Ukrainan presidentinvaalit 2019
| |||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||
Toisen kierroksen tulokset vaalipiireittäin | |||||||||||||||||||||||||||
|
Ukrainan presidentinvaalit 2019 pidettiin kaksiosaisina: ensimmäinen kierros 31. maaliskuuta ja toinen kierros 21. huhtikuuta. Äänestysprosentti oli ensimmäisellä kierroksella 63,48 % ja toisella kierroksella 62,3 %. Prosenttilukuja pidetään maan oloissa korkeina. [1][2]
Ensimmäisen kierroksen tulosten perusteella kaksi eniten ääniä saanutta pääsi toiselle kierrokselle. He olivat televisiokoomikko Volodymyr Zelenskyi 5 714 034 äänellä (30,24 %) sekä istuva presidentti Petro Porošenko 3 014 609 äänellä (15,95 %). Muita yli miljoona ääntä saaneita olivat Julija Tymošenko 2 532 452 ääntä (13,40 %), Juri Boiko 2 206 216 ääntä (11,67 %), Anatoli Hrytsenko 1 306 450 ääntä (6,91 %), Ihor Smeško 1 141 332 ääntä (6,04 %) ja Oleh Ljaško 1 036 003 ääntä (5,48 %). Ehdokkaita oli ensimmäisellä kierroksella yhteensä 39.[3]
Toisen kierroksen voitti ylivoimaisesti noin 73 prosentin ääniosuudella Zelenskyi.[4][2]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ukrainan lain mukaan presidentinvaali on toimitettava istuvan presidentin toimikauden viidennen vuoden maaliskuun viimeisenä sunnuntaina. Verh’ovna Radan on vahvistettava vaalin päivämäärä viimeistään sata päivää ennen vaalipäivää.[5][6] Presidentinvaalissa oli 34 544 993 äänioikeutettua.[7] 12 prosenttia äänioikeutetuista asui kuitenkin Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla tai Donetskin tai Luhanskin yksipuolisesti itsenäisiksi julistautuneissa Venäjä-mielisten separatistien hallinnoimissa ”kansantasavalloissa”; nämä äänestäjät eivät voineet äänestää.[8]
Ehdokasasettelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Presidenttiehdokkaan on oltava 35 vuotta täyttänyt Ukrainan kansalainen, joka osaa puhua ukrainaa ja on asunut maassa vaalipäivää edeltävät kymmenen vuotta. Ehdokkaiden on maksettava 2,5 miljoonan hryvnian pantti, joka maksetaan takaisin toiselle kierrokselle eteneville ehdokkaille.[6] Ehdokasasettelu oli auki 9. helmikuuta 2019 asti, johon mennessä ehdolle oli asettunut 44 ehdokasta, joista 24 oli poliittisten puolueiden asettamia ja 20 sitoutumattomia. Miehiä ehdokkaista oli 40, ja vain neljä oli naisia.[9] Ehdokkuutta oli anonut yhteensä 92 henkilöä, mutta keskusvaalilautakunta epäsi heistä 47:n ehdokkuuden useimmissa tapauksissa sen takia, ettei ehdokashalukas ollut maksanut panttia.[10] Ehdolle asettuneet saattoivat vetää ehdokkuutensa pois viimeistään 23 päivää ennen vaalipäivää.[6] Lopullinen, 39 ehdokasta käsittävä lista vahvistettiin 8. maaliskuuta.[11]
Televisiokanavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Useat ukrainalaiset televisiokanavat tukivat tiettyjä ehdokkaita.[12] Petro Porošenkon kampanjaa tukivat
- Porošenkon omistamat 5 kanal ja Prjamyi
- Dmytro Firtašin omistama Inter, joka tuki myös Juri Boikoa
- Rinat Ah’metovin omistama Ukrajina, joka tuki myös Ah’metovin puolueen oppositioblokin ehdokasta Oleksandr Vilkulia sekä Oleh Ljaškoa
- Venäjä-myönteisen Viktor Medvedtšukin omistamat 112 Ukrajina sekä NewsOne, jotka tukivat myös Medvedtšukin puolueen Opposition ohjelma – Elämän puolesta ehdokasta Juri Boikoa sekä Oleh Ljaškoa
Porošenkoon kriittisesti suhtautuivat
- Ihor Kolomoiskyin omistama 1+1, jolla esitettiin Kansan palvelija -televisiosarjaa
- Andri Sadovyin 24 Kanal, joka tuki Anatoli Hrytsenkoa
- Venäjä-myönteisen Jevheni Murajevin omistama NAŠ, joka tuki Oleksandr Vilkulia
- Ukrainan kansallisen televisioyhtiön ykköskanava UA: Peršyi
Viktor Pintšukin omistamat kanavat ICTV, Novyi Kanal ja STB olivat neutraaleja.
Tulokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehdokas | Puolue | 1. kierros | 2. kierros | |||
---|---|---|---|---|---|---|
Ääniä | % | Ääniä | % | |||
Volodymyr Zelenskyi | Kansan palvelija | 5 714 034 | 30,24 | 13 541 528 | 73,22 | |
Petro Porošenko | sitoutumaton | 3 014 609 | 15,95 | 4 522 320 | 24,45 | |
Julija Tymošenko | Batkivštšyna | 2 532 452 | 13,40 | |||
Juri Boiko | sitoutumaton | 2 206 216 | 11,67 | |||
Anatoli Hrytsenko | Kansalaispositio | 1 306 450 | 6,91 | |||
Ihor Smeško | sitoutumaton | 1 141 332 | 6,04 | |||
Oleh Ljaško | Oleh Ljaškon radikaalipuolue | 1 036 003 | 5,48 | |||
Oleksandr Vilkul | Oppositioblokki | 784 274 | 4,15 | |||
Ruslan Košulynskyi | Svoboda | 307 244 | 1,62 | |||
Juri Tymošenko | sitoutumaton | 117 693 | 0,62 | |||
Oleksandr Ševtšenko | UKROP | 109 078 | 0,57 | |||
Valentyn Nalyvaitšenko | Spravedlyvist | 43 239 | 0,22 | |||
Olha Bohomolets | sitoutumaton | 33 966 | 0,17 | |||
Hennadi Balašov | 5.10 | 32 872 | 0,17 | |||
Roman Bezsmertnyi | sitoutumaton | 27 182 | 0,14 | |||
Viktor Bondar | Uudestisyntyminen | 2, 64 | 0,11 | |||
Julija Lytvynenko | sitoutumaton | 20 014 | 0,10 | |||
Juri Derevjanko | Volja | 19 542 | 0,10 | |||
Serhi Taruta | Osnova | 18 918 | 0,10 | |||
Ihor Ševtšenko | sitoutumaton | 18 667 | 0,09 | |||
Inna Bohoslovska | sitoutumaton | 18 482 | 0,09 | |||
Yuri Karmazin | sitoutumaton | 15 965 | 0,08 | |||
Volodymyr Petrov | sitoutumaton | 15 587 | 0,08 | |||
Vitali Skotsyk | sitoutumaton | 15 118 | 0,08 | |||
Serhi Kaplin | Sosiaalidemokraattinen puolue | 14 532 | 0,07 | |||
Oleksandr Moroz | Oleksandr Morozin sosialistinen puolue | 13 139 | 0,06 | |||
Viktor Kryvenko | Ukrainan kansanliike | 9 243 | 0,04 | |||
Vasyl Žuravlov | Vakauspuolue | 8 453 | 0,04 | |||
Illja Kyva | Sosialistinen puolue | 5 869 | 0,03 | |||
Andri Novak | Patriootti | 5 587 | 0,02 | |||
Oleksandr Vaštšenko | sitoutumaton | 5 503 | 0,02 | |||
Mykola Haber | sitoutumaton | 5 433 | 0,02 | |||
Oleksandr Solovjov | Järkevä voima | 5 331 | 0,02 | |||
Ruslan Ryhovanov | sitoutumaton | 5 230 | 0,02 | |||
Oleksandr Danyljuk | sitoutumaton | 4 648 | 0,02 | |||
Vitali Kupri | sitoutumaton | 4 508 | 0,02 | |||
Arkadi Kornatskyi | sitoutumaton | 4 494 | 0,02 | |||
Serhi Nosenko | sitoutumaton | 3 114 | 0,01 | |||
Roman Nasirov | sitoutumaton | 2 579 | 0,01 | |||
Hylätyt/tyhjät äänet | 222 947 | 1,18 | 427 161 | 2,31 | ||
Yhteensä | 18 893 864 | 100 | 18 491 837 | 100 | ||
Äänioikeutettuja/äänestysprosentti | 30 056 127 | 62,86 | 62,07 | |||
Lähteet:[13][14] |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Markus Heikkilä, Juho Takkunen: Tv-koomikko Zelenskyi johtopaikalla Ukrainan presidentinvaaleissa – yli puolet äänistä laskettu Yle Uutiset. 1.4.2019. Viitattu 26.4.2019.
- ↑ a b Katja Incoronato: ”Ukraina todisti jälleen kerran olevansa vapaa ja demokraattinen” Uusi Suomi. 22.4.2019. Viitattu 26.4.2019.
- ↑ Вибори Президента Украiни Центральна виборча комiсiя. Viitattu 23.4.2019 (ukrainaksi).
- ↑ Jussi Niemeläinen: Politiikan untuvikko voitti Ukrainan presidentinvaalit – HS vastaa neljään tulokseen liittyvään kysymykseen Helsingin Sanomat. 22.4.2019. Viitattu 23.4.2019.
- ↑ ЦВК оприлюднила календарний план президентських виборів Ukrajinska pravda. 21. joulukuua 2018. Arkistoitu 20.3.2022. Viitattu 20. maaliskuuta 2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b c Oleksandr Ivantšeskul: Вибори президента України 2019: цифри, дати і кандидати Ukrajinska pravda. 3. tammikuuta 2019. Arkistoitu 20.3.2022. Viitattu 20. maaliskuuta 2022. (ukrainaksi)
- ↑ Стало известно, сколько граждан смогут проголосовать на президентских выборах в Украине Интерфакс-Украина. 15. helmikuuta 2019. Arkistoitu 20.3.2022. Viitattu 20. maaliskuuta 2022. (venäjäksi)
- ↑ D’Anieri, Paul: Gerrymandering Ukraine? Electoral Consequences of Occupation. East European Politics and Societies, 2019, 33. vsk, nro 1, s. 89–108. doi:10.1177/0888325418791020
- ↑ CEC registers 44 candidates in Ukraine's presidential election Ukrinform. 8. helmikuuta 2019. Arkistoitu 20.3.2022. Viitattu 20. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ ЦВК відмовила у реєстрації майже півсотні "кандидатів" у президенти Ukrajinska pravda. 8. helmikuuta 2019. Arkistoitu 20.3.2022. Viitattu 20. maaliskuuta 2022. (ukrainaksi)
- ↑ Thirty-nine candidates to run for president in Ukraine - CEC Interfax-Ukraine. 8. maaliskuuta 2019. Arkistoitu 20.3.2022. Viitattu 20. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ Oleksi Sorokin: Oligarchs’ TV channels give away owners’ presidential choices Kyiv Post. 29. maaliskuuta 2019. Arkistoitu 20.3.2022. Viitattu 20. maaliskuuta 2022. (englanniksi)
- ↑ Вибори Президента України 2019 (1. kierros) Ukrainan keskusvaalilautakunta. Arkistoitu 20.3.2022. Viitattu 20. maaliskuuta 2022. (ukrainaksi)
- ↑ Вибори Президента України 2019 (2. kierros) Ukrainan keskusvaalilautakunta. Arkistoitu 20.3.2022. Viitattu 20. maaliskuuta 2022. (ukrainaksi)