Uraanitrikloridi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uraanitrikloridi
Tunnisteet
IUPAC-nimi Uraani(III)kloridi
CAS-numero 10025-93-1
PubChem CID 167444
Ominaisuudet
Molekyylikaava UCl3
Moolimassa 344,38 g/mol
Ulkomuoto Vihreä kiteinen aine
Sulamispiste 837 °C (1 110 K)[1]
Kiehumispiste 1 657 °C (1 930 K)[1]
Tiheys 5,5 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen liukenee

Uraanitrikloridi eli uraani(III)kloridi (molekyylikaava UCl3) on uraanin kloridi. Se muodostaa huoneenlämpötilassa tyypillisesti vihreitä kiteitä, joskus myös tumman punaisia valmistustavasta riippuen. Uraanitrikloridia voidaan valmistaa useilla eri tavoilla lähtien uraanitetrakloridista (UCl4); UCl3 on vähemmän pysyvä yhdiste kuin UCl4. Uraanitrikloridia käytetään lähinnä käytetyn ydinpolttoaineen jälkikäsittelyssä. Yhdiste on erittäin hygroskooppista, ja se liukenee hyvin veteen sekä etikkahappoon. Sillä on kaksi kidevedellistä hydraattia, heptahydraatti UCl3·7H2O ja heksahydraatti UCl3·6H2O.[1][2]

Uraanitrikloridin kiderakenne on heksagonaalinen ja muodostuu kolmesta trigonaalisesta prismasta. Rakenne on samanlainen kuin plutoniumtrikloridilla PuCl3; U3+ ionilla on naapurina yhdeksän Cl-ionia, kolme 293,4 pm ja kuusi 292,8 pm etäisyydellä.[2]

Valmistus ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillinen valmistustapa on antaa kaasumaisen vetykloridin reagoida uraanihydridin kanssa. Vaihtoehtoinen tapa on pelkistää uraanitetrakloridia sinkillä, alumiinilla, metallisella uraanilla tai uraanihydridillä:[2]

UH3 + 3 HCl → UCl3 + 3 H2 (350 °C lämpötilassa)
3 UCl4 + Al → 3 UCl3 + AlCl3 (400 °C)

Uraanitrikloridi on hyvä pelkistin. Metallista uraania voidaan valmistaa pelkistämällä uraanitrikloridia kalsiumilla tai litiumilla, tosin tätä reaktiota ei suuremmin hyödynnetä.[2]

  1. a b c d Uranium: uranium trichloride Webelements.com. Viitattu 11.3.2017. (englanniksi)
  2. a b c d Grenthe, Ingmar et al.: ”luku 5”, Uranium, s. 425–427, 446–450. (Teoksessa: Morss, Lester R. et al. (toim.) The Chemistry of the Actinide and Transactinide Elements, 3. painos) Dordrecht: Springer, 2006. ISBN 1402035985 Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.