Uki-arkkitehdit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uki Arkkitehdit Oy[1]
UKI Arkkitehdit logo 2017.png
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1958
Toimitusjohtaja Mikko Heikkinen
Kotipaikka Oulu, Suomi
Toimiala Arkkitehtipalvelut
Liikevaihto Nousua 6,4 milj. € (2020)[1]
Henkilöstö 74 (2020)[1]
Kotisivu www.ukiark.fi

Uki Arkkitehdit Oy on suomalainen arkkitehtitoimisto, jolla on toimipisteet Oulussa, Jyväskylässä ja Helsingissä.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uki Heikkisen aika (1958–1971)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingissä vuonna 1908 syntynyt Uki Heikkinen valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1938.[3] Helsingissä hän suunnitteli muun muassa huviloita ja kaksi tornitaloa Munkkiniemeen, joita kutsutaan Munkkiniemen torneiksi.[4] Sotien jälkeen Heikkiselle tarjottiin opetustehtäviä sekä Kuopiosta että Oulusta. Hän valitsi Oulun muun muassa siksi, että oli tutustunut sota-aikana pohjoissuomalaisiin miehiin.[3] Vuodesta 1946[5] Oulun teknillisellä oppilaitoksella rakennusmestarikolutuksessa opettanut rakennusopin lehtori Uki Heikkinen perusti oman toimistonsa vuonna 1958.[4] [6] [3] Arkkitehtuuritoimisto Uki Heikkinen [5] suunnitteli rakennuksia erityisesti Pohjois-Suomeen[4], Ouluun muun muassa Peltolan Nokia-Housen, Tapiolan talon, Iso-Albertin, Oulu-yhtiön talon, lukuisia kouluja, sairaanhoito-oppilaitoksen ja sen tornitalot.[4]

Professori Uki Heikkinen kuoli äkillisesti vuonna 1972 ollessaan 63-vuotias.[3]

Matti Heikkisen aika (1972–2007)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Heikkinen jatkoi isänsä yrityksessä.[4] Hän oli valmistunut arkkitehdiksi vuonna 1969 ja alkoi johtaa yritystä toimitusjohtajana vuonna 1972.[7] Hänen aikanaan toimisto keskittyi teollisuuslaitoksiin ja musiikki- ja urheilurakennuksiin.[4] [3] Esimerkiksi Storan Enson toimisto ja Madetojan Sali Oulussa ovat hänen suunnittelemiaan, samoin kuin Kuhmotalo, Ylivieskan Akustiikka, Raksilan jääkiekkoareena ja Heinäpään jalkapallohalli.[4]

Yhtiön nimi muuttui muotoon Uki Arkkitehdit Oy vuonna 1993.[8]

Vuonna 2003 Uki Arkkitehdit Oy osti oululaisen Arkkitehtitoimisto Holma & Vuolteenaho Oy:n. Kaupan myötä yritys työllisti 16 arkkitehtiä ja sen liikevaihto oli noin 1,5 miljoonaa euroa. Yhtiö oli tehnyt suunnitteluprojekteja Venäjälle, Ruotsiin, Norjaan, Saksaan, Turkkiin ja Belgiaan.[9]

Mikko Heikkisen aika (2008–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 Matti Heikkinen siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi samalla kun hänen pojastaan arkkitehti Mikko Heikkisestä tuli toimitusjohtaja.[7] [5] Mikko Heikkinen valmistui armeijan jälkeen talonrakennusteknikoksi vuonna 1991, mutta halusi työskennellä musiikin parissa. Vuonna 2002 hän palasi arkkitehtuurin pariin, alkoi opiskella alaa Tanskassa ja valmistui sieltä rakennusarkkitehdiksi vuonna 2004, minkä jälkeen hän työskenteli arkkitehtitoimistossa Hollannissa.[10] [5][10] Ouluun hän palasi vuonna 2005.[10]

Mikko Heikkinen on erikoistunut suunnittelemaan sairaaloita. Hän on suunnitellut Oulun kaupunginsairaalan lisäksi sairaalat Kajaaniin ja Seinäjoelle.[4] Yhtiön muita sairaalaprojekteja on tehty Tampereen TAYSille, Helsingin Laakson sairaalaan ja Meilahden Tammisairaalaan.[11] Heikkisen myötä yhtiö alkoi myös kansainvälistyä.[3]

Yhtiö on hyödyntänyt virtuaalitodellisuutta suunnittelussaan vuodesta 2007 lähtien.[12][3][13] Virtuaalitodellisuus oli rakennettu Seinäjoen ammattikorkeakouln CAVE-tilan sekä Ludocraft Oy:n avulla. Ensimmäisenä virtuaaliympäristöön toteutettiin suunnitelman Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaalarakennuksesta, Oulun seurakuntayhtymän Rokuan leirikeskuksesta ja Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.[13]

Uki Arkkitehtien toimisto Oulun kihlakunnan kruunumakasiinissa Oulun Myllytullissa

Joulukuussa 2008 yli 30 henkilöä työllistänyt yhtiö vuokrasi Rakennusmestariyhdistykseltä vuonna 1857 rakennetun oululaisen Kruununmakasiinin, aluksi kolmeksi vuodeksi.[6]

Vuoteen 2010 mennessä yhtiö oli suunnitellut 3000 toteutettua rakennusta.[4] Yhtiöllä oli 30 työntekijää.[3]

Vuonna 2015 yhtiö perusti Valo Company Oy -nimisen tytäryhtiön, joka keskittyi virtuaaliteknologiaan perustuvien toimintamallien kehittämiseen ja markkinointiin.[12]

Vuonna 2016 yhtiöllä oli 45 työntekijää.[10]

Vuonna 2017 yhtiö osti helsinkiläisen Arkkitehtitoimisto Arknovan.[14]

Tammikuussa 2018 lähes 60 henkilöä työllistänyt Uki Arkkitehdit osti Oulusta Arkkitehtitoimisto Juhani Romppaisen.[15]

Kesäkuussa 2021 Uki Arkkitehdit Oy osti Arkkitehtitoimisto Laatio Oy:n.[11]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2021 Uki Arkkitehdeillä oli yli 90 työntekijää Oulussa, Helsingissä ja Jyväskylässä.[11]

Yhtiön toimitusjohtaja ja pääosakas on Mikko Heikkinen, yrityksen perustajan Uki Heikkisen pojanpoika. Yhteensä osakkaita on noin kymmenen.[16]

Kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maantieteellisesti toimiston suunnittelemat kohteet sijoittuvat pääasiassa Suomeen, mutta kohteita löytyy myös Ruotsista, Keski-Euroopasta ja Etelä-Amerikasta. Toimiston suunnittelemia ovat muun muassa Sonera House Teknologiakylässä Oulussa, ja Lintulan asuinalue Oulussa.[17] UKI Arkkitehdit on suunnitellut myös Uruguayhin rakennetun Metsä-Botnian sellutehtaan, Stora Enson paperitehtaan Belgiassa, Äänekosken biotuotetehtaan ja Laanilan ekovoimalan.[16]

Uki Arkkitehdit on ollut mukana suunnittelemassa esimerkiksi Laakson yhteissairaalaa Helsingissä ja Oulun uutta OYS2030-sairaalaa. [16]

Esimerkkejä töistä:

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Yrityksen perustaja Uki Heikkinen sai professorin arvonimen[20] itsenäisyyspäivänä 1970 tasavallan presidentiltä

[21]

  • Vuonna 2004 Matti Heikkinen nimitettiin rakennusneuvokseksi.[7]
  • Vuonna 2018 yhtiö voitti Inkoonrannan arkkitehtuurikilpailun. Turun kaupunginpuutarhan alueen suunnittelukilpailussa se sai jaetun ykkössijan.[16]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Niskala, Kaarina & Okkonen, Ilpo: UKI Arkkitehdit: Huomisen tekijät, 2008, UKI Arkkitehdit Oy, ISBN 9789529267781

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Arkkitehtitoimisto UKI Arkkitehdit Oy - taloustiedot, Y-tunnus ja päättäjät - Finder.fi www.finder.fi. Viitattu 13.1.2022.
  2. Uki | UKI Arkkitehdit UKI Arkkitehdit. Viitattu 12.2.2017.
  3. a b c d e f g h Kärki, Vesa: Pohjoista arkkitehtuuria seitsemällä vuosikymmenellä : Huomisen tekijät -kirja kokoaa Uki Arkkitehtien historian kansiin Kaleva. 6-7-2010. Viitattu 14.1.2022.
  4. a b c d e f g h i Uki Heikkisen henki elää Oulussa Yle Uutiset. 30.8.2010. Viitattu 13.1.2022.
  5. a b c d Skyttä Jaana: Oululaisen Uki Arkkitehdit Oy:n tuore toimitusjohtaja Mikko Heikkinen on arkkitehti jo kolmannessa polvessa Kaleva. 9.2.2008. Viitattu 14.1.2022.
  6. a b Kruunumakasiiniin uudet vuokralaiset Kaleva. Viitattu 14.1.2022.
  7. a b c Oululainen Heikkisten arkkitehtitoimisto pyörii jo kolmannessa polvessa – Matti Heikkinen täyttää pyöreitä hallituksen puheenjohtajana Kaleva. Viitattu 14.1.2022.
  8. Vankkaa asiantuntemusta UKI Arkkitehdit. 2.9.2014. Viitattu 14.1.2022.
  9. Uki Arkkitehdit Oulun suurimmaksi Kaleva. Viitattu 14.1.2022.
  10. a b c d Mikko Heikkisen pitkä tie perille Kaleva. Viitattu 14.1.2022.
  11. a b c UKI Arkkitehdit ostaa arkkitehtitoimisto Laatio Oy:n osakekannan: "Olemme olleet kilpailijoita, nyt pitkäaikaiset tunnetut toimijat alkavat vetää yhtä köyttä" Kaleva. Viitattu 13.1.2022.
  12. a b Arkkitehtuurissa kolmiuloitteisuus on arkea – oululaisyrityksellä jo vuosien kokemus virtuaalitekniikasta Yle Uutiset. 12.11.2015. Viitattu 14.1.2022.
  13. a b Virtuaalitalo paljastaa viat Kaleva. Viitattu 14.1.2022.
  14. Oululainen UKI Arkkitehdit osti hel­sin­ki­läi­sen ark­kiteh­ti­toi­mis­ton Kaleva. 17.3.2017. Oulu: Kaleva365 Oy. Viitattu 17.3.2017.
  15. UKI Arkkitehdit osti oululaisen arkkitehtitoimiston Rakennuslehti. 10.1.2018. Viitattu 14.1.2022.
  16. a b c d Yhä enemmän mailmalle Kaleva. Viitattu 14.1.2022.
  17. Arkkitehtitoimistojen liitto ATL Ry | Toimistohaku www.atl.fi. Viitattu 12.2.2017.
  18. Niskala, Kaarina & Okkonen, Ilpo: UKI Arkkitehdit – Huomisen tekijät, s. 121. Oulu: UKI Arkkitehdit, 2009. ISBN 978-952-92-6778-1.
  19. Karla Kempas: Suomen pohjoisin lentoasema laajenee – Lentokonepaikkojen määrä tuplataan, lisää matkustajatilaa Talouselämä. Viitattu 14.1.2022.
  20. UKI Arkkitehdit toteutti sukupolvenvaihdoksen Rakennuslehti. 30.1.2009. Viitattu 14.1.2022.
  21. Niskala, Kaarina & Okkonen, Ilpo: UKI Arkkitehdit: Huomisen tekijät, s. 180. UKI Arkkitehdit Oy, 2008. ISBN 9789529267781.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]