Urjalan kotiseutumuseo

Urjalan kotiseutumuseo
Tyyppi	Kotiseutumuseo
Sijainti	Museotie, Urjala
Perustettu	1950
Ylläpitäjä	Urjalan kunta
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Urjalan kotiseutumuseo pihapiireineen sijaitsee rauhallisella ja kauniilla mäellä Urjalankylässä, museo avattiin yleisölle vuonna 1950. Museon kahdeksan rakennusta on siirretty paikoilleen eri puolilta Urjalaa ja esineistö on saatu lahjoituksina. Kotiseutumuseon päärakennus on 1700-luvun lopulla rakennettu maalaistalon päärakennus, jossa pääsee näkemään 1800-luvun loppupuolen hämäläisen talonpojan elämäntapaa ja pienviljelijäkäsityöläisen elämää 1940-luvulla, paikallishistoriaa, käsityötaitoa, maatalous ja maalaiselämää. Päärakennuksen pirtin erikoisuus on harvinainen päreistä tehty sisäkatto, joka tehtiin perinteisesti joulun alla huonetta koristamaan, samalla päreet kuivuivat, ja juhlapyhien jälkeen niitä poltettiin pärepihdeissä valontuojina. Syytinkirakennuksessa asui 1940-luvun keinutuolinikkari perheineen. Urjala mallisten keinustoolien teko alkoi kunnassa jo 1860-luvulla ja vuosisadan vaihteen molemmin puolin nikkarointi kehittyi laajaksi kotiteollisuudeksi, tuolloin nikkareita oli kymmeniä ja he olivat usein vähävaraisia mökkiläisiä, jotka asuivat ja työskentelivät samassa huoneessa. Rakennuksen porstuakamarissa on pieni suutarin työhuone. Museon pihapiiriin on myös rakennettu korsu, joka on Jalkaväkirykmentti 23:n Syvärin rannalla, etulinjassa olleen Karhukorsun kopio. Silloin korsua asutti puolikiväärijoukkue eli vajaat parikymmentä miestä. Korsun ympäristössä risteilee venäläisten linnoittajien vuosina 1915-1917 kaivamia juoksuhautoja. Alueella on myös muun muassa tuulimylly, joka on peräisin 1800-luvulta ja täysin toimintakuntoinen, alueen vanhin rakennus on 1600-luvulla rakennettu ruotusotamiehen varusteaitta, muissa aitoissa säilytettiin viljaa, ruokatarvikkeita ja vaatteita, Kaluaitassa on esillä monia 1800-luvun maa- ja kotitalouden työvälineitä.