Armenianjättiputki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Armenianjättiputki
HeracleumSosnowskyi 001.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Apiales
Heimo: Sarjakukkaiskasvit Apiaceae
Suku: Ukonputket Heracleum
Laji: sosnowskyi
Kaksiosainen nimi

Heracleum sosnowskyi
Manden.

Armenianjättiputken levinneisyys vuonna 2006.
Armenianjättiputken levinneisyys vuonna 2006.
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Armenianjättiputki Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Armenianjättiputki Commonsissa

Armenianjättiputken polttama.

Armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) on sarjakukkaiskasvien (Apiaceae) heimoon kuuluva kasvilaji.[1] Se kuuluu kaukasian- ja persianjättiputken ohella Suomen jättiputkilajeihin. Se on meillä tavattavista kolmesta jättiputkilajista harvinaisin. Näiden lajien eroittaminen toisistaan on vaikeaa.[2]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armenianjättiputki on monokarppinen eli kerran kukkiva monivuotinen ruoho, se kuolee kukittuaan. Se on yleensä yksivartinen ja varsi saattaa olla jopa 5 metriä korkea. Sen lehdet ovat muuntelevia, ja niiden muoto voi vaihdella typäköistä ja leveänpuoleisista lehtiliuskoista kapeisiin ja teräväkärkisiin. Lehtilapa voi olla jopa 1 metrin levyinen. Kukan teriö säteittäinen, valkoinen. Terä- ja verholehtiä yleesnsä viisi. Heteitä on viisi. Emiö yhdislehtinen, kaksivartaloinen, kaksiluottinen. Kukinto on kerrannaissarja jossa on pienempiä sarjoja 50–120. Pääsarjan suojuslehdet varisevat aikaisin. Kukkii elo-syyskuussa. Sen hedelmä on 9–11 mm pitkä kaksi lohkoinen matalaharjuinen lohkohedelmä. Se voi tuottaa jopa 50 000 siementä.[2][3]

Muutoin se muistuttaa ulkoasultaan suuresti yleisintä kaukasianjättiputkea ja sitä harvinaisempaa persianjättiputkea. Meillä luonnossa kasvaa myös alkuperäisiä isoja sarjakukkaiskasveja muutta niiden koko on selvästi jättiputkia pienempi.[2][3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armenianjättiputken levinneisyys Suomessa tunnetaan huonosti, mutta sitä arvellaan kuitenkin olevan melko paljon enemmän kuin tiedetään. Venäjällä ja Virossa se on laajasti levinnyt.[2][4]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armenianjättiputki viihtyy aurikoisilla alueilla ja sen torjuntakeinoksi onkin kaavailtu joskus metsittämistä.[5]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armenianjättiputkea kehitettiin Euroopassa ja Neuvostoliitossa toisen maailmansodan jälkeen karjalle rehukasvisviksi. Se sopi huonosti rehukasviksi koska kasveja syöneiden eläinten maitoon ja lihaan tuli sivumakua. Vuonna 1957 sitä löydettiin ensimmäisen kerran Virosta, jossa sitä kasvaa nykyisin yleisesti maaseudun karjatilojen läheisyydessä.[4]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla, minkä johdosta lajin maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.[6]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Plant List: Heracleum sosnowskyi theplantlist.org. Viitattu 24.8.2017. (englanniksi)
  2. a b c d armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) Laji.fi. Viitattu 25.12.2017.
  3. a b Armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) Luotoportti. Viitattu 25.12.2017.
  4. a b Korhonen, Mia: Jättiputken torjunta, s. 6-7. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö - Puutarhatalouden koulutusohjelma. Lepaa: HAMK, 2015. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 25.12.2017).
  5. Luontoturva Ky: Vieraslajit - Armenianjättiputki luontoturva.fi. Viitattu 25.12.2017.
  6. Vieraslajit.fi vieraslajit.fi. Viitattu 25.12.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.