslukuja. Sinä et ole esittänyt yhtään, missä väitettäisiin toista.

terv. Jari T--192.100.124.218 18. syyskuuta 2007 kello 21.32 (UTC)

Hei,

"...puhutaan selvästikin iästä eli kuluneesta ajasta."

Niin, iästä eli kuluneesta ajasta, siis ajanlaskusta.

"...sanotaan selvästi että vuosiluvut/päivämäärät ovat järjestyslukuja."

Myös itse kuitenkin päiväät allekirjoituksesi tyyliin "18. syyskuuta 2007 kello 21.32 (UTC)", et siis: "18. syyskuuta 2007. kello 21.32 (UTC)".

Yst. terv. --PekKos 18. syyskuuta 2007 kello 21.59 (UTC)

Moi,

Koska vuosiluku on yhtä pienempi kuin järjestysluvulla merkitty vuosi, vastavaasti:

1900-luku oli 20. vuosisata, 1800-luku 19. vuosisata, 1700-luku 18. vuosisata jne. Nyt siis elämme 2000-luvulla 21. vuosisataa.

Yst. terv. --PekKos 24. syyskuuta 2007 kello 13.45 (UTC)

Heipä hei,

Koska vuosiluku on yhtä pienempi kuin järjestysluvulla merkitty vuosi

Hmm... ei taida olla noin.

1900-luku oli 20. vuosisata, 1800-luku 19. vuosisata, 1700-luku 18. vuosisata jne. Nyt siis elämme 2000-luvulla 21. vuosisataa.

Tietenkin. Sata- ja tuhatlukujen yhteys aiempaan keskusteluun tosin on olematon.

Auttaisiko ajatella että jokaiselle vuodelle on annettu nimet, mutta nimeäminen on vain aloitettu ykkösestä? Ihan vastaavasti kuten esim. teosten osat numeroidaan: "Pekkoksen kootut selitykset, osa 2" on sarjan toinen osa, eikä kolmas. Samoin vuosi 2 on järjestyksessä toinen.

terv. Jari T --85.23.13.7 25. syyskuuta 2007 kello 17.00 (UTC)

Vuosisadoista: Kun 1900-luku oli 20. vuosisata, niin "0000"-luku - siis ei vielä yhtäkään täyttä vuosisataa - oli 1. vuosisata.

Ihmisen iän, jonkun tapahtuman tms. tavanomaisessa ajanlaskussa vastaavasti ensimmäinen vuosi on 0, koskapa vuoden 9 ja 10 vaihteessa alkaa toinen vuosikymmen (eikä vasta vuoden 10 ja 11 vaihteessa).

Eihän nollatta teoksen osaa voi olla, mutta osa 1:hän on täysi vasta teoksen lopussa. Kun se on puolessa välissä, se on siis kohdassa 0,5 eikä 1,5.

Yst. terv. --PekKos 26. syyskuuta 2007 kello 14.33 (UTC)

Wikipedian käytännön mukaan keskustelusivua tai sen osia ei saa tyhjentää. Ainoastaan henkilökohtaiset hyökkäykset voidaan poistaa keskustelusivuilta. Keskustelusivun toistuva tyhjentäminen voidaan tulkita vandalismiksi, ja muokkausoikeutesi voidaan poistaa. Jos keskustelusivu kasvaa huomattavan suureksi, niin vanhat kommentit voi siirtää arkistoon. –Ville Siliämaa 2. huhtikuuta 2009 kello 10.14 (EEST)

Samasta asiasta sanoisin - edes omia kommenttejaan ei saa poistaa. --Otrfan 17. huhtikuuta 2009 kello 15.05 (EEST)

• Sotkemista –Tosalmi 11. syyskuuta 2009 kello 14.58 (EEST)

• Please write in Finnish only, English additions will be removed --Jusba v 8. lokakuuta 2009 kello 13.42 (EEST)

• Sotkemista --Nrautava 12. marraskuuta 2009 kello 11.22 (EET)

Hauki on kala.

Hei! Teit artikkelin Elias Koskimies, jonka tietosisältö on lähes olematon eli hauki on kala -esseessä mainitun tyylinen. Artikkeli on nyt merkitty poistettavaksi 24 tunnin kuluttua, jos sitä ei laajenneta vähintään minityngäksi. Olisitko ystävällinen ja laajentaisit artikkelia, ja välttäisit jatkossa hauki on kala -tyylisten artikkelien kirjoittamista, kiitos. Sananselityksille oikea paikka on Wikisanakirja. Joka tapauksessa tervetuloa Wikipediaan! --MikkoK 16. maaliskuuta 2010 kello 15.27 (EET)

Tervetuloa Wikipediaan! Kokeilit suomenkielisen Wikipedian muokkaamista, ja kokeilusi on nyt kumottu, poistettu tai merkitty poistettavaksi välittömästi. Jos haluat harjoitella lisää, käytä muiden sivujen sijaan hiekkalaatikkoa, jottei muokkauksiasi tulkittaisi vandalismiksi. Lisää tietoa muokkaamisesta on ohjesivuilla. –Ville Siliämaa 14. syyskuuta 2011 kello 01.59 (EEST)

Sinut on estetty vuorokaudeksi toistuvan vandalismin takia. Kun esto päättyy, toivomme sinun tekevän hyödyllisiä, Wikipediaa parantavia muokkauksia. Jos jatkat häiriköintiä, sinut estetään uudestaan. –Ppntori 18. lokakuuta 2011 kello 13.28 (EEST)

• Sotkemista –Jafeluv 9. joulukuuta 2011 kello 22.28 (EET)