Ukonputket
| Ukonputket | |
|---|---|
 Kaukasianjättiputki Tampereen Lapinniemessä |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Apiales |
| Heimo: | Sarjakukkaiskasvit Apiaceae |
| Suku: |
Ukonputket Heracleum L. |
| Katso myös | |
Ukonputket (Heracleum) on sarjakukkaiskasvien (Apiaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Ukonputket ovat suurikasvuisia, kaksi- tai monivuotisia kasveja. Niiden varsi on pysty, jäykkäkarvainen tai kalju, joskus punaläikkäinen. Lehdet ovat kolmiomaiset, muutamaan kertaan parilehdykkäiset. Kukinnot ovat sarjoja ja kukat valkoiset tai vihreänkeltaiset.[1]
Lajeja on ainakin 60, joista tunnetuimpia Suomessa ovat vierasperäiset kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum) ja persianjättiputki (Heracleum persicum). Muita ukonputkien sukuun kuuluvia kasveja Suomessa ovat etelänukonputki (Heracleum sphondylium) ja idänukonputki (Heracleum sibiricum tai Heracleum sphondylium subsp. sibiricum).[2] Lähialueilla, Venäjän Karjalassa, leviää armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi),[3] joka on tuotu sinne alkujaan rehukasviksi. Ukonputkilajien tunnistaminen onnistuu vasta, kun kasvit ovat muutaman vuoden ikäisiä.[4]
Kaukasianjättiputki ja persianjättiputki on tuotu Suomeen alun perin koristekasveiksi. Näitä kahta on erittäin vaikea erottaa toisistaan, ja niitä kutsutaan usein yhteisnimellä jättiputki. Nämä jättiputket ovat uhka luonnonvaraiselle kasvistolle, sillä ne leviävät erittäin nopeasti muodostaen helposti isoja kasvustoja. Yksi kasvi voi tuottaa jopa 100 000 siementä.[4]
Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi)
- etelänukonputki (Heracleum sphondylium)
- idänukonputki (Heracleum sibiricum tai Heracleum sphondylium subsp. sibiricum)
- kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum)
- persianjättiputki (Heracleum persicum)
- steveninjättiputki (Heracleum stevenii)
- tromsanjättiputki eli tromsanpalmu (Heracleum laciniatum)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Anderberg, A. & A.-L.: Den virtuella floran: Lokor (Heracleum) Den virtuella floran. 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 21.6.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 446–447. (suom. S. Vuokko & H. Väre). Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- ↑ Maa- ja metsätalousministeriö: Vieraslajistrategian luonnos. pdf-tiedosto, s. 26. Luettu 13.2.2011
- ↑ a b Timo Mikkonen ja Timo J. Hokkanen: Jättiputki – biologia ja torjunta 2007. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus. Viitattu 21.6.2009.
- ↑ Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 7.4.2017. (suomeksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Funet: Ukonputket (Heracleum)
- ITIS: Heracleum (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Heracleum (englanniksi)
- Flora of China: Heracleum (englanniksi)
|